sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Eurooppa ja pakolliset ajovarusteet - onko haarniska riittävän turvallinen?

© Dolf Willigers

Luulitko, että olisimme sujut Brysselin kanssa tyyppihyväksynnän uusien sääntöjen, kolmannen ajokorttidirektiivin ja Euroopan kattavan moottoripyörien pakollisen katsastuspakon jälkeen? Luuleminen ei auta sillä seuraava direktiivi odottaa jo oven takana. 


Tätä kutsutaan 89/391/EEC tai ts.  “Neuvoston Direktiivi annettu 12.7.1989 johdannoksi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi.” Tämä direktiivi muodostaa perustan toiselle direktiiville nimeltään 89/656/EEC tai ts. “Neuvoston Direktiivi annettu 30.11.1989 toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi. (kolmas itsenäinen direktiivi liittyen 16. artiklan kappaleeseen 1 direktiivissä 89/391/EEC) ”

Ensimmäisessä on kyse toiminnasta ja toinen kohdistuu henkilökohtaisiin suojavarusteisiin. Molemmat on kohdistettu työntekijöihin. Jälkimmäinen direktiivi perustuu vaatimusten valikoimaan joihin ’työntekijöiden henkilökohtaiset suojavarusteet tulisi perustua.’ Joka tapauksessa jos ajelet ympäriinsä vapaa-ajallasi, asia ei koske sinua. Mutta tähän saattaa tulla muutos…

Lisäksi on vielä kolmas direktiivi. Tämä direktiivi on 89/686/EEC tai ts. “Neuvoston Direktiivi annettu 21.12.1989 koskien jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista liittyen henkilökohtaisiin  ​​suojaimiin.” Henkilökohtaisella suojauksella tarkoitetaan ‘laitetta tai apukeinoa jota on tarkoitettu käytettäväksi tai pidettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta vaaralta, suojamaan henkilön terveyttä tai turvallisuutta.’ Direktiiveihin liittyvät standardit ovat vakiintuneet ja perustuvat juuri näihin suuntaviivoihin esim. käyttämässäsi kypärässä ja muissa suojavarusteissa.

Nämä standardit on hyväksynyt CEN (Comité Européen de Normalisation) - Euroopan Standardoimiskomitea. Ammattilaisille tarkoitettujen MP -takkien ja -housujen turvavaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti standardeissa EN 13595-1 - EN 13595-4. Nämä neljä standardia pitävät sisällään yleiset vaatimukset kulumisen, repeytymisen, leikkautumisen vastustuskyvyn määrittelylle. 

Ensimmäinen ero kahden ensimmäisen ja kolmannen direktiivin välillä on se että 89/319 ja 89/656 on kohdistettu työntekijöihin esim. MP -poliiseihin ja ambulanssinkuljettajiin. Direktiivi 89/686 pätee yleisesti. Esimerkikisi kaikkien moottoripyöräkypärien on täytettävä Euroopassa samat vaatimukset. Toinen ero on. Perustaltaan ammattimotoristien direktiivissä on säädelty paljon enemmän kuin yleisessä direktiivissä. Tämä siksi että direktiivit 89/319 ja 89/656 liittyvät työntekijöiden velvollisuuksiin työnantajaansa kohtaan suojauksissa ja toisaalta työnantajan velvollisuuteen kun on kyseessä työntekijän henkilökohtaiset suojaukset. Tällaisen velvollisuuden valvomiseksi direktiivin pitää olla hyvin kuvattu. Yleisen direktiivin 89/686 sisältö riippuu jäsenvaltioiden hyväksymisestä. Ainakaan tähän asti Euroopan Komissio ei ole nähnyt tarpeelliseksi sisällyttää direktiiviin MP -varusteita kuten takkeja ja housuja. Tämä saattaa muuttua.

Sitten vuoden 1989 eri puolueet ovat kiirehtineet EN 13595 standardien hyväksymistä koskemaan ei vain ‘ammatti’ MP -varusteita vaan kaikkia MP -varusteita. Oletko pannut merkille että MP -poliisit ja liikenteenvalvojat ovat erittäin näkyviä? Tämä liittyy standardeihin. Euroopan Komissiossa on paineita EN 13595 standardien kattavuuden laajentamiseksi. Turvallisuus on kuuma aihe Brysselissä ja sille myönnetään tukea erityisesti. Espanjalainen Instituutti CIDAUT on tutkimuslaitos, joka toimii EU:n rahoituksella. Se julkaisi äskettäin MOSAFIM -projektin tulokset (MOSAFIM project ). Projektin nimi tulee sanoista ‘Motorcyclists Safety Improvement through better road behavior of the equipment and first aid devices’.

Projektin tulokset esiteltiin 17.12.2013 - ei Brysselissä, kuten voisi olettaa, vaan Valladolodissa Espanjassa CIDAUTin tiloissa. Näin siksi että kaikki kriittiset kysymykset pysyisivät poissa.
MOSAFIMin tuloksista lyhyesti. Tulokset tarkoittavat että ammattikäytössä olevien MP -varusteiden standardien pitäisi koskea kaikkia MP -varusteita.

Tämä näyttää hyvältä - kattavat minimivaatimukset turvallisille MP -varusteille. Totta? Ei ole. Kyse ei ole vain varusteiden minimivaatimusten määrittelystä  ammattimotoristeille vaan myös hyväksyttyjen MP -varusteiden pakollisesta käytöstä. Jos EU:n turvallisuuseturyhmä saa asian hoidettua, joudut käyttämään MP -varusteitasi aina ajaessasi. 

On toinenkin näkökulma, josta MOSAFIMin tutkimus ei mainitse. Joskus on parempi olla ilman perinteisiä varusteita. Jotkut tieteelliset tutkimukset ovat hyväksyneet tämän tosiasian ja esimerkiksi Australian Gear Study of the George Institute for Global Health, (Liz de Rome et al, Sydney, 2011) päätteli,  - Tutkimuksen havainnoilla on vaikutusta käytännön päätöksiin, jotka rohkaisevat käyttämään MP -suojavarusteita, kuitenkaan pakkokäyttöä ei suositella tässä vaiheessa.

De Romen mielestä syy tähän on, -  Suojavarusteiden pakollinen käyttö ei ole todennäköisesti toteutettavissa tai se ei ole tehokas, lisäksi tiedetyt ergonomiset seikat sekä maailmanlaajuisten standardien ja moottoripyöräilyn suojavarusteiden laatukontrollin puute.

Tämä tarkoittaa että tutkijat epäilevät suojavarusteiden tehoa. Lisäksi ergonomisia ongelmia on liikaa, globaaleja standardeja ei ole ja laaduntarkkailu epäonnistuu usein.

Tutkijat havaitsivat myös että jotkut vammat olivat samankaltaisia kuljettajilla, joilla oli suojavarusteet ja selkäpanssarit, verrattuna kuljettajiin jotka eivät käyttäneet suojausta.
Ergonomisesta näkökulmasta tutkija Liz de Rome kertoi muutama vuosi sitten,
- Suojaus on oikein hyvä jos putoat pyörän päältä. Mutta jos se tapahtuu siksi että pyörryt kuumuudesta MP -varusteiden takia, on parempi ettet käytä niitä.
Laadusta hän kertoi että johtavien brandien kalliit varusteet epäonnistuvat usein huonon saumojen/ommelten laadun takia.
Sattumalta? Tämä ei ole niin outoa kuin luullaan. Valmistajat eivät tarkkaile tuotteidensa yhteensopivuutta Euroopan standardien kanssa. He tekevät tarpeidensa mukaan.

Koko Euroopan Standardi ei ota huomioon paikallisia olosuhteita, samat vaatimukset Pohjois-Suomeen ja Etelä-Espanjaan, laadun tarkkailujärjestelmä pettää. Lisäksi on edelleenkin epäselvyyttä erilaisten suojausten tehosta.

Kuvat: Wim Taal

Alkuperäisestä tekstistä muokannut: Jukka Vehkaoja








sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Hellsten Päitsin voittoon

24-vuotias vantaalainen Antti Hellsten ajoi rennosti ja varmasti Päijänneajon voittoon. Toiseksi kaasutti Riihimäkeä edustava hyvinkääläinen Jari Mattila ja kolmanneksi Helsingin Moottorikerhon Joni Kaivolainen.

Jari Mattila antaa suihkun Antti Hellstenille. Joni Kaivolainen korkkaa. Kuva: Janne Tervola


Tyypillisesti vilua ja märkää lupaava suuri suomalainen seikkailu oli tänä talvena poikkeuksellinen. Lunta, jäätä ja lätäköitä piti etsimällä etsiä reilun 800 kilometrin reitiltä. Perinteisesti Päitsin kärkisijoille yltävät lumispoorin parhaiten hallitsevat kuljettajat, nyt keli suosi kesäkelin nopeimpia kahvanvääntäjiä.

Nastarenkaat ja paljas, mutta jäinen maa kivikkoineen ja kantoineen ennakoikin että ”luotettavimmin nopein voittaa”. Päijännekilven voittanut Husqvarna-kuljettaja Antti Hellsten teki lähes virheettömän suorituksen, vaikka kahden päivän ajoaikaa kertyi liki 20 tuntia.

- En kaatunut kertaakaan koko kilpailun aikana. Ero muihin oli lopulta aika reipas. Ajattelin alkumatkasta, että saadaan kova kisa, kun mukana on niin kovia jätkiä kuin esimerkiksi Mattila ja Kaivolainen. Mutta hyvä näin, Antti Hellsten toteaa silminnähden onnellisena.

- Tykkäsin kovasti reitistä, oli mun tyylisiä pätkiä. Talvet on tarkoitettu moottorikelkoille ja kesät moottoripyörille.

Päijänneajon yleiskilpailu on voitettu edellisen kerran Husqvarnalla vuonna 1995, jolloin parikymppinen Mika Ahola voitti Päijännekilven toistamiseen.

- Se on kieltämättä iso juttu ja osaan kyllä arvostaa Päitsin voittoa, vaikka tavoitteeni ovatkin aiemmalla urallani olleet enemmän maailmalla.

Toiseksi kaasuttaneen Jari Mattilan haaveissa on ollut jo vuosia Päitsin voitto. Tänä vuonna kilpi jäi reilun parin minuutin päähän.

- Tähän mennessä paras tulokseni on ollut yleiskilpailun neljäs. Voittoa lähdin hakemaan, mutta nyt tullut luokkavoitto lämmittää mieltä yleiskilpailun sijoituksen lisäksi. Päitsi on legendaarinen kilpailu, jota arvostan itse nykyään enemmän. Toivottavasti Anttikin ymmärtää mitä tuli tehneeksi, hopealle ajanut Jari Mattila kertoo.

- Reiteillä oli kovat pohjat ja vettä vähän. Muutama lätäkkö oli, mutta ne tuli kierrettyä. Hienoa oli lasketella näin hienossa kelissä, ja kyllä sitä on puskettu menemään. Kerran kaaduin Padasjoen paikkeilla, kaatuminen on iso riski kivikossa, siinä särkyy pyörä.

Podiumin pronssipaikalle kivunnut Joni Kaivolainen lähes mykistyi omasta suorituksestaan.

- Ihan mahtavalta tuntuu, vaikka tietysti on vähän pettymys, että Antti karkasi. Sanattomaksi vetää. Rehellisesti sanoen en uskonut näin hyvään suoritukseen. Viime vuonna oli ehdottomasti sellainen fiilis, että haluan päästä itsekin palkintokorokkeelle. Viimeiset kolme pätkää tulin ihan varmistellen, että saan pyörän ehjänä maaliin, Joni Kaivolainen keroo.

Neljänneksi ylsi järjestävän kerhon Toni Eriksson ja viidenneksi ex-MM-kuljettaja Marko Tarkkala. Viime vuoden Päijänne-voittaja Roni Nikander joutui taipumaan kuudenneksi, sillä sai lauantain kaatumisessa pahan iskun rintaansa. Nikander epäili kylkiluun murtumaa ja vamma vaikeutti loppumatkasta jo hengittämistä.

Täydelliset tulokset osoitteessa fin-enduro.com/tulokset/paitsi14

Lopputulokset, yleiskilpailun kärki

1. Hellsten Antti
2. Mattila Jari +02:16,16
3. Kaivolainen Joni +03:38,96
4. Eriksson Toni +04:43,21
5. Tarkkala Marko +05:07,23
6. Nikander Roni +05:41,30
7. Tontti Mikko +11:29,90
8. Pulkkinen Jari +13:43,55
9. Himmanen Henri +14:38,00
10. Ahola Niki +15:00,77

A1

1. Antti Hellsten, Husqvarna
2. Joni Kaivolainen, KTM +3.38,96
3. Jari Pulkkinen, Honda +13.43,55

A2 

1. Jari Mattila, Honda
2. Roni Nikander, KTM +3.25,14
3. Niki Ahola, KTM +12.44,61

A3 

1. Toni Eriksson, KTM
2. Marko Tarkkala, Beta 00.24,02
3. Mikko Tontti, Husqvarna 6.46,69

U20 

1. Antti Hänninen, KTM
2. Antti Kujanpää, KTM +3.28,73
3. Eemil Helander, KTM +4.12,14

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Vähäluminen Päitsi alkaa lauantaina

Motoristin varma kevään merkki, Päijänteen ympäriajo, käynnistyy aikaisin lauantaiaamuna Vierumäeltä. 138 endurokuljettajaa kiertää Päijänteen länsikautta ympäri ja saapuu maaliin sunnuntaina iltapäivällä Vantaalle.

Lämpimän talven takia 803 kilometrin pituisen reitin pohjoisosissakaan ei ole juuri lunta. Lumeton talvi on karsinut osanottajia enemmän kuin kilpailun muuttuminen kaksipäiväiseksi. 

Viime vuonna kolmipäiväinen kilpailu muutettiin takaisin alkuperäistä formaattia vastaavaksi kaksipäiväiseksi. Samalla lähtö siirrettiin Helsingistä Vierumäelle.

Enduron SM-sarjan aloittavassa kilpailussa ennakkosuosikin paineita jakaa nyt useampi kuljettaja, sillä Päitsi on perinteisesti ollut lumispoorikilpailu. Nyt kesäkelissä nopeilla kuljettajilla on paremmat mahdollisuudet menestyä.

- Reitti oli vielä viime viikonloppuna vielä hyvässä kunnossa, yöpakkaset ja plussakeli päivällä ovat kuivattaneet hyvin maastoa. Lämpö tosin sulattaa myös routaa, joten kilpailusta tulee varmasti haastava, reittimestari Jouni Koutonen ennakoi.

Mikäli reitti sulaa pahasti, voi multapohjaisista maastokokeista tulla Kärme Kustaa-tyyppisiä selviytymispätkiä.

79. kerta

Päitsi täyttää ensi vuonna jo kunnioitettavat 80 vuotta. Vuonna 1927 ensimmäisen kerran ajettu kilpailu on jätetty ajamatta ainoastaan sodan takia vuosina 1940-1948.

- Vuonna 1974 Suomesta sammutettiin kaikki valot energiakriisin takia, mutta Päijänne kierrettiin silloinkin. Ennen pimeässä ajaminen oli merkittävämmässä roolissa, sillä kilpailu ajettiin 24 tunnin aikana. Siihen ei ole enää paluuta, vaikka formaatti onkin muuttunut vuosikymmenten aikana useita kertoja, kilpailun johtaja Martti Ketelä kertoo.

Huippuvuonna 1991 kilpailuun starttasi 264 kuljettajaa, mutta maalin asti heistä pääsi vain 42 prosenttia. Helpoin keli puolestaan oli vuonna 2005, jolloin osallistujista 90 prosenttia saavutti maalin.

Suuri suomalainen seikkailu houkuttelee joka vuosi myös noviiseja, joilla ei välttämättä ole lainkaan aikaisempaa kokemusta endurokilpailuista. Tänä vuonna yksi rohkeista on espanjalainen Manolo Barnés.

- Kun kuulin, että teillä on tällainen lähes 1000 kilometrin endurokilpailu lumiolosuhteissa, päätin heti, että siihen haluan joskus osallistua. Tämä vuosi on kelien puolesta minulle helpompi, mutta tulen varmasti osallistumaan tähän myös lumisena vuonna, endurolegenda Kari Tiaisen yhtiökumppani Manolo Barnés lupaa.

Tarkkala reitille 13 vuoden tauon jälkeen

SM-kärkikuljettajille kelillä ei ole väliä, sillä lähes parinsadan maastokoekilometrin aikana ero on saatava aikaan ajamalla vähän kovempaa ja vähemmin virhein kuin kilpakumppanit. Lunta ei ole pehmentämässä kaatumisia, ei myöskään syvää spooriuraa viitoittamassa reittiä. Maastokokeille onkin vedetty kilometritolkulla merkkausnauhaa 13 000 reittimerkin lisäksi.

- Järkevä ajo tuo tänä vuonna voiton. Jos liikaa yrittää, osuu kiveen ja rikkoo laitteensa. Kilpailun ratkaisee enemmän se, mitä on tehnyt alkuvuoden ajan. Minulla on paljon treenitunteja ja testaamista alla. Itsestä on pidettävä hyvää huolta, vaihdettava kuivaa vaatetta ja syötävä kunnolla. Huoltojoukkojen merkitys on iso, Päijännekilpeä toistamiseen hakeva Roni Nikander valottaa.

- Veri tuntuu vetävän Päijänteelle, se on mukava ja haasteellinen reissu. Niitä on tullut kymmenkunta tehtyä. Minulla oli pieni loukkaantuminen tammikuun lopussa, mutta pakollisen ajotauon jälkeen olen harjoitellut paljon. Parasta mahdollista suoritusta lähden tekemään, vaikka lumikeli olisikin ollut minulle mieluisin, lahtelainen Mikko Tontti kertoo.

Enduron ammattilaisuran taakseen jättänyt Marko Tarkkala palaa Päijänteelle 13 vuoden tauon jälkeen.

- Minulla on ollut haaveena, että kun ammattivuodet loppuu, pääsisin kilpailemaan harrastuspohjalta ja ajamaan myös Päitsin läpi. Lähdin treenaamaan kauteen sillä ajatuksella, että lumella ajettaisiin, mutta kun sitä ei ole tänä vuonna ollut, niin ei ole. Keli on sama kaikille, Marko Tarkkala muistuttaa.

Vuoden 2013 viisinkertaiselle Suomen mestarille Toni Erikssonille järven kierto on vasta toinen.
- Hyvin olen palautunut viime kaudesta. Tammikuussa ajoin Helsingissä Supercrossin SM:n, sen jälkeen olen harjoitellut enduroa. Riihimäen kisassa mursin isovarpaani, mutta ajotaukoa tuli vain viikon verran. Ensimmäinen Päitsi opetti paljon, nyt olen panostanut muun muassa lisävaloihin, Toni Eriksson paljastaa.

Isolla nelitahtisella Hondalla ajava Jari Mattila palaa Päijänneajoon välivuoden jälkeen uudella innolla.
- Fiilis on hyvä. Monena vuonna on tullut treenattua paljon lumella, mutta aavistuksen paremmin tällainen keli sopii minulle. Isoa nelitahtista pyörää pitää ajaa vähän eri tyylillä, sillä jos ottaa pyörästä kaiken irti, loppuu miehestä voimat, Jari Mattila kertoo.

Asikkalalainen Joni Kaivolainen voitti vuosi sitten Päijänteellä nuorten U20-luokan, mutta siirtyi tälle kaudelle pyörävaihdon myötä aikuisten A1-luokkaan.

- Hyvällä mielellä lähden kilpailuun. Treenit sujuvat ja ajo kulkee Uusi pyörä tuntuu hyvältä ja kaikki toimii. Lunta saisi olla minun makuun enemmän, kivikko ei ole oikein herkkua. Hyvä kuski ajaa pyörällä kuin pyörällä voittoon, 18-vuotias Joni Kaivolainen puolustaa junnuluokan ”piikkipyöriä”, vaikka itse päivittikin pyöränsä nelitahtiseen 250-kuutioiseen.

Vielä vuosi sitten Antti Hellsten iloitsi iltahämärissä Vierumäen varikolla huoltojoukoissa, ettei tarvitse itse ajaa, mutta endurokuljettajan kilpailuvietti on kroonista sorttia.

- Hyvä meininki, ja hyvät treenitunnit on alla. Lumitilanne on minulle parempi, vaikka nastarenkailla kivikossa onkin vähän hankalampaa. Pimeäajo ei ole henkilökohtainen suosikki, joten niistä osuuksista tulee varmasti kilpailun hankalin osuus, toteaa Antti Hellsten, joka vetää kypärän päähänsä Päitsin lähdössä neljän vuoden tauon jälkeen. Juhannuksena Parolan panssariprikaatista vapautuva Eemil Pohjola lähtee Päitsille takaa-ajoasemista.

- Hyvillä mielin olen, vaikka alkuvuodesta pääsin vähemmän ajamaan. Nyt kilpailun lähetessä olen saanut enemmän harjoitusvapaita ja palveluksessakin on päässyt ajamaan Parolan motocross- ja enduroreiteille En kyllä tiedä onko armeijan kalustolla ajamisesta enemmän hyötyä vai haittaa, mutta maastossa on tullut ajettua paljon, nuorten Suomen mestari Eemil Pohjola kertoo.

Lisätietoja: paijanne-enduro.fi

tiistai 11. maaliskuuta 2014

SMOTO: Parlamentti niittasi katsastuspakon 10 vuodeksi

EU parlamentti päätti moottoripyörien katsastuksesta. Äänestystulos oli 557 / 81. Suomeen ei tule katsastuspakkoa moottoripyörille.

Suomen Motoristit ry on ollut voimakkaasti katsastusta vastaan niin Suomen kuin EU:n tasolla.

SMOTOn toimesta tehty määräaikaiskatsastuksen hyöty/kustannusanalyysi on ollut tärkeä työkalu moottoripyöräilyjärjestöille Euroopassa.

Hyöty/kustannusanalyysiä on käytetty Euroopassa laajalti faktapohjaisena perusteena katsastuspakkoa vastaan.

EU parlamentin nyt tekemä päätös on direktiivi, joka jättää EU:n jäsenmaille omaa harkintavaltaa. Direktiivin mukaan EU alueella on tarkastelujakso vuosina 2017-2022, jona aikana kukin jäsenvaltio seuraa moottoripyörien liikenneonnettomuuksia ja niiden syitä. Jokaiselle jäsenmaalle jää päätösvalta päättää katsastuksista EU:n asettamissa rajoissa.

Suomessa hyvin yleisesti koetaan, että tarvetta moottoripyörien katsastukselle ei ole.

SMOTOn toimesta Suomessa tullaan ensisijaisesti panostamaan muihin liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin, kuten valistukseen. Toimenpiteitä selvitetään yhteistyössä alan eri toimijoiden, kuten Trafin, poliisin ja Liikenneturvan kanssa.

Katsastusasia vaatinee kuitenkin voimakasta kansallista lobbaamista erityisesti tarkastelujaksolla 2017-2022.

Koko juttu: http://www.smoto.fi/?p=1405

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Lahden MP-messuista kilpailija Helsingille vuonna 2015?

Lahden Messut järjestää uuden konseptin mukaiset Moottoripyörämessut vuonna 2015. Toukukuun MP-messuista aiotaan tehdä jokavuotinen perinne.

Moottoripyörämessut ovat haluttu tapahtuma messujärjestäjille. Kuluttajamessuna messujen järjestäjä saa näytteilleasettajien lisäksi huimat pääsylipputulot. Tänä vuonna Helsingin MP-messut keräsivät kävijöitä 55 900 kappaletta. Aikuisten pääsylipun hinta oli 19 euroa.

Lahden Messut on ostanut Lahden Moottoripyörämessujen järjestämisoikeudet Riku Roudolta.
Routo toimii Lahden Moottoripyörämessujen taiteellisena johtajana. Täysin uusi konsepti panostaa elämyksellisyyteen ja viihtymiseen. Moottoripyörät ja varusteet ovat pääosassa mutta tapahtumaa värittävät teemat, moottoripyöriin liittyvä rento lifestyle ja ohjelmanumerot.

Lauantai-illan ohjelmakokonaisuus pitää sisällään näyttäviä ohjelmanumeroita ja musiikkia.

- Uskomme, että tapahtuma löytää kohderyhmänsä hyvin. Vuonna 2010 Lahdessa järjestettiin messut edellisen kerran ja silloin tavoitteet ylitettiin moninkertaisesti. Kävijöitä oli noin 40 000 ja silloin käytössä oli vielä vanhat tilat, Riku Routo hehkuttaa.

Kyseisenä vuonna Suomen Messuilta oli jäänyt naru vetävän käteen. Helsingissä ei messuja tuolloin ollut lainkaan, kun kauppiaat protestoivat korkeita hintoja boikotoimalla messuja. Messukansa vieraili Lahdessa ja täytti silloisen messutilan lauantaina niin täyteen, että kävijät joutuivat välillä jonottamaan sisälle pääsyä.

Uusi messutapahtuma starttaa ajokauden 2015.
- Tapahtuma tekee paluun moottoripyöräilyn alkujuurille ja 50-, 60- ja 70-luvuille. Vapauden ja rentouden fiilis on se, mitä moottoripyöristä haetaan ja se näkyy Lahdessa ensi vuonna,

Nyt kaikki on uusittu ja tilaa on enemmän, painottaa Lahden Messujen toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Riku Routo järjesti ensimmäiset Lahden Moottoripyörämessut 20 vuotta sitten vuonna 1994 Kauppakeskus Triossa. Jatkossa Routo keskittyy Riku Motorin, Moottoripyörämuseon ja Ace Cornerin pyörittämiseen.

- Lahden Messuilla on paukkuja kehittää tapahtumaa. Olen ylpeä tästä yhteistyöstä ja lahtelaisena haluan, että Lahti nousee moottoripyöräilyn keskukseksi, Routo kertaa.

Lahden Moottoripyörämessut täydentää jo moottoriajoneuvojen tapahtumien sarjaa, johon kuuluvat Classic Motorshow, Jenkkiautonäyttely ja Caravan –messut.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Kantosen talviajoleirillä vielä muutama vapaa paikka

Tohmajärven Enduroseura järjestää kaikille talviajamisesta kiinnostuneille ajoleirin 15.-16.3. Tohmajärvellä pidettävän leirin vetäjänä on vuosien 2011 ja 2012 Päijänneajon voittaja Oskari Kantonen. Leirille on vielä viisi vapaata paikkaa.
Kaksipäiväisen leirin hinta on 50 euroa, se sisältää ratamaksujen lisäksi päivittäisen keittolounaan. Koulutus sisältää ajoharjoitusten lisäksi ohjeita pyörän talvisäätöihin.

Lauantai-illan vapaaehtoisella illallisella käydään läpi lajin vaatimuksia fyysiselle kunnolle ja lajikohtaisia harjoitteita. Sunnuntaina ajoharjoitusten jälkeen halukkaat voivat mitata editymistään kellotetulla treenipätkällä.
Ajoharjoittelumaastona on hiekkapohjainen kangasmetsä, jossa on lyhyitä treenilenkkejä ja sprinttirata.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.tens.fi/2014/02/spoorileiri-15-16-3/

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

MP-ajokorttiuudistus lopettaa moottoripyörien myynnin?

Ajokorttiluokat sekä kuljettajaopetus muuttuivat 19.1.2013. Uudistuksen tarkoitus on ollut vähentää liikennekuolemia ja onnettomuuksia ylipäänsä. Tilastojen mukaan tavoitteissa on ilmeisesti onnistuttu koska vakavien onnettomuuksien määrät ovat laskeneet. Mopojen osalla jopa 40%. 

Toisenlaisiakin ääniä kuuluu. Moottoripyöräkauppiaat nimeävät erääksi mopomyynnin laskun syyksi ajokorttiuudistuksen. Moottoripyörämyynnin ennustetaan saavan saman kohtalon piakkoin samasta syystä. Joidenkin vahvistamattomien tietojen mukaan alan väki on jo kokoamassa karvalakkilähetystöä ja suunnittelemassa matkaa eduskuntaan.


Ajokortin hinta kipuaa joidenkin arvioiden mukaan noin 3000 euron tasolle ennen kuin täysitehoisella moottoripyörällä voi ajaa. Kun 16-vuotiaana aloittaa piikillä, saa vasta 24 -vuotiaana ajaa vaikka Ducatin 1199 Panigalea. Aika pitkä odotusaika kenelle tahansa. 

Mopokortti eli AM120 ja AM 121 (kevyt nelipyörä eli mopoauto) saadaan 15-vuotiaana ja siihen kuuluu ajo-opetusta, teoriaa ja ajokoe. Sekin kuulemma on liian kallis monelle, koska hinta kipuaa 500 euron pintaan. Ennen mopokortti maksoi 150 euroa.

Tälle hetkellä MP-kortin askeleet menevät seuraavasti

Kevyt moottoripyörä – A1-luokka
Luokkaan kuuluvat moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3, enimmäisteho 11 kW ja teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg
Ikäraja: 16 vuotta
Opetus: teoriaopetusta vähintään 12 tuntia sekä ajo-opetusta vähintään 9 tuntia
Tutkinto: teoriakoe, käsittelykoe ja ajokoe liikenteessä

Teholtaan rajoitettu moottoripyörä (max 35 kW) – A2-luokka
Luokkaan kuuluvat moottoripyörät, joiden enimmäisteho on 35 kW, teho/painosuhde enintään 0,2 kW/kg ja joita ei ole muunnettu ajoneuvosta, jonka teho on yli kaksi kertaa suurempi.
Ikäraja: 18 vuotta
Opetus: teoriaopetusta vähintään 12 tuntia sekä ajo-opetusta vähintään 9 tuntia
Tutkinto: teoriakoe, käsittelykoe ja ajokoe liikenteessä

Moottoripyörä – A-luokka
Luokkaan kuuluvat kaikki moottoripyörät niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen sekä kolmipyörät, joissa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää ja joiden teho ylittää 15 kW.
Ikäraja: 24 vuotta
Opetus: teoriaopetusta vähintään 12 tuntia sekä ajo-opetusta vähintään 9 tuntia
Tutkinto: teoriakoe, käsittelykoe ja ajokoe liikenteessä

Tarkemmat tiedot Trafin sivulla.

Miten tämä näkyy myynnissä - vai näkyykö?

Vielä vuonna 2007 myytiin reilut 11 000 moottoripyörää ja noin 28 000 mopoa. Noista luvuista on tultu alas rajusti. Markkina on vain yksinkertaisesti kyllästynyt ja moottoripyöräily ei ole enää SE harrastus. 

Markkinaan ajokorttiuudistuksella voi olla merkitystä viime aikoina. Ajokorttiuudistus on ehkä vaikuttanut vasta viime vuonna mopomyyntiin. MP -myyntiin ei vielä vaikutusta ole. Esimerkiksi sporttipyörien myynti on käytännössä mitätöntä. Suomessa myydään vielä isoja yli 1000cc pyöriä joita ostavat yli 40 -vuotiaat.

Moottoripyöriä myytiin vuonna 2012 4 994 kpl ja vuonna 2013 3 959 kpl eli pudotusta oli 1 035 kpl (-20%).
Mopoissa pudotus on ollut rajumpi. Vuonna 2012 luku oli 12 000 kpl ja vuonna 2013 8 427 kpl eli pudotusta 4 573 kpl (-35%). Näistä luvuista olisi helppo vetää johtopäätös, että syy on ajokorttiuudistuksessa. 

Entä se toinen puoli?

- Mopokoulutukseen tuli pakollista ajo-opetusta kesäkuussa 2011 ja sen tulokset ovat aika kiistattomat. Vuosi siitä kun mopokoulutus oli tullut niin se näkyi siinä että vakavien mopoloukkaantumisten määrä putosi yli 40%, kertoo Jarmo Jokilampi, Autokoululiiton puheenjohtaja. 

- Nyt viimeisinkin tilasto näyttää todella hyvää, eikä siinä näy edes se että mopojen määrä on vähentynyt, Jokilampi jatkaa.

Turvallisuus ja myynti eivät ole yhteismitallisia. Joka tapauksessa myynti laskee ja on laskenut muistakin syistä. Taloudellinen tila on jollain mittarilla mittauksissa mukana jne. Turvallisuus on tärkeä asia kuljettajan kannalta.