Minimoto on pienikokoinen kilpailukäyttöön tarkoitettu moottoripyörä. Minimotolla on Suomessa ajettu pari vuotta Suomen Cupin arvosta. Euroopan mestaruussarjassa ajaa niinkin vaatimaton nimi kuin Max Biaggi. Suomeen kaavaillaan lajille SM-arvoa kaudelle 2003. BajaHill koeajoi senioriluokan minimoton.

Tulevan kauden kisa-aikataulu 8.-19.5.2002 Imatralla, järjestäjä IMK 1.-2.6.2002 Kiteellä, järjestäjä KITEE MC 3.-4.8.2002 Jyväskylän lähistöllä, järjestäjä HelRC + Jakamara minimoto club Talviharjoittelupaikkoja sisämikroautoradoilla Joensuu: Sisämikroautoradalla, Joensuun ratavuoroista antaa lisätietoa Hannu Möttönen puh. 0500-486329 Turku: Piispanristin GP Karting - radalla parittomien viikkojen lauantaina klo 09:30-11:30. Ennakkoilmoittautumiset Mika Mäkinen puh.040-5438617. Vantaa: VM Karting center Kaikissa näissä paikoissa treenataan omalla tai kaverin lainaamalla minibikellä, motoja ei voi vuokrata paikanpäältä. Tietoa minimotoista Alatalo racing team http://www.alatalo.net/ Helsinki Racing Club, Annu Lahti 0400 600 421, http://koti.mbnet.fi/helrc Keskustelupalsta minimotoista http://services.verkkoasema.fi/juhoala/bb/

Minimoto on Road Racing luokka, johon voi osallistua 7-85 -vuotiaana. Kuljettajat jaetaan alle 14-vuotiaisiin:A-, B- ja C-junioreihin, sekä tätä vanhemmat A- ja B-senioreihin. Luokan määrää iän lisäksi kuljettajan paino. Kilpailut ajetaan yleisten RR-sääntöjen mukaisesti. Junioripyörän maksimiteho on 4,2 hevosvoimaa ja seniorikilpurin 6,2. Seniorikilpuri kelaa huippunopeutta satasen pintaan.

Annu antaa viime hetken ajotekniikkavinkit: varovasti laahausta kaarteissa ja kroppaa etukenoon kiihdytyksissä.

Minimoton harrastaminen on edullista verrattuna isopyöräisiin kilpureihin. Pyörä maksaa noin kymppitonnin vanhaa rahaa ja se kaikenlainen virittäminen on kiellettyä. Varaosat ovat edullisia verrattuna isojen RR-pyörien vastaaviin hintoihin. Pyörä on speksattu säännöissä tarkasti. Pyörässä ei ole jousitusta eikä vaihteistoa. Liikkeelle lähdön paikaltaan mahdollistaa kuiva keskipakoiskytkin.

Ahtautuminen pyörän selkään alkaa. Jos kisassa täytyisi lipan jälkeen lähteä uudelleen ajamaan, olisivat tällä ahtautumisvauhdilla muut jo maalissa, ennenkuin oma pyörä edes liikkuisi.

BajaHillin toimittajalle tarjoutui mahdollisuus Polini 910 -minimoton koeajoon VM Karting centerissä. Koeajettu pyörä oli HelRC:n minimotokilpailijan, Annu Lahden. Ajosession varmistuttua olin kotiläksyksi saanut venyttelyä. Tarkoitus oli saada 185 senttimetrin mittainen ruho taipumaan 37 senttimetrin korkuisen pyörän päälle. Ajoasento on normaalimoottoripyörään verrattuna erikoinen. Jotta jalat eivät ottaisi kallistuksissa maahan kiinni, on niitä pidettävä jalkapohjat koneen lohkoa vasten. Ajoasentoa tuli mallattua kotona pari iltaa ennen ajosessiota. Kyykääminen jalkapohjat yhdessä tuntui vaikealta.

Ennen lähtöä käytiin ajamisen perustekniikkaa läpi. Hallintalaitteissa suurin ero täysmittaiseen pyörään oli kahvakäyttöinen takajarru. Jarrukahvat ovat kuitenkin "oikein päin" eli oikealla kädellä käytetään etujarrua. Tärkeintä oli aloittaa ajaminen varovasti. Liian voimakasta polven maahan laahaamista tulisi välttää. Mieleen tuli eräs minimotokilpailu, jossa liiallisen maakontaktin saanut kuljettaja esitti näyttävän liikesarjan. Sisäkurvin puoleinen jalka otti liian hätäisesti kiinni asvalttiin ja jäi takapyörän alle. Pyörä jatkoi matkaansa ja liikesarja päättyi siihen, että kuljettaja kamusi jaloilleen pystyyn ja pyörä huusi ilmassa haarojen välissä.

Ahtautumisharjoitukset pyörän päälle aloitettiin. Täysikokoiselle katupyörälle mitoitettu nahkapuku on auttamatta pinkeä minimoton ajoasennossa. Ennen ajokin päälle asettumista saappaiden ja lahkeiden vetoketjut kannatta jättää löysälle, jotta nilkat taipuvat tarpeeksi. Housun lahkeita pitää nykäistä reilusti nivusia kohti, että veri kiertäisi polvista alaspäinkin.

Kypärä päähän

	Kallistettaessa on oltava määrätietoinen, hötkyily ja asennon muuttaminen tekee kurvin ajamisesta hapuilevaa.

Oli aika lähteä ensimmäiselle kierrokselle. Mikroautoilevaa yleisöäkin oli kertynyt sopivasti paikalle. Moottori käynnistetään vetämällä käynnistinnarusta. Pyörää on pidettävä samalla pohkeilla paikallaan, ettei mopo sananmukaisesti karkaisi käsistä käynnistyttyään. 40-kuutioinen kaksitahtimoottori käynnistyy kevyesti muutaman nykäisyn jälkeen. Moottorin saundit ovat jotain moottorisahan ja polttomoottorilennokin väliltä, nelitahtiseen V-twiniin tottuneelle sanalla sanoen hirveät.

Otan Annun mukaan poikkeuksellisen liikkeellelähtötekniikan: pidän seinästä kiinni toisella kädellä ja ahdan jalkaterän sivut jalkatapeille. Tämän jälkeen lisään kaasua. Meteli nousee, mutta mitään ei tapahdu. Kytkimen kiinniottokierrosluku on moottorikelkkamaiset yli 5000 kierrosta. Hitaasti pyörä lähtee liikkeelle ja samalla huomaan pyörän herkkäliikkeisyyden. Kaikki minimotolla aloittavat täyskasvuiset kokevat "bambiefektin", joka kestää jonkin aikaa. Pyörä tuntuu käsittämättömän huterolta ja jo silmien liikuttelu tuntuu kääntävän pyörää.

Kun moottorin saa vetoalueelle, helpottuu ajaminen huomattavasti.

Ajelen puoli kierrosta tasakaasulla ja huomaan, miten tärkeää on tällä vehkeellä tietää, mihin on menossa. Pikku hiljaa lisäilen kaasua ja rupean jarruttelemaan mutkiin. Tämä helpottaa jo huomattavasti rytmitystä. Aikaisempi vierailu radalla mikroauton puikoissa nopeuttaa pyörän omaksumista, kun muistaa edes hämärästi, mihin seuraava kurvi suuntaa. Toisella kierroksella avaan jo kunnolla pääsuoralle ja Annun varoitus painonsiirrosta ei ollut turhaa. Tehoalueelle tullessa peli pyrkii pystyyn. Lievä etukumara auttaa asiassa. Ympäri keuliminen 90 senttimetrin pituisella akselivälillä varustetulla pyörällä on liiankin helppoa.

Tälle sisämikroautoradalle koeajopyörän välitykset olivat liian pitkät. Kytkin otti kiinni kunnolla vasta suoranpätkillä. Eniten tämä haittasi sulavaa kurvin ottoa. Hitaimmissa mutkissa pyörän hallinta oli täysin kuljettajan tasapainon varassa, kun moottorin veto ei ollut auttamassa ohjaamista. Jarrut tuntuivat varsinkin sisäradalle riittäviltä, vaikka tuntuma ei ollutkaan nestejarrujen tasoa. Eniten jarrutustapahtumaa häiritsi takajarrun käsikäyttöisyys. Näin lyhyessä ajassa selkäranka ei sisäistänyt, ajetaanko maastopolkupyörällä, vai minimotolla. Polkupyörissä oikealla kädellä käytetään takajarrua.

	Talvella minimoton harjoituspaikaksi soveltuu sisämikroautorata. Kaluston kuljetus harjoituspaikalle onnistuu henkilöauton peräkontissa.

Alussa käytinkin vain etujarrua. Kun otin takajarrun käyttöön, mutkan otto helpottui hiukan. Takapyörän pieni luisto söi sopivasti vauhtia ja samalla rauhoitti jarrutustapahtumaa. Kun kurveihin sai lisää vauhtia, pyörä ei tuntunut enää läheskään niin huterolta. Jousituksen puute konkretisoitui pari kertaa, kun yritin oikaista kanttikiven kautta. Pyörä ilmaan hyppääminen ei ole ongelma, vaan kuljettajan ajoasennon "purkautuminen". Taiten satulalle ahdettu ahteri meinaa hypähtää peräkatteelle ja jalat meinaavat irrota tapeilta. Ahtaasta ajoasennosta johtuen röykyissä takapuolta ei voi keventää jaloilla. Parin kokeilun jälkeen uskon ja kierrän kanttarit.

Ajaminen luonnistuu sitä paremmin, mitä enemmän kierroksia tulee. Sisärata näyttää tunnusmerkkinsä; suorat ovat niin lyhyitä, että herpaantua ei voi hetkeksikään. Katse on oltava koko ajan menosuuntaan ja pienestä löysäilystä muistutus tulee viimeistään seuraavassa kurvin ulostulossa. Ruutulippu heilahtaa, kierrokset ovat täynnä taas liian nopeasti. Ajon aikana jalkoja ei puuduttanut, vaikka kuvittelin sen olevan suurin este suorituksessa. Pääsen jopa omin voimin pyörän päältä jalkeille.

Haluatko ajokouluttajaksi? Suomen Motoristit r.y (SMOTO), Moottoripyöräkerho 69 r.y. (MP69), Suomen Moottoripyöräkouluttajat r.y. (SMoK) sekä Liikenneturva käynnistivät helmikuun MP-Näyttelyssä projektin moottoripyöräilijöiden lisäkoulutuksen järjestämiseksi. Koulutusprojekti alkaa kevään 2002 aikana. Ensimmäisen vaiheen aikana pyritään jokaiseen SMOTOn jäsenkerhoon kouluttamaan yksi tai kaksi peruskurssin käynyttä moottoripyöräkouluttajaa. Nämä kouluttajat voivat sitten toimia omissa kerhoissaan moottoripyöräilijöiden jatkokouluttajina. SMOTOn kotisivulta http://www.smoto.fi/ löytyy kaavake jolla voi kysellä lisätietoja koulutusprojektista ja ilmoittautua kouluttajakurssille. "Viisas ei joudu tilanteeseen josta vain taitava selviää"

BajaHillin toimittaja kiersi moottoripyörämessuja ja selvitti ensi kesän kurssitarjontaa. Kevättalvi on hyvää aikaa varata kalenterista tilaa ja ilmoittautua kesän koulutustapahtumiin. Toukokuussa kursseille ilmoittautuminen alkaa olla myöhäistä, suosituimmat kurssit täyttyvät nopeasti. Kaikkien kerhojen kurssitarjonta ei ole tätä kirjoitettaessa vielä selvillä, mutta kerhoista kyselemällä ajankohdat selviävät. Alla on lueteltuna messuilta ja kerhojen kotisivuilta löytynyt kurssitarjonta.

Moottoripyöräkerho69 ry - Survival Day ja Motoristi Survival -kurssit

Survival Day ja Motoristi Survival -kursseja järjestetään halukkaiden kerhojen tai ryhmien toivomuksesta lähes mihin tahansa. Tarvitaan vain vähintään kymmenkunta kurssilaista, sopivat sisätilat ja tilava asvalttipintainen alue ajoharjoituksiin

Motoristi Survival järjestetään 19.-20.5. sekä 16.-17.6. Kurssi kertaa ja opettaa uutta moottoripyörän ajamisesta.

Survival Day on sopimuksen mukaan pidettävä tehokoulutuspaketti. Survival Day on yhden päivän mittainen tilaisuus, jossa lähestytään ajotaidon kehittämistä uudesta suunnasta. Aamu alkaa syväluotaavalla ryhmätyöllä ja iltapäivälle on kerätty oleellisimmat ajoharjoitukset. Kuluvana talvena on taas harjaannutettu kouluttajia ja keväällä kurssit alkavat pyöriä käytännössä. Kouluttajia on rekisterissä riittävästi Survival-päivien järjestämiseksi useilla paikkakunnilla.

Lisätietoja: koulutus@mp69.org Jarmo Jokilampi Puh. 03-356 3770 (työ) / 0400 636 397 http://www.mp69.org/

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry - Mopokoulu

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys pitää mopokoulua 7.5.-13.6. sekä 6.8.-12.9 tiistaisin ja torstaisin kello 17:00 Helsingin Tattarisuolla. Lisätietoja: http://www.kolumbus.fi/liikenneturvallisuusyhdistys/

Zoo MC - "Minä + Moto = 1"

Zoo MC järjestää "Minä + Moto = 1"-kurssit 11.-12.5. ja 25.-26.5 Nummelan lentokentällä, hinta on 150 euroa. Lisätietoja: minamoto1@zoomc.fi tai 040-7166664 / Johanna Malinen

Liikenneturva - Pidä pelivaraa -kurssit

Pelivara-kurssilla opit ajamaan ennakoivasti ja välttämään vaaratilanteita. Ennakoivasti ajava kuljettaja osaa toimia myös silloin, kun onnettomuus uhkaa. Kurssilla voit harjoitella keinoja, joilla voit vielä selviytyä sellaisesta tilanteesta. Opit myös, miten voit varautua onnettomuuden seurauksiin jo etukäteen. Kysy kesän kursseista lisää Liikenneturvasta: Matti Kaartinen matti.kaartinen@liikenneturva.fi, puh. 09-4174700, http://www.liikenneturva.fi/

Moottoripyöräkoulutusta organisoivat järjestöt

Moottoripyöräkoulutusta koskeviin tiedusteluihin saa lisätietoa seuraavista järjestöistä: Suomen moottoripyöräkouluttajat ry (SMoK) http://www.smokry.org/, Suomen Moottoriliitto http://www.moottoriliitto.fi/, Liikenneturva http://www.liikenneturva.fi/ sekä Suomen Motoristit ry (SMOTO) http://www.smoto.fi/. Voit ilmoittaa puuttuvasta kurssista osoitteeseen mina@iki.fi. Kurssitarjontaa löytyy myös sivulta http://www.kokoontumisajot.com/eak.html

	Juha Bernerin lopettamispäätös syntyi kelkkareissulla. Motivaatio oli hukassa ja väkisin jatkaminen ei kiinnostanut.

Maamme eturivin Road Racing kuljettaja Juha Berner päättää menestyksellisen kilpauransa. 38-vuotiaan Bernerin RR-ura alkoi vuonna 1990. Ohitse on paljon huippuhetkiä ja myös muutaman hieman sitä mitalin toista puoltakin sisältänyt ura.

- Kävin tuossa mp-näyttelyn lauantaina kelkkailemassa ja vähän fundeeraamassa asioita. Tulin siihen lopputulokseen, että miksi pitäisi väkisin jatkaa, kun ei toi harrastus kilpapuolella enää oikein anna mitään, lievästi on motivaatio hukassa. Itse asiassa koko viime kesä maistui pakkopullalta, kertoili Juha.

Juha Bernerin moottoripyöräharrastus alkoi jo pikkupoikana motocrosspyörän sarvissa. Jonkun aikaa näyttikin siltä, että kaverista tulee Ruskeasannan vakikuskeja, mutta sitten astui nuoren miehen mieleen muut asiat. - Enemmän alkoi kiinnostaa siinä iässä tuo laulu ja naiset, tuumi Juha eräässä kolumnissaan joku vuosi sitten. Niinpä Berner sitten lopetti crossiharrastuksensa mitä ilmeisimmin isänsä harmiksi. Juha Bernerin isä oli legendaarinen moottoripyöräjärjestötoiminnan vahva patruuna Arne Berner. Arne Berner johti Suomen Moottoriliittoa (SML) peräti 17 vuotta.

Viimein vuonna 1990 RR-piirien ikuinen moottoriturpa Harri Rintamäki sai huijattua Juhan radalle ajamaan. Tästä alkoikin eräs Suomen RR-historian menestyksellisimmistä tarinoista. Heti toisena B-Superbike vuotena lohkesi Suomen mestaruus ja näin oli tähti syttynyt. 1993 Berner kuittasi plakkariinsa Eestin Superbike mestaruuden ja niin ulkomaiden kisojen kipinä syttyi. Aktiivikilpauran aikana Berner tuli tunnetuksi useista Yhdysvalloissa ajetuista Daytona 200 miles -ajoista. Näihin ajoihin Berner osallistui vuosina 1993-1996. Myös Brittien Superbikesarja sekä EM osakilpailut tulivat tutuiksi.

Viime vuosina Juha Berner on tullut tavalliselle motoristille tutuksi Biken testiajajana ja "Kallu luuraa" -kolumnin kirjoittajana samassa lehdessä. Myös ajokouluttajan työt ovat olleet Juha Bernerin sydäntä lähellä SRRA:an ajoleireillä. Useat katumotoristit ovat saaneet vuosien aikana opastusta kädestä pitäen Bernerin toimesta.

Aikaa muullekin kuin kilvanajolle

- Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu ehkä yhden tai kahden kisan ajaminen, ihan vain ajokunnon ylläpitämisen takia. Sekä aikaa tulee viemään tuo SRRA:an puheenjohtajuus, tosin on tässä lajissa paljon muutakin tehtävää kuin pelkästään tuo kilvanajo, kertoili Juha salaperäisesti. Tarkoittaako tuo oman kilpateamin perustamista, nuorien kykyjen etsintää ja ajattamista maailmalla. Aika näyttää mitä on tuleman pitää.

Juha Bernerin RR-aktiivikilpauran saavutukset 1990 - 2001 1991  B- Superbiken Suomen mestaruus 1993  Eestin Superbike mestaruus 1994  Superbike SM 2 1996  Superbike SM 1 ja PM 3 1997  Osallistui Assenin Superbike MM-osakilpailuun ollen 2 x 16. 1998  Saksan Pro Superbike -sarjan 9., paras yksityiskuski 1999  Superbike SM 2 2000  Superbike SM 1 2001  Superbike SM 1

Messujen kuvatuimpia moottoripyöriä oli Harley-Davidsonin uusi vesikone V-Rod. Pyörä edustaa Harleylle kokonaan uutta sukupolvea vesijäähdytteisellä koneellaan. Myös muotoilupuolella on päästetty suunnittelijat irti ja lopputuloksena on Harley-Davidsonin konsevartiivisen mittapuun mukaan todella suuri harppaus.

Pyörän muotoilu on sulavaa, miljoonalaatikkofiilistä ei katsojalle synny. Se, miten malli tavoittaa perinteiset HD:n ostajat, näemme tulevalla kaudella. BajaHillin saamien tietojen mukaan kaikki Suomeen tuotavat V-Rodit on myyty jo ennakkoon.

Uusi moottori on huiman tehokas custom-pyörään, se tuottaa 113 hevosvoimaa 9000 kierroksella minuutissa. Tehdas käyttääkin uudesta tuote linjasta nimitystä "Performance custom". Moottorin muutokset eivät jää vesijäähdytykseen, sen konsepti on kokonaan uusi. Neliventiilikansiin on nostettu nokka-akselit, ja sylinterikulmakin on muuttunut 60 asteeseen. Soppaa 1130-kuutioiselle koneelle tarjoilee nykytyyliin polttoaineen suihkutus.

Tekniset tiedot: http://www.harley-davidson-finland.com/vrod/vrod.html

	Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Matti Tahlo on tyytyväinen, että tänä vuonna selvittiin ilman mitään hässäköitä pukeutumisen tiimoilta.

Ennen messuja keskusteltiin kovasti, toistuuko viime vuoden messujen asupakko ja pukeutumisfiasko tänä vuonna. Oikean tiedon jakaminen näkyi kuitenkin positiivisena muutoksena ja tänä vuonna sai messuilla kulkea rauhassa missä asusteessa halusi, vaikka Suzuki-paidassa tai kerhon takki päällä. Messuilla näkyi myös kerholiivejä ja muita motoristien käyttämiä merkkejä aivan normaalisti, kuten mp-tapahtumassa voisi olettaa.

Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Matti Tahlo on tyytyväinen, että tänä vuonna selvittiin ilman mitään hässäköitä pukeutumisen tiimoilta. - Tämähän on harrastajien suurin vuosittainen tapahtuma ja on tärkeää, että motoristit voivat osallistua tilaisuuteen haluamissaan asusteissa ilman mitään iltapäivälehtien lööppien värityksiä, kertoo Matti. Motoristitapahtumiin motoristit tulevat mielellään pukeutuneina kerhojensa merkkeihin ja takkeihin.

Pysäköintipalvelukeskusten käyntiosoitteet:    URL: http://www.hkr.hel.fi/pysakointi/ Palaute: pys.palvelu@hel.fi   Toimipisteet ja palvelunumerot: Keskustoimisto PL 2210, 00099 Helsingin kaupunki Yrjönkatu 21 B, 4. kerros, Helsinki 10 Vaihde (09) 310 4011 Neuvonta (09) 310 45855 (virka-aikana) Päivystys (09) 310 45865 (virka-aikana) Telefax (09) 310 45867 Aukioloaika: ma klo 8:30-16:30, ti-pe klo 8:30-16:00   Aluetoimisto PL 2211, 00099 Helsingin kaupunki Sturenkatu 11, Helsinki 51 Neuvonta ja päivystys (09) 310 45881 (virka-aikana) Vikailmoitukset (09) 310 43380 (virka-aikana) Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset (09) 310 45878 Telefax (09) 310 45886 Aukioloaika: ma klo 8:30-16:30, ti-pe klo 8:30-16:00

Messuilla kerättiin nimiä Helsingin asukaspysäköinnin muututtua maksulliseksi myös moottoripyörille. Nimiä kertyi yhteensä 1658 kappaletta. Ennen sääntömuutosta pysäköintilipuketta tai asukaspysäköintitunnusta vaativien paikkojen maksut eivät koskeneet moottoripyöriä. Maksujen ulottaminen myös moottoripyöriin saattaa äkkiseltään vaikuttaa oikeudenmukaiselta. Asia mutkistuu käytännössä, kun pitää miettiä, miten asukaspysäköintitunnuksen voi luotettavasti sijoittaa moottoripyörään.

Kun lippua ei voi sijoittaa pyörässä mihinkään, on se kuljetettava mukana. Pysäköintiaikana on tietenkin mahdollista saada sakot, ja ne voidaan käydä perumassa virka-aikana lipuketta vastaan pysäköintipalvelukeskuksessa. Toivoa sopii, ettei pyörää sakoteta uudelleen sakon perumisreissulla.

Moottoripyörien asukaspysäköinnistä saatavilla tuloilla ei kateta kaupungin suoria ja välillisiä kuluja, joita syntyy paitsi liikennemerkkien vaihdosta, moottoripyörään soveltuvien merkintöjen suunnittelusta ja käytännön valvonnasta niin erityisesti myös sakkojen kirjoittamis- ja perumisrumbasta. Tämän lisäksi kantakaupungissa ei uudistuksen jälkeen ole moottoripyörille mielekkäitä tai laillisia pysäköintivaihtoehtoja.

SMOTO kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita. Adressi oli mp-messuilla allekirjoitettavissa SMOTO:n, Touring Finlandia MK:n, MMAF:n, Ducati Club Finlandin, Helsinki Racing Clubin sekä Zoo MC:n messuosastoilla. Adressi luovutetaan Helsingin kaupunginhallitukselle lähiaikoina.

Lisätietoa pysäköinnin ongelmista ja nimienkeruukampanjasta: Nimienkeruu Helsingin mp-pysäköinnin puolesta (28.1.2002).

Moottoripyörämessut toivat taas uuden kävijäennätyksen. Viime vuonna rikkoutui 50 000 kävijän raja, tänä vuonna kolmen päivän aikana vieraili 53 918 kävijää. Vaikka kävijöitä oli viimevuotista enemmän, täysin tukkoon messukeskus ei mennyt edes lauantaina. Tähän auttoi leveämmät käytävät ja yhden lisähallin käyttöönotto. Lisähalliin oli siirretty esiintymislava, joten esiintymistä katselemaan tulleet ihmiset eivät ruuhkauttaneet muita osastoja. Ilmeisesti viime vuodesta viisastuneena osa oli järjestänyt käyntinsä perjantaille. Kävijöitä oli silloin jo 10 200, eli enemmän kuin lama-ajan lauantaina.

Messujen avauspäivänä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa kerrottiin moottoripyörien myynnin menneisyydestä ja nykytilanteesta. Vuonna 2001 rekisteröitiin 11620 moottoripyörää, tästä luvusta ensirekisteröityjen osuus on 4408 kappaletta, loput ovat rinnakkaistuotuja. Vastaavia rekisteröintilukuja oli 50-60 -luvun taitteessa, jolloin moottoripyörä oli liikkumavälineenä edullisempi ja helpommin saatavilla kuin auto.

- Moottoripyörä on muuttunut säännöstelyn ajan kulkuneuvosta harrastevälineeksi. Moottoripyörät ovat ihmisten sydäntä lähellä. Tästä kertoo niiden korkea keski-ikä, 16,3 vuotta. Moottoripyöriä ei romuteta, niitä kerätään, kertoi Moottoripyörien Tuontikauppiaat Suomi Oy:n puheenjohtaja Pertti Niinivaara.

Moottoripyörien keski-ikä on kuusi vuotta korkeampi kuin Euroopan vanhimmaksi haukuttu autokantamme. - Rinnakkaistuonti on uusi ilmiö, joka johtuu lama-ajan synnyttämästä kaluston puutteesta. Uudet pyörät eivät ole riittäneet täyttämään markkinoita.

Moottoripyörien myynnin sukellus tapahtui vuoden 1990 jälkeen. Tuolloin rekisteröitiin vielä 5096 uutta pyörää. Laakson pohja on vuosi 1994, jolloin uusia pyöriä myytiin vain 885 kappaletta. Kahtena vuotena peräkkäin rinnakkaistuotujen pyörien määrä on ylittänyt uusien pyörien myynnin. Euroopassa vastaavaa tilannetta ollut, ja siksi tuotavia pyöriä on riittänyt haettavaksi.

Toinen Suomen markkinoille tyypillinen ilmiö on suurten pyörien korkeat markkinaosuudet. Laman jälkeen ostajaryhmäksi on tullut keski-ikäiset, ja moottoripyöräily on nykyisin yhä enemmän koko perheen harrastus. Ennen yli puolet myydyistä pyöristä oli piikkiluokkaa, nyt niiden osuus on enää parikymmentä prosenttia. Yli 506-kuutiosten osuus markkinoista on jopa 70 prosenttia.

Euroopasta alkanut ei-japanilaisvalmisteisten pyörien markkinaosuuksien kasvu on näkynyt Suomessa jo pari vuotta. Toinen trendi on perus- ja matkapyörien suosion kasvu, custom-pyörien osuuden kustannuksella. Eipä ihme, niillä voi tehdä muutakin kuin kiertää Kaivopuistoa.

Ensi vuoden messujen ajankohta on jo lyöty lukkoon: 31.1.-2-2.2003.

GSX 1400 tekniset tiedot:
Ilma-/öljyjäähdytteinen (SACS)
4-tahtinen, 4-sylinterinen rivimoottori, DOHC, 4 venttiiliä per sylinteri, polttoaineen suihkutus
Kuutiotilavuus 1402cc
Suorituskyky 105hv(78kW)/6800rpm, 126Nm/5000rpm
Huippunopeus n. 240 km/h
6 vaihteinen
Tankki 22 litraa
Pituus 2160 mm
Leveys 810 mm
Kokonaiskorkeus 1140 mm, istumakorkeus 790 mm
Kuivapaino 228 kg

Suzukin ystävät ovat suhtautuneet lähes poikkeuksetta positiivisesti Suomen maahantuonnin siirtymiseen Suzuki Motor GmbH Deutschland Suomen sivuliikkeen huostaan. MP2002 -näyttelyssä Suzukin - samoin kuin muiden suurten merkkien - osastolla, pyöri runsaslukuinen määrä moottoripyörän saloista kiinnostuneita.

Mielenkiintoisin uutuus Suzuki GSX 1400

Mielenkiintoisin uutuus Suzukin osastolla on Suzuki GSX 1400. Se on katupyörä, joka on monen mieleen. Lukumäärällisesti kyseiselle pyörälle ei ole myyntitavoitetta asetettu -ainakaan sellaista, joka julkisuuteen haluttaisiin saattaa. Kohderyhmiksi Suzukin puolelta arvioidaan ensinnäkin nakupyöriä halajavat ja toisekseen bomber-henkiset pyörien rakentelijat. Suomen Suzukin huollosta saadun kommentin mukaan pyörä on aika hanakka nostamaan etupyöränsä ilmaan. Alavääntöä siis löytyy. GSX 1400 on street-pyörä, jossa on runsaasti tehoa, jota on kiitelty muun muassa siitä, että pyörä on silti todella helppo käsitellä.

GSX 1400 -mallia saa tällä hetkellä heti. Kun pyörän myynti lähtee varsinaisesti liikkeelle Suomessa, odotetaan sen saavuttavan kuitenkin sen tasoisen suosion, että sitä ei irtoa heti jälleenmyyjältä. Odotusaika Saksasta tulevalle toimitukselle on noin kaksi päivää. Suomeen tuodaan vain kahta värivaihtoehtoa, sini-valkoraitainen ja sininen. Hintaa pyörällä on 18 500 euroa eli vajaa 110 000 vanhaa rahaa.

Toinen hauska pyörä Suzukin osastolla oli dual-purpose-malli V-Strom 1000, joka on tarkoitettu ajoon vähän sinne sun tänne. Pyörässä on 90-asteen kulmassa oleva nelitahtinen vesijäähdytteinen V2-moottori. Tehoa löytyy 7 500 kierroksella noin 97 hv (72 kW) ja vääntöä 100 Nm (6000 rpm). Istumakorkeus pyörässä on 83 senttiä, kuivapaino 211 kg ja tankin koko on 22 litraa.

Reikäpäillekin oma Suzuki

Reikäpäillekin löytyy oma pyöränsä Suzukilta, Suzuki GSX-R 1000

Reikäpäillekin löytyy oma pyöränsä Suzukilta, Suzuki GSX-R 1000, 170-kiloisessa pyörässä on 160 hv (10 800 rpm) ja vääntöäkin löytyy 110 Nm (8 400 rpm). Siis melkein heppa per kilo! Turhaan ei tästä pyörästä sanota - "Own the racetrack".

Suzukin Suomen sivuliikkeen toimitilat sijaitsevat Espoon Haukilahdessa, henkilökuntaa on tällä hetkellä seitsemän. Toimitusjohtajana istuu Stig Fredmann, joka messuilla kertoi, että heidän painopistealueensa tänä vuonna tulee olemaan varaosien hyvä saatavuus. Tämä tietysti nopeiden pyörätoimitusten lisäksi. Suomen Suzukilla tulee 1.4. alkaen tapahtumaan muutos varaosatoimitusten suhteen. Siitä lähtien nimittäin varaosat tulevat suoraan Saksasta. Joka päivä tulevien varaosatoimitusten ennakoidaan vähentävän varastointikustannuksia esimerkiksi vähentämällä turhien varaosien varastoimista. Tämän pitäisi tietysti heijastua myös kuluttajan suuntaan kokonaistaloudellisena ratkaisuna.

Suzukin markkinaosuus Euroopanlaajuisesti pyörii viidentoista ja parinkymmenen prosentin hujakoilla. Tavoitteena Suomen Suzukilla on 15 prosentin markkinaosuus. Liikevaihtotavoitteen vuodelle 2002 Fredmann ilmoittaa olevan "riittävä".

Helsinkiläinen rakennusmestari Tero Manninen ja tamperelainen opiskelija Mikko Lauttanen ajavat alkavalla kaudella RR:n sivuvaunuluokan EM-sarjassa. Sarja pitää sisällään viisi osakilpailua. Manninen ja Lauttanen voittivat viime vuonna sivuvaunuluokan Suomen cup-mestaruuden. Kokeilut EM-sarjassa tuottivat maaliskuussa Ranskan ajoleirin nopeimman kierrosajan ja paalupaikan Ruotsin osakilpailussa.

Molemmilla on takanaan sivuvaunumatkustajan ura. Manninen muistetaan Tero Karttialan matkustajana. Siuvuvaunun puikkoihin hän hyppäsi kaksi vuotta sitten ja viime keväänä Lauttanen siirtyi hänen matkustajakseen.

Pari on saanut tälle kaudelle tuoreemman kaluston alleen. Runko on LCR:n valmistetta ja takarenkaalle antaa vauhtia Kawasakin ZX12R -moottori.

Mannisen ja Lauttasen tiimi on nyt neljäs suomalainen Suomen ulkopuoliselle arvokisaturneelle tällä kaudella lähtevä.

Imatran ajot täyttävät tänä vuonna 40 vuotta ja sen kunniaksi Imatran moottorikerho (IMK) järjestää Vuoksen rannalla, legendaarisella radalla näytösajon lauantaina 27.heinäkuuta. RTT Muistojen Imatran ajojen suurimpana tähtenä vanhaa MM-katurataa kiertämässä nähdään viisitoistakertainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Giacomo Agostini.

Ratamoottoripyöräilyn legenda Giacomo Agostini (s.12.06.1942) nousi Imatralla ensimmäisen kerran palkintokorokkeelle 1965 voittaessaan sekä 350- ja 500-kuutioisten startit. Agostinin tavaramerkiksi muodostui Imatralla legendaarisen MV Agustan julmat äänet, hänen kiitäessään huimalla vauhdilla pitkin " koivukujaa". Viimeisen kerran Agostini voitti Imatralla 1975 ja silloin möreä-ääninen MV Agusta oli vaihtunut kimeä-ääniseksi Yamahaksi. Agostini voitti Imatralla 16 kertaa ja uransa aikana yhteensä 122 MM starttia.

Myös suurin osa sen aikaisista suomalaisista ratamoottoripyöräilyn legendoista ajanevat myös näytösajossa sen aikaisilla kilpalaitteillaan.

- Olemme olleet kaikkiin sen ajan suuruuksiin yhteydessä ja kaverit todella odottavat päästäkseen ajamaan jälleen yhdessä pitkin legendaarista rataa. Uskoisin että näemme viivalla Tepi Länsivuoren joka oli ratamoottoripyöräilyn ainoan suomalaisen mailmanmestarin Jarno Saarisen kova kilpakumppani -70 luvulla. Myös veteraanimoottoripyöräilijät ovat tuoneet esille halunsa osallistua näytösajoon ja näin pääsevät välillä ulkoiluttamaan erittäin kalliita moottoripyöriään, aidolla katuradalla, Imatran moottorikerhon Jaakko Liira kertoo.

Imatran ajojen historia ei ole vielä päättynyt, sillä IMK järjestää vuosittain SM-kilpailut Virtasalmen Motoparkin radalla ylläpitäen näin kuuluisaa kilpailun nimeä. Tänä vuonna SM-osakilpailu ajetaan13.-14.heinäkuuta.

Ajo Motorsport Oy:n ratamoottoripyöräilytalli kuljettajanaan Mika Kallio on saanut ainoana uutena tallina paikan MM-sarjaan (FIM Road Racing World Championship Grand Prix) luokkaan GP3 (125cc) kaudelle 2002. Tallipäällikkönä jatkaa Aki Ajo.

Ajo Motorsportin kilpatalli ajattaa myös kahta kuljettajaa Euroopan Mestaruussarjassa. Toinen kuljettajista on hallitseva Pohjoismaiden mestari Heta Lauslehto ja toinen tanskalainen Robbin Harms, joka sijoittui viime kaudella Saksan mestaruussarjassa toiseksi.

GP kolmessa luokassa

<

	Ajo Motorsport Oy:n ratamoottoripyöräilytalli kuljettajanaan Mika Kallio on saanut ainoana uutena tallina paikan MM-sarjaan (FIM Road Racing World Championship Grand Prix) luokkaan GP3 (125cc) kaudelle 2002

Ratamoottoripyöräilyn MM-sarja muuttui 90-luvun alussa suljetuksi sarjaksi, jossa osanotto on mahdollista ainoastaan kullekin kaudelle erikseen nimettävillä talleilla. Tallikuljettajien lisäksi kuhunkin osakilpailuun otetaan mukaan myös muutama villillä kortilla ajava kuljettaja.

Grand Prix -sarjaa ajetaan kolmessa luokassa: GP3 (125cc), GP2 (250cc) ja Motogp. Kuninkuusluokkana ajetaan MotoGP -luokkaa, joka vielä kaudella 2001 oli tarkoitettu enintään 500-kuutioisille pyörille. Kaudella 2002 säännöt muuttuvat siten, nyt luokassa on kaksi tilavuusluokkaa; 500 kuutiota perinteisille kaksitahtimoottoreille ja 990 kuutiota uutena mukaan tuleville nelitahtimoottoreille. Lähes kaikki päätallit tulevat siirtymään nimenomaan uusiin nelitahtimoottoreihin.

Kilpailukausi alkaa Japanissa Suzukan radalla 7.4.2002 ja päättyy 3.11.2002 Espanjassa Valencian radalla. Kilpailukausi koostuu yhteensä 16:sta osakilpailusta, joista 10 ajetaan Euroopassa. Euroopan kiertue alkaa 5.5.2002 Espanjan Jerez'issä. Täydellinen kilpailukalenteri myöhemmin näillä sivuilla. Ennen kauden alkua ajetaan kuitenkin Espanjassa kaksi virallista testijaksoa. Ensimmäinen GP3 luokan testijakso pidetään 18.-19. helmikuuta Valenciassa ja toinen 11.-12. maaliskuuta Kataloniassa.

Henkilöstö

Ajo Motorsport Oy:n kilpatoimintaa johtaa Aki Ajo tallipäällikön roolissa. Projektikohtaisten hankkeiden vetäjänä toimii Esa Ajo, joka vastaa myös tallin tiedotustoiminnasta tulevallakin kaudella. Toiminnan laajentuessa ja siirryttäessä astetta kovemmalle tasolle, on panostettu entistä enemmän tulevan kauden tekniseen henkilöstöön.

Aki Ajon rinnalle on palkattu toiseksipäämekaanikoksi saksalainen Stefan Kurfiss, joka vielä viime kaudella toimi Grand Prix -sarjassa saksalaisen Jarno Müller'in päämekaanikkona. Stefan Kurfiss tulee keskittymään pääasiallisesti telemetrian hyödyntämiseen sekä alustan säätöratkaisuihin. Tällä järjestelyllä Aki Ajolle pystytään varaamaan enemmän aikaa kilpailutoiminnan johtamiseen sekä moottorin tekniseen kehittämiseen. Päätoimisina mekaanikkoina tallissa tulevat toimimaan Matti Kiiveri, Jorma Saarinen sekä Sonni Harms. Tiimin kotisivut ovat osoitteessa http://www.ajo.fi/

Osoitteesta http://www.motogp.com/ seurata kilpailutapahtumia ja kierrosaikoja harjoitusten, aika-ajojen ja kilpailun aikana suorana lähetyksenä. Sivuilta saa viralliset tulokset ajettujen lähtöjen jälkeen.

Grand Prix sarja suositumpi kuin Formula 1

Tero toimii kuljettajana, pikkuveli Timo matkustaa.

Imatran moottorikerhoa edustavat Tero ja Timo Karttiala kilpailevat tulevalla kaudella sivuvaunullaan MM-sarjassa. Pari osallistuu kymmeneen MM-osakilpailuun. Karttialat ovat Jukka Lauslehdon jälkeen toinen suomalainen MM-sarjaa sivuvaunulla kiertävä pari. Sivuvaunuilla ajetaan Superbiken osakilpailujen yhteydessä, joten kotimaisia kuljettajia voi seurata Suomestakin television välityksellä.

Pari on aloittanut kilpailemisen kymmenen vuotta sitten, jolloin Tero oli 16- ja Timo 14-vuotias. Silloin kilpailtiin Suomen Moottoriliiton erikoisluvalla motocrossin sivuvaunuluokassa. Siirtyminen asvaltilla ajettavaan sivuvaunuun tapahtui neljä vuotta sitten.

MM-sarjaan näyttönsä Karttialat antoivat viime vuonna. Menestyminen EM-sarjassa, Ruotsin osakilpailun voitto, Scandic Openin hopea ja kaksi villin kortin MM-lähtöä vakuuttivat Superside-sarjan päättäjät.

Uusi runko ja kone

Ensimmäinen osakilpailu on tätä kirjoitettaessa neljän viikon päässä eli 10.3. Kilpailu ajetaan Espanjan Valenciassa. Tätä ennen on tarkoitus päästä vielä testaamaan ajokkia Italiaan.

Tälle kaudella menopeli on täysin uudistunut. Runko on Ruotsista hankittu ART ja moottori tulee olemaan MM-sarjassa epätavallinen Hondan 954-kuutioinen CBR. Uudella moottorilla valmistaudutaan sääntömuutokseen. Ensi kaudella iskutilaavuusrajana tulee olemaan tuhat kuutiota.

Tähän mennessä maailmanmestaruusjahtiin on ilmoittautunut 24 sivuvaunuparia. Viime vuonna MM-kultaa vei pari Klaus Klaffenbock ja Christian Parez.Karttialat kilpailevat numerolla 30. Tiimin kotisivut löydät osoitteesta http://www.karttiala.com

Duell laajentaa sporttipyörien varustetarjontaansa täksi kaudeksi italialaisen Valtermoton tuotteilla. Tarjolla on laaja valikoima jopa kisakäytössä koeteltuja alumiini- ja hiilikuituosia uudempiin sportteihin.

- Ensimmäisenä kesänä pyrimme pitämään varastossa perustavaraa kuten alumiiniruuveja, jalkatappisarjoja, tankinsuojia ja huggereita yleisimpiin nykysportteihin. Perusvaraston ulkopuolisten tuotteiden toimitusaika on noin kolme viikkoa tilauksesta. Seuraavalle kaudelle päästäänkin varastovalikoimaa muokkaamaan jo sitten kysynnän mukaiseksi, kertoi Tom Nylund.

Pyöränsä parantelusta kiinnostuneiden kannattaa siis suunnistaa osoitteeseen http://www.valtermoto.com/ ja tarkistaa mitä omaan peliin on tarjolla. Maahantuojan sivut sijaitsevat osoitteessa http://www.duell.fi/ ja tuotteista vastaava Rune Lillkvist on tavoitettavissa numerosta 06-3227500.