Lasse Mynttinen on tehnyt kulttuuriantropologisen tutkimuksen motoristien pukeutumisen metakielestä ja erilaisten asun osien merkityksistä. Mynttisen pro-gradu -tutkimuksessa puretaan ajoasu pienimpiin mahdollisiin merkityksellisiin osiin ja tarkastellaan näiden osien ominaisuuksia ja käyttökonteksteja sekä niiden kulttuurisia merkityksiä. Tutkimus ei kuitenkaan painu ajoasun pintaa syvemmälle, vaan keskittyy nimenomaan ajaessa ja tauoilla päälle näkyvään pukeutumiseen, sekä kokonaisuuden että yksittäisten pinssien merkityksiin.

Tutkimuskohde, motoristin ajoasu kokonaisuutena, muodostuu Mynttisen mukaan kulttuurisia merkityksiä omaavista osista, joita tarkastellaan kommunikatiivisia, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia omaavina kokonaisuuksina. Rivimotoristin sekä eri kerhojen, mukaanlukien ns. 1%-kerhojen pukeutumisen kieli ja merkitykset repostellaan perusteellisen palasiksi.

Pystyykö motoristi-tutkija näkemään tutkimusongelman tarpeeksi objektiivisesti? Kerhoihin kuulumattomat moottoripyöräilijät ja henkilöt, jotka eivät juuri kokoontumisissa luuhaa, jäävät lähes olemattomalle huomiolle. Myös perinteinen ja karikatyyrinen jako kyykky-, kustomi-, kura- ja matkamotoristeihin jää vaille tarkempia perusteluja. Puutteista huolimatta kirjailija on nähnyt metsän puilta ja onnistunut asusteiden metakielen pilkkomisessa hyvin.

Mynttisen kirja on merkittävä alakulttuuriamme dokumentoiva ja tutkiva teos ja edustaa omassa lajissaan uraauurtavaa työtä. Teos ei ole helppolukuinen eikä siitä ole iloa motoristille joka miettii miten pukeutuisi "oikein, kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti". Tutkimusta ei ole tätä varten edes kirjoitettu. Mynttinen osaa itsekin nauraa tutkimusluontoiselle kapulakielelle kuvaillessaan motoristien keskustelutuokiota lauseella: "habituksia luonnollisessa esiintymisympäristössään harjoitamassa kentän immanentinttien lakien mukaista oman sosiaalisen pääomansa lisäämistarkoituksessa suoritettavaa toimintaa kommunikoimalla kentän muiden aktiivisten toimijoiden kanssa".

Kirjailija kiittää tutkimukseen osallistuneita

Myös BajaHillin lukijoita on ollut mukana tässä ajoasututkimuksessa. - Haluan esittää BajaHillin kautta kiitokseni tutkimukseen osallistuneille. Minulla ei ole tutkimukseen osallistuneiden osoitetietoja koska kyselylomakkeet ovat luonnollisesti nimettömiä. Eri informanttien osallistuminen tutkimukseen tuotti loistavan aineiston, jonka lisäksi olen haastatellut motoristeja ja suorittanut osallistuvaa havainnointia ympäri Suomea, sanoo Mynttinen.

192 sivua, ISBN 951-39-1130-6, Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, 2001. Kirjaa myy Jyväskylässä Kampus Data halpaan hintaan 10,80 € http://www.kampusdata.fi/kirja/kirjaalku.html

BajaHillin ensimmäinen lukijamatka järjestettiin Ruotsin MP-messuille 17.-19.1.2002. Ennen julkistamattomia pyöriä oli pari kappaletta. Hondan VTX 1300, vuoden 2003 markkinoille tuleva pyörä oli mielenkiintoinen ja linjakkaan näköinen. Toinen täysi uutuus oli Trumppa, ensimmäinen tehdastekoinen sreetfigteri.

Turbosarjat kiinnostivat kovasti. Esimerkiksi Karkkilan Kuninkaan jakamattoman mielenkiinnon sai McExpressin Turbosarja ZX12R:ään. Hintaa sarjalla oli 47 000 kruunua ja se tuottaa häkellyttävät 292 hevosvoimaa takapyörältä.

Härmän näyttelyyn verrattuna ilahduttavaa Ruotsissa oli sisällä suoritetut ajonäytökset. Näytösajajat ajoivat supermotoilla, joista isoimmat olivat 950-kuutioisia. Tappisladissa ajettiin yleisön viihdyttämiseksi ja ainakin ryhmään näytökset upposivat kuin palamattomat hiiliyhdisteet. Myös minimotot ja trialkuskit esiintyivät yleisölle.

Tukholman moottoripyörämessuilla esiteltiin Triumphin uusin pyörä, Speed Four. Pyörä on riisuttu 600-kuutioinen.

Streetfighter Speed Four on Triumphin 955-kuutioisen Speed Triplen pikkuveli. Speed Triple tunnetaan pyöränä, jolla Tom Cruise taiteili filmissä Mission Impossible. Konsepti on sama. Otetaan sporttipyörä, poistetaan katteet, trimmataan moottoria siten, että tehokäyrä siirtyy alaspäin kierroslukualueella. Lopuksi annetaan kahdet lamput ja häijy ulkonäkö. Samoin kuin Speed Triple polveutui Triumph Daytonasta, polveutuu Speed Four TT600:sta.

Viimeisin moottori

Kun on kyse riisutuista malleista, on alalla kauan ollut tapana käyttää moottoreita ja runkoja vanhemmista malleista. Perusteena on ollut että se, että riisutun mallin ostaja ei kuitenkaan rasita sitä yhtä kovaa. Triumph on valinnut toisen tien.

- Speed Fourissa on täysin sama runko ja voimansiirto kuin tämän vuoden TT600 mallissa, sanoo Krister Åkerblom Triumph Motorcycles AB:sta.
- Ainut ero on, että teho- ja vääntömomenttikäyriä on siirretty alaspäin. Tällä on annettu lisää pohjavääntöä.

Käytännössä tämä tarkoittaa 600-kuutioista 98 hevosvoiman suoraa nelosta sijoitettuna alumiinirunkoon, jossa on täysin säädettävä iskunvaimennus edessä ja takana.

Jarrutusteho on taattu kaksilla 310 millimetrin levyillä edessä ja yhdellä takana. Muotoilu on kaikkea muuta kuin arkipäiväinen eikä jätä ketään kylmäksi. Kahdet lamput, minimaalinen etukate ja hyvin näkyvät "ram-air" ilmanottoaukot.

Räväkästä muotoilusta ja streetfighter-ulkomuodosta huolimatta on Speed Fourin ergonomia yhtä hyvä kuin TT600:ssa. Mittaristo on kattava: kierroslukumittari, digitaalinen nopeusmittari, kaksi osamatkamittaria, kello, lämpömittari ja polttoainetason varoituslamppu.

Speed Four on saatavilla kolmella huomiota herättävällä värillä: myrkynvihreänä, jääpallonpunaisena ja mustana. Myynti Suomessa alkaa huhtikuussa. Lisätietoja: http://www.triumph.co.uk/

Vaikka almanakan mukaan maassamme vallitsee talvi, niin ei aikaakaan kun kevätaurinko sulattaa tiet ja tuhannet moottoripyörät ilmestyvät jälleen liikenteeseen. Sitä ennen on kuitenkin yksi kaksipyöräalan vuotuinen virstanpylväs ja kevään merkki - uusien moottoripyörien suurkatselmus Helsingin Messukeskuksessa, eli MP 2002 -näyttely.

33. Moottoripyöränäyttely kattaa kaksi hallia eli näyttelyn käytössä on yli 2,5 hehtaaria tilaa, näytteilleasettajia on ennätykselliset 138. Kokonaisuutena näyttelyn järjestäjä, Moottoripyörien Tuontikauppiaat Suomi Oy, onkin halunnut koota saman katon alle koko alan. Vuonna 2001 uusrekisteröitiin 11.620 moottoripyörää, joka osoittaa jälleen kasvua lähes 11 % verrattuna vuoteen 2000.

Moottoripyörät tulevat taas!

Moottoripyöräala on viime vuosina kokenut ennen näkemättömän suosion kasvun. Samalla harraste on saanut uusia muotoja ja tuotevalikoimat kasvaneet entisestään. Moottoripyöristä puhuttaessa oli viime vuonna jo selvästi havaittavissa lähes kymmenen vuotta jatkuneen custom-tyylin suosion hiipumista Suomen ja Euroopan markkinoilla. Tilalle ovat nousemassa perinteisiä muotoja noudattelevat perusmalliset moottoripyörät. Eniten suosiotaan parin viime vuoden aikana ovat kuitenkin kasvattaneet uudenlaista, radikaalia muotoilua edustavat Streetfighter -tyyliset moottoripyörät. Helsingin Moottoripyöränäyttelyssä uusia Streetfighter-tyylin luomuksia ovat esimerkiksi Buell XBR 1000 Firebolt, Honda 900 Hornet ja Yamaha TDM 900.

Tukku muutakin uutta

Helsingin Moottoripyöränäyttelyssä ovat esillä myös muut merkittävät uudet moottoripyörät. Näistä kiinnostavimpia on selkeästi totutusta poikkeava, uutta muotoilua ja tekniikkaa edustava Harley-Davidson VRSCA V-Rod. Itse asiassa H-D V-Rod on yksi esimerkki uudesta "sporttisten" custom-pyörien tyylistä. Toinen vastaava pitkänmatala ja omalla tavallaan häijyn näköinen uutuus on kaksisylinterisen noin 1,5 litran V-moottorin vauhdittama Kawasaki VN 1500 Mean Streak.

Monet perusmallin moottoripyörät ovat kokeneet lähinnä "päivityksiä" isomman moottorin tai ehostetun tekniikan muodossa. Näistä poiketen etenkin Honda CB 900 ja Yamaha R1 ovat kokeneet sen verran uudistuksia, että voidaan puhua täysin uudesta mallista. Radikaalien parannusten taustalla on viime vuonna esitellyn Suzuki GSX-R 1000 asettamat uudet perusarvot.

Skootterien osalta mielenkiintoisinta uutta on teknisesti uusia uria kulkeva Suzuki Burgman 650. Sen voimanlähteenä on kaksisylinterinen nelitahtimoottori. Todellista uutta on SCVT- voimansiirto. Kahden portaattoman vaihtoehdon lisäksi valittavissa on viisiportainen "käsivaihteisto". Kokonaisuutena MP 2002 -näyttelyssä on esillä noin 700 uutta ja vanhempaa moottoripyörää.

Ajovarusteet, varaosat ja tarvikkeet - uusia tuttavuuksia

Samoin lukuisten tarvikevalmistajien ja -maahantuojien osastojen anti tarjoaa taatusti jokaiselle jotain. Moottoripyöräilyn monimuotoisuus näkyykin hyvin myös tarvikkeiden ja ajovarusteiden tarjonnassa. Tässä kohdin meidän suomalaisten on aihetta olla ylpeitä. Ovathan nimenomaan suomalaiset ajovarusteet jo vuosikymmeniä olleet kansainvälisesti erittäin arvostettuja tuotteita. Perinteisesti suomalaiset ajoasut ja -varusteet ovat edustaneet alan HiTechiä yhtä hyvin maasto-, matkailu- ja kilpamoottoripyöräilyssä.

Huoltopalvelujen kasvanut kysyntä näkyy myös MP 2002 -näyttelyssä. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että alalla panostetaan suuressa määrin nimenomaan korjaamo- ja huoltopalveluihin. MP 2002 -näyttelyssäkin mukana useita yhden tai useamman moottoripyörämerkin huoltoihin erikoistunutta alan yritystä. Moottoripyöränäyttelyn kaltainen tapahtuma onkin hyvä tilaisuus esitellä oman yrityksen palveluja suurelle joukolle mahdollisia asiakkaita. Täällä luotujen suhteiden myötä voi tulevan kesän aikana yritys saada uusia asiakkaita aivan uusista ilmansuunnista.

Myös moottoripyöräalan koulutus on voimakkaasti esillä MP 2002 -näyttelyssä. Itse asiassa näillä nimenomaisilla messuilla on Moottoripyöränäyttelyn koko 33 vuotisen historian suurin ja monipuolisin anti moottorikerhojen ja -järjestöjen osalta. Toimintaansa esittelevät yhtälailla Itämeren ympäri kiertävää rallia järjestävä kerho kuin moottoripyöräilijöiden kotimainen kattojärjestö SMOTO. Lisäksi täällä on mahdollisuus kuulla ja nähdä kuinka moottoripyöräkouluttajia koulutetaan, miten voi estää ajoneuvovarkaudet ja mistä löytyvät moottoripyörän oleelliset oikeat tiedot tai kuinka voi ilmoittautua ajo-opetukseen tai miten voi suorittaa mopokortin.

Ministeri avaa messut

33. Moottoripyöränäyttelyn virallisen avauksen suorittaa liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi perjantaina 1.2. klo 13.00 päälavalla, hallissa 1.

Lisätietoja: Moottoripyörien Tuontikauppiaat Suomi Oy, Pertti Niinivaara, puheenjohtaja Oy Arwidson Ab, osasto 6 b 1, puh: (09)8871282
Näyttely: Raija Suomalainen, näyttelypäällikkö, gsm: 0405027860, E-mail: moottori@sci.fi, http://www.mp-messut.sci.fi/

SMOTO etsii täysipäiväistä toiminnanjohtajaa moottoripyöräharrastajien ja -kuluttajien edunvalvontatyöhön. Hakijalta edellytetään aitoa kiinnostusta toimia moottoripyöräilijöiden etujen puolesta, oma-aloitteisuutta ja idearikkautta, yhteistyökykyä erilaisten ihmisten kanssa, englanninkielen taitoa ja yleisempien PC-ohjelmien hallintaa sekä arvostamme motoristi- ja järjestötoimintataustaa ja markkinointitaitoja. Lisätietoa: http://www.smoto.fi/.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävien MP-messujen pysäköintiin soveltuva alue on rakennustöiden vuoksi erittäin rajallinen ja linja-autoille lähes mahdoton liikkua. Pysäköintikatastrofin välttämiseksi pyydämme linja-autoilla saapuvia kerhoja huomioimaan seuraavaa: Jättäkää matkustajat kyydistä joko Holiday Innin (Messuaukio) tai Pasilan rautatieaseman eteen. Linja-autot pyydetään pysäköimään Hartwall Areenan maksulliselle pysäköintialueelle.

Pysäköintimahdollisuus (vain henkilöautoille?) on myös Veturi- ja Resiinaparkeissa (maksullinen pysäköinti). Moottoripyörällä paikalle saapuvien ei tarvitse murehtia pysäköintiongelmista tänäkään vuonna.

Moottoripyöränäyttely järjestetään 1.-3. helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Näyttely on avoinna yleisölle perjantaina klo 10-20, lauantaina klo 9-18 ja sunnuntaina klo 10-18. Muuta infoa: http://www.mp-messut.sci.fi/Sivut/yleis.html

Rungot tein 6082 T6 alumiiniseoksesta, läppäakselit messinkitangosta ja kaasuläpät 1,6 millimetrin paksuisesta titaanilevystä. Sulkeutumiskulmaksi tuli 5,5 astetta. Päädyin läppien kanssa titaaniin, koska se materiaalina on jäykkää ja siksi siitä sai tehtyä ohuemmat läpät. Synkronointi- eli säätöosat jyrsin haponkestävästä teräksestä. Työ piti tehdä erittäin tarkasti, koska muuten vierekkäisten kurkkujen akselit eivät olisi olleet samalla linjalla ja se johtaisi akseleiden jumiutumiseen kokoonpanovaiheessa.

Ohjainboksi oli vaikea saada käsittämään, että moottori voi todellakin pyöriä yli 7000 kierrosta minuutissa.

Toinen iso kohde oli ilmamäärämittari. Tuossa L-jetronicissa se on läppätyyppinen ja moottoripyöräkäyttöön melko suuri. Päätin sijoittaa sen alkuperäisen ilmansuodattimen tilalle. Sitä piti ensin lyhentää ja madaltaa jyrsinkoneella, jotta sen sai sopimaan tilaansa. Ilmamäärämittarin liikkeitä saatiin muuteltua tekemällä vaimennusläppään kierteet ja kiinnittämällä siihen polttoainesuutin. Suuttimen kokoa vaihtelemalla voidaan muuttaa läpän reagoimisherkkyyttä imusarjan alipaineeseen. Mattotyyppinen ilmansuodatin taas löysi uuden paikkansa alkuperäisen kotelon kannen paikalta.

Ruisku vaatii myös tiedon moottorin sytytykseltä. Autossa se on helppo ottaa puolalta, mutta pyörässä kahden erillisen puolan vuoksi jouduin tekemään sytytysboksin oheen pienen TAI-piiriin perustuvan summaimen eli mixerin, joka sai ohjauksensa päätetransistoreiden kannoilta. Projektin jälkeen sittemmin talvella 1998 tein itse koko sytytyksen, johon oli valmiiksi integroitu tuo summain. Itse ohjainboksiin piti tehdä pieni muutos säiliökondensaattoriin, koska ohjainboksi oli vaikea saada käsittämään, että moottori voi todellakin pyöriä yli 7000 kierrosta minuutissa.

Laitteistosta karsin pois "turhia" osia, kuten kylmäkäynnistyssuutin ja lisäilmaluisti. Lisäilmaluistin korvasin säädettävällä magneettiventtiilillä -käyttö tapahtuu entisen ryypyn kahvalla. Näin saadaan nostettua kylmälle koneelle riittävä 1700 kierroksen tyhjäkäynti.

Koneen säätäminen toimintakuntoon tarkoitti sitten melkein kahden kuukauden ajelua takalaukun varusteina 12V kolvi, komponenttisatsi ja oskilloskooppi. Sillon ei ollut käytössä lambda-anturia, joten säätäminen täytyi tehdä perstuntuman mukaan. Seoksen säätäminen tapahtui käytännössä muuttamalla ilmamääränmittarin ohjainlaatikolle kertomia arvoja. Kun sopivat arvot eri olivat löytyneet, voitiin purkaa säätövastushässäkkä ja korvata se kiinteillä vastuksilla.

Työtunteja paloi projektiin arviolta yhteensä noin tuhat. Loppujen lopuksi työ kannatti, koska koneesta tuli paremmin vääntävä ja kaasuherkempi kuin koskaan ennen. Kulutus laski matka-ajossa 4,3-4,7 litraan sataselle. Olen nyt ajanut tuolla ruiskukoneella jotakuinkin 70 000 kilometriä, ollut tyytyväinen ja tietenkin säästyneet markatkin mieltä lämmittävät.

Tästä käykin ilmi, miksi kokoontumisajojen ilmoittautumislapussa lukee pyörän tyyppinä Yamaha XJ900i.

© Repe Puuska, 2001, coyote@mbnet.fi

Moottoripyöräilijöiden, sen paremmin kuin alan maahantuojien tai kauppiaidenkaan, ei tarvitse olla huolissaan romuajoneuvojen EU-direktiivistä, jota valtioneuvosto parhaillaan siirtää suomalaiseen lainsäädäntöön. Jo asetuksen johdanto-osassa todetaan, ettei asia koske 2- tai 3-pyöräisiä moottoripyöriä eikä 2-pyöräisiä mopoja.

Moottoripyörien saaminen pois direktiivistä ja asiaa koskevasta laista vaati paljon työtä. SMOTO osallistui aktiivisesti motoristien eurooppalaisen etujärjestön FEMA:n kokouksiin ja otti yhteyksiä niin parlamenttijäseniin kuin virkamiehiinkin. Ratkaiseva käänne tapahtui, kun EU:n ympäristökomitean jäsen Heidi Hautala otti käymiemme neuvottelujen jälkeen asian hoitaakseen. Hän teki ympäristökomiteassa esityksen, että mopot ja moottoripyörät otetaan pois direktiivistä. Hautalan esitys hyväksyttiin SMOTOn hänelle toimittamien vankkojen perusteiden vuoksi.