|
Click here to brake out of someone else's frames
Mp-uutiset - Maalis- ja huhtikuu 2002
|
|
|
Trialin SM-sarja käynnistyi viikonloppuna Vantaalla (29.4.2002)
29.4.2002 (Teksti ja kuva © Markus Ström)Trialin SM-sarja käynnistyi viikonloppuna Vantaalla
Trialin SM-sarja käynnistyi sunnuntaina Vantaan Hanskalliolla ajetulla osakilpailulla, jossa trialin seitsenkertainen Suomen mestari Joachim "Joa" Hindrén vei lähes tyylipuhtaan voiton. Toiseksi tiensä taisteli Tommi Suhonen häviten Hindrénille 21 pistettä. Kolmas oli Tomi Luhtasuo, neljäs Saku Suvanto ja viides Jussi Jokinen. -Onhan tässä hieman jännittynyt olo, kun ei ole taas ollut puoleen vuoteen yhtään kilpailua. Nyt kun uusi Gas Gas trialpyöräni on kunnossa niin tuntuu tietysti hyvältä. Uudella pyörällä on kiva ajaa ja voittoa lähdetään hakemaan heti avauskilpailusta. Viime vuoden pronssimies Tommi Suhosesta tulee varmasti pahin vastus tulevalle kaudelle. Vantaan avauskilpailu on vielä hänen kotikilpailunsa, joten kovaa taistoa tullaan näkemään. Itse toivon sunnuntaiksi sadekeliä, jolloin kilpailusta tulee tasoltaan vaikeampi, jolloin asetelmat ovat minulle paremmat. Mikäli keli on hyvä ja reitti on helppo niin tiukkaa tulee olemaan, Hindrén pohdiskeli ennen viikonlopun kilpailua. Syntyjään Espoolainen, nykyään Helsingissä asusteleva, 25-vuotias Joa Hindrén uskoo vakaasti menestykseen tälläkin kaudella, varsinkin kun viime kauden pahin vastustaja, SM-hopeaa voittanut Jussi Haapanen ei ole antamassa vastusta tulevalla kaudella. Joachim Hindrén toivoi jo aiemmin viikolla vesikeliä kilpailuun. Tällä kertaa häntä onnisti, sillä kilpailua edeltäneenä yönä vesi kasteli maan ja teki radasta erittäin liukkaan. Kilpailun jaksot olivat suhteellisen helpot, kosteus teki niistä entistä teknisemmät. Kilpailun kolmesta kierroksesta Hindrén selvitti kaksi jälkimmäistä täysin tyylipuhtaasti ilman virhepisteitä. - Aluksi oli vähän hankalaa, kun on ollut ajamatta niin pitkään. Oli vähän jäykkä ja ehkä hieman hermostunutkin olotila kilpailun alussa. Viikolla pitämäni sadetanssi toimi, kun toivoin sadetta ja sitten viime yönä tuli vettä, Hindrén naurahtaa. - Kun ajo sitten lähti luistamaan, niin kaksi viimeistä kierrosta meni todella hienosti. Ensimmäisen kierroksen seitsemän pistettä täytyy laittaa kokonaan alkujännityksen syyksi. Kilpailun alun jännityksestä ei näköjään pääse eroon vaikka tässä on jo 17 vuotta ajettu kilpaa. Loppujen lopuksi oli kuitenkin kivaa, että oli kostea keli niin tuli hieman haastetta tähän kilpailuun. Tommi Suhonen nousi kilpailussa lähimmäksi uhkaajaksi Hindrénille, mutta hänkään ei onnistunut antamaan todellista vastusta Hindrénille. - Aina kun jaksot ovat helppoja, Tommi Suhosella on mahdollisuus iskeä. Jos pystyn ajamaan omalla tasollani, ei pitäisi olla ongelmia pitää Suhonen takanani. Jos rupean itse töppäilemään, Suhonen voi saada kiinni. Katsotaan mitä kausi tuo tullessaan, Hindrén pohti. Kauden seuraava trialin SM-osakilpailu ajetaan toukokuun 18. päivänä Tervakosken ampumaradalla.
22.4.2002 (JT)Mika Kallio MM-pisteille
Suomalaisia ei ole näkynyt ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjan pistesijoilla vuosikausiin. Mikan ensimmäiset pisteet eivät tulleet muiden huonon onnen saattelemana vaan ajamalla. Nyt saadulla neljällä pisteellä Mika on yhteispisteissä 18. sijalla ja Rookie of the Year- taulukossa toisena. Seuraavaksi sarja siirtyy Eurooppaan, jossa ajetaan jo kahden viikon päästä Espanjassa Jerezin radalla. Lisätietoja: http://www.ajo.fi/
22.4.2002 (JT)Liikenneturvan Ajetaan ihmisiksi -kampanja huhtikuussa
Autoilijat suhtautuvat punaista päin ajamiseen hyvin tuomitsevasti: vain rattijuopumukseen ja ilman ajokorttia ajoon suhtaudutaan jyrkemmin. Kuitenkin jopa joka kolmas auton kuljettaja Helsingissä ajaa päin punaisia. Autoilijalle pysähtyminen on epämiellyttävää ja usein risteykseen ajetaan "vanhoilla vihreillä". Mitä suurempi nopeus, sitä todennäköisemmin ajetaan päin punaista valoa. Päin punaista saatetaan ajaa myös tilanteessa, jossa tiedetään, että valo vaihtuu punaisesta vihreäksi viimeistään risteykseen tultaessa. Viime hetken kiihdytykset liikennevaloissa ovat tuhoisia. Jalankulkijan henkiinjäämismahdollisuudet heikkenevät jyrkästi auton törmäysnopeuden ylittäessä 40 kilometriä tunnissa. Erityisen vaarallinen on risteyksen jälkeinen suojatie. Esimerkiksi lapset noudattavat usein mekaanisesti liikennevaloja ja luottavat vihreän valon turvaan. Jalankulkijat eivät ole pulmusia
Yli puolet jalankulkijoista, jotka joutuvat onnettomuuteen liikennevaloissa, ovat nuoria tai työikäisiä aikuisia, joilla on parhaat edellytykset selvitä liikenteessä. Punaista päin käveleminen on yleisempää suurissa kaupungeissa kuin pienissä. Sade, kylmyys tai muuten huono sää saa jalankulkijat kävelemään päin punaista herkemmin. Liikennevaloja noudatetaan paremmin vilkkaassa liikenteessä tai kun jalankulkijoiden määrä kasvaa.
Tarja Hurtta, Liikenneturva
| |||||||||||||||||||||||||||
|
20.3.2002 (SA)Trumpan tehdas paloi Trumpan eli Triumph:n moottoripyörätehtaalla Hinckleyssä, Englannissa sattui voimakas tulipalo viime perjantai-iltana. Yön tunteina paloa oli sammuttamassa parhaimmillaan yli sata palomiestä ja reilut 30 ajoneuvoa. Tehtaan tuotantotiloista tuhoutui noin puolet mutta mm. varaosavarastot säilyivät vahingoitta. Osaksi tuhoutunut tehdas on Trumpan ainoa ja se työllistää noin 650 henkeä. Triumph Motorcycles ilmoitti lehdistötiedotteessaan 17.3.2002, että Hinckleyn moottoripyörätehtaan tulipalosta huolimatta Triumph moottoripyörien, varaosien ja lisävarusteiden valmistus ja tukipalvelut jatkuvat. Tehtaan jälleenrakennus alkanee jo tällä viikolla ja korjaustyön uskotaan kestävän vähintään neljä kuukautta. Triumph on valmistanut moottoripyöriä vuodesta 1902 ja se on siten vanhimpia moottoripyörämerkkejä maailmassa. Triumph on Englannin suurin mp-valmistaja, ennen tulipaloa tehtaalla valmistettiin noin 750 moottoripyörää viikossa. Lisätietoa: http://www.triumph.co.uk/ ja http://news.bbc.co.uk/.
19.3.2002 (JT)BajaHill esittelee: Moto Morini 350 Historic Race
Pyörien hintaskaala on laaja, 1000 eurosta aina 150 000 euroon. Rakentelusäännöt ovat suhteellisen vapaat. Moottorin sisuskaluja saa muutella, kunhan toimintaperiaate säilyy samana. Pienet ylikokomännät, jotka nostavat iskutilavuutta, eivät haittaa. Jousituksestakin saa tehdä täysin säädettävän, säätönamikat täytyy vain pitää piilossa.
Juttumme kilpuri on 350-kuutioinen Moto Morini 70-luvun alusta. Sääntöjen mukaan luokkaan hyväksytään 1972 tai sitä ennen valmistettu nelitahtinen. Pyörä voi olla myös tuoreempi, jos malli pysynyt muuttumattomana vuodesta -72. Pyörällä voi osallistua kilpailuihin ainakin Suomen-, Pohjoismaiden sekä UEM- eli Euroopan mestaruussarjoissa. Unlimited Classic Racing -tiimissä ajavan Jori Mäkipään tavoitteena on ajaa niin monta UEM-sarjan kilpailua kuin mahdollista. Jorin mieltymys vanhoihin pyöriin on vain pahentunut viime vuosina. Brittipyöristä alkanut harrastus on päätynyt makaronivaiheeseen. Historic-kilpurin rakentamiseen Jori nimeää parikin syytä: saundeissa pääsee lähelle vain Ducatit ja pyörien hankintahinta on alhainen.
Mutta miksi juuri Morini eikä Mosse? - Hondia on kaikilla ja Morinissa on sopivasti haastetta. Näitä ei ole montaa ratapelinä, tämä on ensimmäinen Suomessa. Euroopassa näitä on muutama. Veekakkosen luonne on miellyttävämpi kuin korppusahan. Korppusahoihin tulisi puuttua jo työsuojeluvaltuutetunkin, Jori tuumailee. - Osanottajamäärät ulkomailla ovat aivan toista luokkaa kuin Suomen kilpailuissa. Kotimaan kilpailuissa kaikki ajavat samassa luokassa ja kilpailut ovat sen mukaisia.
Etuteleskoopit lähetettiin Maxtonille Englantiin. Niissä tehtiin vaimenninelementit säädettäviksi. Yritys on erikoistunut jousitusten muutostöihin ja toimittaa myös bolt-on osia WP:n ja Öhlinsin tapaan. - Takaiskunvaimentimet tilattiin kokonaan uudet kuljettajan mahan ja pyörän mittojen mukaan, niistä vanhoista Marzocchin romuista mihkään ois ollu, Jori muistelee. Moottoriin tulee ensimmäisessä kehitysversiossa vain isommat Dellorton kaasuttimet, kansien porttaus, pakoputkisto ja nokka-akseli. - Alkuperäisistä osista saa kyytiä suuri osa. Näitä ovat tankki, penkki, mittaristo, kolmasosa rungosta, valot, ja pari kiloa makarooni sähköä. Vanteet vaihdettiin kevyempiin kanttireunaisiin alukiekkoihin, myös takanapa pöllittiin naapurin Suzuki GT:stä. Näin takavanne keveni yli neljä kiloa, Jori kertoo. Pyörän paino pitäisi saada putoamaan alkuperäisestä reilusta 150 kilosta jonnekin 110-120 kilon hujakoille. Alle 110-kiloinen alkaa vaatimaan jo kevyempää runkoa. Tähän mennessä painoa on pudotettu lähinnä poraamalla reikiä joka paikkaan kun ensin on sorvattu liiat raudat pois.
Morinin takahaarukka on laakeroitu puslilla eli liukulaakerein. Ne pitää vaihtaa neula- tai kartiorullalaakereiksi. Seuraavassa kehitysversiossa tulee kokonaan uusi takahaarukka. Koneen ensiöveto tulee vaihtumaan vinohampaisesta suorahampaiseksi. Tähän on parikin syytä. Pyöriviä massojen pienentämisen lisäksi saadaan ehkäistyä vinohampaisista hammaspyöristä johtuvat aksiaalivoimat. Vaihelaatikkoon tulee paremmin rataolosuhteisiin istuvat välitykset. Kolmen ensimmäisen vaihteen muuttaminen riittää, loput vaihteet ovat riittävän lähellä toisiaan. Kytkin on jo valmiiksi kuivamallia. Sen häkistä lähtee vielä karvahatullinen lastuja, sanoisi J.P. Iisinenkin.
17.3.2002 (SA)Varkaustilastoissa ei samaa kasvua kuin moottoripyöräkannassa
Pyöriä varastetaan siis lähestulkoon entiseen tahtiin. Vuoden 1996 lopussa Suomessa oli lähes 66000 rekisteröityä moottoripyörää kun vuoden 2001 lopussa pyöriä rekisterissä oli jo yli satatuhatta. Tämä tarkoittaa noin 54% kasvua viidessä vuodessa. Samana aikana varkauksien lukumäärä on vaihdellut vain sadan tapauksen verran ollen alimmillaan vuonna 1998 ja ylimmillään viime vuonna. Noin 45% katoaa lopullisesti Vuonna 2001 varastettiin vakutusyhtiöiden tilastojen mukaan yhteenstä 472 moottoripyörää joista 212 jäi kateisiin (vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 470 ja 208). Vuosina 1996 - 2001 varastetuista moottoripyöristä noin 45% jäi lopullisesti kateisiin, tai niitä ei ainakaan toistaiseksi ole löydetty. Kuten olettaa saattaa, moottoripyörävarkaudet kohdistuvat lukumääräisesti valtamerkkeihin, Yamahaan (127 kpl), Kawasakiin (93 kpl), Hondaan (88 kpl), ja Suzukiin (75 kpl). Harley-Davidsonin varkausbuumi ja suuri katoamisprosentti (15 jäi kateisiin 16 varastetusta) viittaa ammattimaiseen toimintaan. Suomen HD-kanta on kuitenkin sen verran pieni ja harrastajat järjestäytyneitä, että asiaa tuntevat lähteet veikkaavat tuulen käyvän idästä. Voiko tilastoista vetää merkki- tai mallikohtaisia johtopäätöksiä? Kun varkaustilastoja suhteutetaan moottoripyörämerkin yleisyyteen saadaan tyypillisesti kilvettömät tai ns. punakilpiset, piikkiluokan enduromerkit näyttämään pitkäkyntisten suosikkimerkeiltä. Toisessa ääripäässä BMW ja Harley-Davidson pistävät silmään merkkeinä jotka eivät kelpaisi rosvoille. Ja jos kelpaavat niin katoavat. Käytettävissä olevien tilastojen vajavaisuudet kuitenkin estävät pitkälle menevien johtopäätösten tekemisen. Mallikohtaisista luvuista ei olisi juuri iloa suuren mallikirjon ja pienehkön mp-kantamme takia mutta pidemmän ajanjakson markkamääräiset ja merkkikohtaiset luvut antaisivat jo paljon tietoa. Toisaalta, monen merkin kohdalla kannan lukumäärä on sen verran pieni, että jo muutamat varkaudet vaikuttavat odotusarvoihin, esimerkkinä mainittakoon vaikka Piaggio joka vuosi sitten johti suhteellista varkaustilastoa. Varkauksien ehkäiseminen Fyysinen lukitus, jo pelkkä ohjauslukon käyttö ehkäisee varkauksia. Pyörän pysäköinti joko keskeiselle näkyvälle paikalle tai kokonaan pois katseilta esimerkiski autotalliin auttaa paljon. Markkinoilla on myös runsaasti erilaisia elektronisia hälyytyslaitteita, fyysisiä lukkoja ja näiden yhdistelmiä. Hälyyttimistä ja lisälukoista voi lukea lisätietoa S.H.M.FAQ:sta.
Hylätyistä pyöristä kannattaa aina ilmoittaa poliisille, kyseessä voi olla jonkun lähimmäisesi rakas harrasteväline. Lisätietoa ja tilastoja: Vakuutuskeskus (VAKES) http://www.vakes.fi/ ja Vakuutusyhtiöiden autokorjaustoimikunta (VAT).
10.3.2002 (JT)Karttialat lähtevät 12.ruudusta
Perjantain puolen tunnin mittainen vapaa harjoitus ja ensimmäinen aika-ajo osoittivat, että Karttialan veljesten sivuvaunupyörässä on vauhti kohdallaan. Valencian mielenkiintoisen radan suorilla Karttialat olivat kahdeksanneksi nopeimpia. - Uusi Ruotsista ostamamme runko sen sijaan kärsii vielä lastentaudeista. Se ei käyttäytynyt kaarteissa haluamallamme tavalla, matkustaja Timo Karttiala kertoi. Aika-ajot jatkuvat tänään lauantaina ja se tietää Karttialan tiimille työntäyteistä yönseutua. MM-startti on vuorossa sunnuntaina. Karttialan veljesten kilpailunumero on 30. - Valencian rata on mielenkiintoinen. Sen suorat ovat melko lyhyitä ja siinä on paljon nopeita ja ajettavia kaarteita. Rata on tasainen ja leveä, Tero Karttiala kertoo. Toinen aika-ajo Espanjassa Valencian radalla tuotti sunnuntaiseen superside-luokan MM-starttiin lähtöruudukon 12. paikan. Veljekset pystyivät parantamaan perjantain aika-ajoaikaansa 1,8 sekunnilla. - Teimme ennen toista aika-ajoa moottoriin uusia säätöjä, mutta ne eivät parantaneet vauhtia -pikemminkin päinvastoin. Sen sijaan rungon keulaan tehdyt muutokset osuivat nappiin. Tästä hyvästä myös kierrosaika parani, kun kaarreajo helpottui, veljekset kertoivat aika-ajon jälkeen. Ratkaisevassa aika-ajossa ilmeni myös pieniä ongelmia sivuvaunupyörän jarrujen ja moottorin lämmönnousun kanssa, mutta niihin löydettiin lääkkeet kohta aika-ajon päätyttyä. Sunnuntaina MM-kisaan paalulta lähtevät viime vuonna MM-pronssia saavuttaneet englantilaiset Steve Abbot ja Jamie Biggs. Heidän paras kierrosaikansa oli 1.41,325. Karttialat kiersivät 4,005 kilometrin mittaisen Ricardo Tormon mukaan nimetyn radan ajassa 1.48,245 eli vajaa seitsemän sekuntia Abbotia hitaammin. MM-startti on Espanjan Valencian radalla sunnuntaina 10.3. kello 18.10 Suomen aikaa.
4.3.2002 (JK)Moottoripyöräkerhojen välinen sählyturnaus
Turnauspaikalle, Huittisten urheilutalolle, saapui n. 120 motoristia Etelä-Suomesta. Ikähaarukka oli vauvasta "vaariin", kuten kunnon motoristitapahtumissa kuuluukin. Palkinnot menivät tänä vuonna Konepyöräklubille, Pori Bikers:lle ja Hämpy:lle. Lisäksi palkittiin henkilökohtaisilla palkinnoilla mm. paras mies- ja naispelaaja. Pelien jälkeen ohjelmassa oli uintia ja saunontaa sekä leppoisaa illanviettoa Huitt MP:n kerhotiloissa.
4.3.2002 (JT)Ohjeita Latviaan matkustaville Kaija Rytkönen Suomen suurlähetystöstä Riiassa on laatinut oheisen motoristeille käyttökelpoisen Latviaan matkustavan oppaan. Tämä artikkeli on lyhennelmä oppaasta, lataa koko dokumentti: http://www.bajahill.net/documents/Matkailu-LatviaOpas.rtf (28,4kt).
Latvian pinta-ala on noin 65 000 km eli maa on noin Irlannin kokoinen. Latvia jakaantuu neljään maakuntaan, Kurzemeen, Zemgaleen, Vidzemeen ja Latgaleen. Suurimpia kaupunkeja ovat Riika, Daugavpils Itä-Latviassa ja Liepaja länsirannikolla. Maan virallinen kieli on latvia. Toinen yleisesti puhuttu kieli on venäjä. Myös englannilla ja saksalla pärjää. Turvallisuus Vaikka Latvia on yleensä turvallinen maa matkustajalle, varovaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa. Latviaan matkustavalla on hyvä olla voimassaoleva matkavakuutus, jonka tulisi kattaa myös lomaan liittyvät harrastukset sekä vapaa-ajan toiminta. Yleiset hätänumerot Latviassa:
Ennen matkalle lähtöä on syytä tarkistaa, että rokotukset ovat ajan tasalla. Suunniteltaessa pidempää oleskelua Latviassa, olisi suositeltavaa ottaa myös punkki- ja hepatiitti A -rokote. Autovarkaudet ovat tavallisia. Tästä syystä autot on syytä varustaa ajonestolaitteilla, hälyttimellä, rattilukolla sekä pysäköidä vartioiduille pysäköintialueelle. Liikenne on Latviassa huomattavasti kurittomampaa kuin Suomessa. Erityisesti jalankulkijoiden kannattaa ottaa huomioon, että latvialaiset autoilijat eivät kunnioita jalankulkijoiden oikeuksia samassa määrin kuin Suomessa. Latvia on liittynyt Green Card -sopimukseen ja suomalainen liikennevakuutus on siten voimassa. Ennen matkalle lähtöä autoilijan on siis hankittava Green Card, jolla todistetaan liikennevakuutuksen voimassaolo. Vakuutuksen korvausehdot on syytä tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä ennen matkalle lähtöä, sillä suomalaisen liikennevakuutuksen ehtoja voidaan soveltaa paikallisten lakien mukaisesti. Esimerkiksi korvausmäärät voivat olla Suomen vastaavia alhaisempia ja syylliseksi todetun ajoneuvon kuljettajan ja omistajan henkilövahinkoja ei välttämättä korvata liikennevakuutuksesta. Latviassa liikennevahingosta on välittömästi ilmoitettava paikalliselle poliisille. Vuokratulla autolla matkustettaessa tulee esittää autovuokraamon maastavientilupa. Muulla kuin omalla autolla matkustettaessa tulee olla omistajan valtakirja, joka valtuuttaa viemään auton maasta. Samoin yrityksen nimiin rekisteröityyn autoon täytyy olla valtakirja yritykseltä. Latviassa autoa vuokratessa kannattaa olla erityisen tarkka vakuutusasioissa, sillä autovuokraamoiden kaskoissa on yleensä matalat korvaussummat. Yleiset nopeusrajoitukset maassa ovat 50 km/h taajamissa ja 90 km/h maanteillä. Nopeusrajoituksia valvotaan melko tehokkaasti. Promilleraja on puolestaan sama kuin Suomessa eli 0,5.
Hinauspalvelua on saatavissa 24 h/vrk numerosta 8 000 000 tai kännykällä soitettaessa numerosta 188.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Muistathan, että myös www-sivuja, julkaistuja tekstejä ja valokuvia suojaa tekijänoikeus.
©
webmaster@bajahill.net
http://www.bajahill.net/
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
In English
