MC BajaHill logo Click here to brake out of someone else's frames  
Mp-uutiset - Helmikuu 2003

 
Helmikuun FAQtavinkit:
Mitä tehdä jos kone nakuttaa?
Saako MP:n lähivaloja kahdentaa?

 Mp uutiset
 Viimeisimmät otsikot
 Helmikuu 2003
 Uutisotsikoiden arkisto
 MC BajaHill
 Mp ohjeita
 Mp hupia
 Mp turvallisuus
 Mp linkit
English In English
    Hakemisto tämän sivun uutisiin
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu.
Messujen kuvagallerioissa esillä erikseen kustomit ja rekennetut laitteet, konttorit ja varusteet sekä naku- ja sporttipyörät. Messujen malligalleria on maaliskuun uutissivulla.
Young Rider of the Year 2003 -kisa taas käynnissä (26.2.2003)
Älä osta varastettua moottoripyörää (24.2.2003)
Messujen kuvagalleria - Konttorit ja varusteet (24.2.2003)
Jorma Vasama - Moottoripyöriä pitkän kaavan mukaan (24.2.2003)
FEMAn presidentti vaihtui (21.2.2003)
2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin (21.2.2003)
Messujen kuvagalleria - Sportteja, nakuja ja plastiikkia (21.2.2003)
Nelonen näyttää MotoGp- kisat kanavallaan (21.2.2003)
Autoverolaki läpi Edukunnasta - Pyörien veroale totta! (15.2.2003)
Haastattelussa Sumekon Jukka Repo (14.2.2003)
Autoverolain muutosehdotus ulos valtionvarainvaliokunnasta (13.2.2003)
Messujen wanhin iskulause - "Saaks sut tohon lisävarusteena?" (8.2.2003)
Ural - Venäläinen kulkupeli (8.2.2003)
Messujen kuvagalleria - Customeita ja rakennettuja pyöriä (8.2.2003)
SMOTOn toiminnanjohtajalla hilipakka aloitus (5.2.2003)
Sivuvaunu on herrojen harrastus (4.2.2003)
Messujen kuvagalleria - Esimakua tulevasta (4.2.2003)
Näyttelypäällikkö Raija Suomalainen (3.2.2003)
Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste (1.2.2003)


26.2.2003 (SA)
Young Rider of the Year 2003 -kisa taas käynnissä

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen
YROY 2003 on nuorten moottoripyöräilijöiden taito- ja liikenneturvallisuuskilpailu. Kilpailulla pyritään vaikuttamaan nuorten motoristien asenteisiin ja motivoimaan aloittelevia motoristeja kehittämään pelitaitojaan. SMOTOn hallituksen jäsen Jari-Pekka Stenroos (keskellä) avasi YROY 2003 kilpailun Helsingin moottoripyöränäyttelyssä.
Young Rider of the Year 2003 eli YROY 2003 on nuorten moottoripyöräilijöiden taito- ja liikenneturvallisuuskilpailu. Kilpailulla pyritään vaikuttamaan nuorten motoristien asenteisiin ja motivoimaan aloittelevia motoristeja kehittämään pelitaitojaan.

Pääpalkintona moottoripyörä

Kilpailu on tarkoitettu kaikille 16-25 –vuotiaille moottoripyörän omistajille ja haltijoille. Nyt järjestetään Young Rider of the Year –kilpailu jo neljättä kertaa. Kilpailun pääpalkintona on moottoripyörä kuten viime vuonnakin, luvassa on paljon myös muita palkintoja.

Finaaliin osallistujat karsitaan kirjallisen testin perusteella. Elokuussa 2003 on loppukilpailu Poliisikoulun ajoradalla, jossa testataan kilpailijoiden pyöränkäsittelytaitoa ja ajamista liikenteessä.

Loppukilpailu on kaksipäiväinen, johon kutsutaan 20 nais- ja miesmotoristia. Heistä kaikki kilpailevat lauantaina ja sunnuntaina finaalissa. Tehtävät on pyritty tekemään monipuolisiksi, ja ne mittaavat pyörän käsittelytaitojen lisäksi ajosilmää ja harkintakykyä. Finalistit ajavat liikenteessä moottoripyöräkouluttajan kanssa, ja lisäksi suorittavat vielä joitain käsittelytehtäviä. Kilpailun tuomaroinnista vastaa Suomen moottoripyöräkouluttajat r.y.

Taitava motoristi selviää tilanteesta johon hyvä ei edes joudu

Kilpailun mottona on pidetty, että älykkäästi ajaminenkin voi olla hauskaa. Tavoitteena on lisätä liikenteen sujuvuutta, motoristien tietoutta ja aikaansaada pohdintaa ja keskustelua. Suomessa YROY 2003 kilpailun järjestää yhteistyössä Moottoripyöräkerho 69 ry, MoTo Survival Finland ry, Suomen Motoristit ry, Suomen Autokoululiitto ry sekä Liikenneturva. Lisätietoa ja ilmoittautumislomake: http://www.smoto.fi/yroy2003.htm


24.2.2003 (SA)
Älä osta varastettua moottoripyörää

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen
Ari Huhtinen tutkii ammatikseen ajoneuvovarkaustilastoja. Mp-kannan voimakas kasvu ei onneksi ole näkynyt varkaustilastoissa.
Vakuutusyhtiöt ovat taas julkaisseet vuoden 2002 varkaustilastot. Moottoripyörävarkauksien lukumääräärissä ei motoristien onneksi ole näkynyt viime vuosien voimakas moottoripyöräkannan kasvu.

Pyöriä varastetaan siis lähestulkoon entiseen tahtiin. Vuoden 1996 lopussa Suomessa oli lähes 66000 rekisteröityä moottoripyörää kun vuoden 2002 lopussa pyöriä oli rekisterissä jo reilusti yli satatuhatta. Samana aikana varkauksien lukumäärä on vaihdellut vain sadan tapauksen verran ollen alimmillaan vuonna 1998 ja ylimmillään vuonna 2001.

Lähes puolet katoaa lopullisesti

Vuonna 2002 varastettiin vakutusyhtiöiden tilastojen mukaan 443 moottoripyörää joista 211 jäi kateisiin (vuonna 2001 vastaavat luvut olivat 472 ja 212). Vuosina 1996 - 2002 varastetuista moottoripyöristä noin 45% jäi lopullisesti kateisiin, tai niitä ei ainakaan toistaiseksi ole löydetty.

Kuten olettaa saattaa, moottoripyörävarkaudet kohdistuvat lukumääräisesti valtamerkkeihin, Yamahaan (107 kpl), Kawasakiin (86 kpl), Hondaan (79 kpl) ja Suzukiin (79 kpl). Harley-Davidsonin varkausbuumi ja suuri katoamisprosentti (12 jäi kateisiin 17 varastetusta) jatkui valitettavasti samalla linjalla kuin vuonna 2001.

Rikoksella viedytKateisiin jääneet
200020012002200020012002
Aprilia 9 9 7 3 5 -
BMW 4 4 2 3 - 1
Cagiva 5 7 6 1 3 2
Ducati 6 6 5 6 3 2
Gilera 2 3 2 1 2 1
Harley-Davidson6 16 17 5 15 12
Honda 98 88 79 43 43 45
Husqvarna 13 9 7 8 4 2
Kawasaki 71 93 86 32 39 36
KTM 19 19 20 12 5 14
Suzuki 83 75 79 42 36 33
Yamaha 13412710750 51 50
Muut 13 19 26 8 6 13
Yhteensä 470472443214212211
Kun varkaustilastoja suhteutetaan moottoripyörämerkin yleisyyteen saadaan tyypillisesti kilvettömät tai ns. punakilpiset, piikkiluokan enduromerkit näyttämään pitkäkyntisten suosikkimerkeiltä. Toisessa ääripäässä Moto-Guzzi, BMW ja Harley-Davidson pistävät silmään merkkeinä jotka eivät kelpaisi rosvoille. Ja jos kelpaavat niin katoavat. Tilastoista ei vähäisten määrien takia kuitenkaan pysty tekemään mitään pitkällemeneviä johtopäätöksiä eri merkkien tai mallien varkausalttiudesta.

Älä anna pitkäkynnelle tilaisuutta

Hylätyistä pyöristä kannattaa aina ilmoittaa poliisille, kyseessä voi olla jonkun lähimmäisesi rakas harrasteväline. Fyysinen lukitus, jo pelkkä ohjauslukon käyttö ehkäisee varkauksia. Pyörän pysäköinti joko keskeiselle näkyvälle paikalle tai kokonaan pois katseilta esimerkiski autotalliin auttaa paljon.

Markkinoilla on runsaasti erilaisia elektronisia hälyytyslaitteita, fyysisiä lukkoja ja näiden yhdistelmiä. Hälyyttimistä ja lisälukoista voi lukea lisätietoa S.H.M.FAQ:sta. Lisätietoa ja tilastoja: Vakuutuskeskus (VAKES) http://www.vakes.fi/ ja Vakuutusyhtiöiden autokorjaustoimikunta (VAT).
 

 
 

 

  
24.2.2003 (SA, CP ja TMu)
Messujen kuvagalleria - Konttorit ja varusteet

Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu.


24.2.2003 (SA)
Jorma Vasama - Moottoripyöriä pitkän kaavan mukaan

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen
Jorma Vasama on urallansa ehtinyt moneen. Jos lähdet juttusille niin varaa aikaa reilusti, Jormalta ei tarina lopu ihan heti.
Kaikki tuntevat Jorma Vasaman ja Jorma tuntee kaikki. Ainakin melkein. Jorma on harrastanut moottoripyöriä, ajanut kilpaa ja työskennellyt moottoripyöräalalla erilaisissa hommissa jo pitkälti yli 30 vuotta. Vuosikymmenten aikana ovat moottoripyöräalan ja -harrastajien, lehdistön sekä viranomaisten naamat ja nimet tulleet tutuiksi. Viimevuodet Jorma on työskennellyt Mp-Kauppiaat r.y:n toiminnanjohtajana ajaen moottoripyöräkauppiaiden asioita ja etuja.

Suomen Mestari ja kouluttaja

Jorma ajoi aktiivisesti kilpaa 1958-1973 ja noilta vuosilta on muistoina kaksi maa- ja jääratojen Suomen Mestaruutta, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Jorma on ehtinyt kiertää myös Päitsin kolmesti 60-luvun alussa, aikana jolloin kalusto ei ollut ihan nykyistä tasoa mutta vauhtia riitti silti.

Jorma on maamme ensimmäisiä Ennakoivan Ajon Koulutuksen (EAK) opettajia ja koko motoristien vapaaehtoisen koulutusjärjestelmän pioneerejä. Kaiken tämän moottoripyöräilyn välissä Jorma on ehtinyt kotiinkin käymään, siitä on todisteena neljä jo aikuista lasta.

- Yhtään luuta ja murtumaa ei ole tullut minulle eikä pojilleni, kun on opeltu kaatumaan oikein moottoripyörällä ja hyvissä varusteissa, vaikka kaatumisia on meillä yhteensä tuhansia. Sanontani on mennyt perille: "Niin kovaa saat ajaa moottoripyörällä, kun uskallat kaataa sen hallitusti takajarrulla".

SMOTO palkitsi kultaisella ansiomerkillä

Suomen Motoristit r.y. (SMOTO) luovutti Jormalle MP-näyttelyn avajaistilaisuudessa SMOTOn Kultaisen Ansiomerkin. Tunnustus on merkittävä sillä tätä merkkiä ei ole koskaan aikaisemmin luovutettu järjestön ulkopuoliselle henkilölle. Merkki myönnettiin tunnustuksena erittäin ansioituneesta toiminnasta moottoripyöräilyn ja sen edunvalvonnan piirissä.

Myös Jorman tavoitteena on prätkien 0% verotus

- Kun jään vanhuuseläkkeelle 2006, toivon, että siihen mennessä mp-verotus olisi historiaa. Jorma näkee moottoripyörien korkean erillisveron alan hidasteena ja on yli kolmenkymmen vuoden ajan työskennellyt korkeaa erillisverotusta vastaan. Jorman oli aktiivisesti mukana lobbaamassa 1973-76 kun vero saatiin taisteltua alunperin ehdotetusta 120 prosentista 70 prosenttiin.


21.2.2003 (Tiedote)
FEMAn presidentti vaihtui

  Kees Mejer aloittaa FEMA:n uutena veturina
Kees Mejer aloitaa FEMA:n uutena veturina. Kees on jo vuodesta 1997 asti toiminut aktiivisesti ja vapaaehtoisesti MAG Hollannin riveissä.

Viime syksynä Federation of European Motorcyclists Associations (FEMA) pitkäaikainen presidentti Erwin Renette ilmoitti, ettei aio jatkaa toimessaan, vaan julisti paikkansa vapautuvan helmikuussa 2003. Ehdokkaita ilmoittautui tasan yksi, hollantilainen Kees Meijer, joka valittiinkin tähän toimeen yksimielisesti.

Kees Meijer on jo vuodesta 1997 asti toiminut aktiivisesti ja vapaaehtoisesti MAG Hollannin riveissä, joista puheenjohtaja vuosina 1999-2001. FEMAssa hän on edustanut maansa etujärjestöä neljä vuotta, joista kaksi vuotta hän on istunut FEMAn hallituksessa. Tällä kokemuksella Kees tietää hyvin kuinka FEMA toimii ja se varmasti helpottaa hänen työtään uutena presidenttinä.

Lähitulevaisuus tuo FEMAlle uusia haasteita sekä järjestön ulkopuolelta että sisäpuolelta. Ulkopuolisista asioista Kees mainitsee Euroopan Unionin laajenemisen, joka vaikuttaa paljon niin koko Euroopan kuin myös FEMAn tulevaisuuteen. Uusien jäsenmaiden liityttyä Euroopan Unioniin on niiden äänimäärä 20 % kaikista äänistä mitä Unionin äänestyksissä on. Näistä maista ainoastaan Tsekillä on oma FEMAan kuuluva etujärjestönsä puolustamassa moottoripyöräilijöiden oikeuksia. Näihin maihin pitää saada myös motoristeille etujärjestöt, koska kaikki kansalliset päätökset vaikuttavat myös eurooppalaisella tasolla mm. kasvavaan turismiin.

FEMAn sisällä tapahtuvista muutoksista hän mainitsee jäsenmaksujen määräytymisperusteiden muuttumisen ja uusien työntekijöiden metsästyksen FEMAn toimistoon Brysseliin joka on jo käynnissä.

Nämä uudet haasteet vaativat koko järjestöltä vahvuutta ja ennen kaikkea yhtenäisyyttä. Tätä joukkoa Kees Meijer haluaa luotsata eteenpäin.


21.2.2003 (KO)
2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin

2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila Toimittajamme maailmalla kävi tutustumassa jokavuotiseen kaksipyöräisiä kulkuneuvoja esittelevään tapahtumaan Zurichissä. Helmikuun puoliväliin ajoittuva näyttely levittäytyy 14000 neliömetrin alalle ja kerää vuosittain noin 90000 kävijää. Noin kaksi kolmasosaa näyttelystä pitää sisällään moottoripyöriä ja moottoripyörävarusteita, loppu tila kuuluu polkupyörille.

Tämän vuoden pääpuheenaiheesta ei ollut epäilystä. "Vision Zero" -lakiesitys kirvoitti kielteisiä mielipiteitä varauksetta kaikilta haastatelluilta, mukaanlukien paikallinen moottoripyöräpoliisikaksikko. Liikennekuolemien poistamiseen tähtäävä esitys sisältää kyseenalaisia keinoja, joista eniten närää herätti ajatus moottoripyöriin asennettavasta elektronisesta nopeusrajoittimesta joka rajoittaisi pyörän huippunopeuden 80 km/h:ssa. Vaikka kukaan ei pidäkään nopeuden rajoitusta järkevänä, ongelma piilee siinä, että tämä on vain pieni osa esitystä, joka tullaan asettamaan kansanäänestykseen joskus tulevaisuudessa. Jos pykälä jää lopulliseen esitykseen, on suuri vaara, että suuri yleisö ei äänestä esitystä kumoon vain muutaman moottoripyöriin kohdistuvan pikkuseikan vuoksi. Tämän vuoksi paikallisessa moottoripyöräyhteisössä on meneillään kiihkeä nimienkeruu- ja lobbauskampanja, jotta tämä järjetön ajatus saataisiin mahdollisimman nopeasti pois esityksestä.

Sinällään mitään suurempaa syytä erityisesti moottoripyöriin kohdistuviin äärimmäisiin rajoituksiin ei ole, Bomber -kulttuuri tuntuu olevan täysin tuntematon asia paikallispoliiseille, eikä onnettomuustilastoissakaan ole havaittavissa minkäänlaisia liikennekäyttäytymisen huonontumisesta johtuvia piikkejä.

2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila 2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila

2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila Itse moottoripyöräosastolla ei ollut juurikaan uutta tarjottavaa, Ducatin 999R, Aprilian Tuono ja tietysti MV Agusta Brutale jäivät päällimmäiseksi mieleen. Japanilaispyöristä Ainoastaan Kawasaki Z1000 maukkaine pakoputkistoineen keräsi yleisöä. Kohtuullisen järkevästä lainsäädännöstä johtuen omarakenteiset ja rakennellut pyörät olivat hyvin esillä. Vaikuttavin tällä osastolla oli 2,5 litraisella kolmisylinterisellä W3 -moottorilla varustettu aihio. Messuemännistä toimittaja onnistui houkuttelemaan kuvaussessiohin puolet, eli yhden. Paikalliseen kulttuuriin ei kuulu vähäpukeisten naisten liittäminen moottoripyöriin.

Supermotosta on selvästi noussut yleisöön uppoava laji ja paikallisessa mestaruusluokassa KTM:lla ajava Roy Saxer esittelikin innokkaasti katukäyttöön tarkoitetun LC4 Supermoto -mallin uudistuksia kaikille kiinnostuneille. Valmiita Supermoto -muunnettuja pyöriä oli tarjolla useilta eri yrityksiltä ja alaan liittyvä tarvikekauppa on vilkasta. Muuten kalliin maan hinnat pysyvät hyvin kurissa Saksan läheisyyden ja toimivan postimyynnin johdosta.

Myös katumoottoripyöräily on nousussa, tänä vuonna RR:n Sveitsin mestaruussarjan osakilpailuista on saatu yksi Sveitsin puolelle. Vuosikausia sarja on ajettu kokonaisuudessaan Ranskan, Italian ja Saksan moottoriradoilla paikallisen radan puutteen ja poliittisen vastustuksen vuoksi.

2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila 2-Rad Messe, Moottoripyörämessut Sveitsiläisittäin. Kuva (c) 2003 Kari Oila

Verrattuna Geneven autonäyttelyn nauttimaan arvostukseen tämä näyttely on hyvinkin kotikutoinen, eikä perinteisesti ole koskaan keskittynyt uusien mallien esilletuontiin, vaan paremminkin suureen yleisöön kohdistuvaan markkinointiin. Tämä näkyykin hyvin siinä, että lähes kaikki myyntimallit ovat esillä ja joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kaikki pyörät ovat myös koeistuttavissa.
 

 
 

 

  
21.2.2003 (SA, CP ja TMu)
Messujen kuvagalleria - Sportteja, nakuja ja plastiikkia

Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.


21.2.2003 (Tiedote)
Nelonen näyttää MotoGp- kisat kanavallaan

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen
Masao Azuman ja Mika Kallion alkavan kauden ajot nähdään TV4:lla
MotoGP-kausi käynnistyy 6. huhtikuuta Japanissa ja päättyy 2. marraskuuta Espanjassa. Yhteensä osakilpailuja on 16, joista 10 ajetaan Euroopassa. MotoGP:tä seurataan sekä Nelosella että Nelonen Plussalla. Suomalaiskatsojille lisäjännitystä tarjoaa Mika Kallio, joka voitti vuonna 2002 vuoden tulokkaan tittelin.

   15.2.2003 (SA)
Autoverolaki läpi Edukunnasta - Pyörien veroale totta!

Laki autoverolain muuttamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 14.02.2003 (Istuntopöytäkirja PTK 205/2002 vp). Vanhemman hallitussihteeri Kuitusen laatima erikoislaatuinen ja vaikeaselkoinen lakiehdotus oli tätä ennen kirjoitettu suurelta osin uusiksi. Työtaakan sai kantaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaos. Saatujen tietojen mukaan se käytti korvaavaa lakitekstiä työstettäessä apunaan tullin asiantuntemusta.

Lisätietoa: http://www.mmaf.fi/


14.2.2003 (TeK)
Haastattelussa Sumekon Jukka Repo

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Janne Tervola
Sumekon Jukka Repo kertoo, että yritys on kokeillut mainostamista muun muassa iltapäivälehdissä saadakseen uusia harrastajia lajin pariin.
SGN Group maahantuo kahta moottoripyörämerkkiä, Kawasakia ja Harley-Davidsonia. Jukka Repo Sumekolta, kilpailevatko merkit keskenään markkinaosuuksista ?

- Kyllä näin on, mutta kilpailu on rehtiä ja kuluttajaa palvelevaa. Vaikka molemmilla merkeillä on oma organisaationsa, teemme myös hyvin paljon yhteistyötä, Repo vastaa. Harleyn V-Rodi myi viime kaudella kuin häkä samoin kuin Kawasakin VN. Pyörät ovat ulkonäöltään sekä ominaisuuksiltaan hyvin samanlaiset. Tässä jos jossain luulisi tulevan luonnollinen kilpailutilanne merkkien välillä. Ilmeisesti kuitenkin merkit puhuttelevat hieman erilaista asiakaskuntaa, brändinä H-D on hieman rauhallisempi kun sporttisempi Kawasaki.

Sumeko on ryhtynyt harrastamaan aggressiivista mainontaa perinteisen mainostusalueen ulkopuolelle.
- Olemme kokeilleet mainostamista muun muassa iltapäivälehdissä ja hakeneet sillä uusia harrastajia lajin pariin. Lisäksi mainonnassa on käytetty hyväksi Kawasakin sporttisia ominaisuuksia ja näitä tietysti on tuotu mainonnassa esille.

Sumekon osastolla oli myös esillä madallettu ZX6R. Alustaa oli laskettu kolme senttimetriä, jolloin myös hieman lyhyemmilläkin kuljettajalla yltävät jalat maahan. ER-5 malli on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta toiseen. ER-5:sen myynti suuntautuu hyvin pitkälti aloittelijoille ja opetuskäyttöön. Matala istumakorkeus yhdistettynä pieneen omapainoon ja matalaan viritysasteeseen on tehnyt pyörästä esimerkiksi myydyimmän mallin autokoulu käyttöön.

- Tälle kaudelle olemme asettaneet kovia odotuksia uudelle ZX6R:lle sekä uutuusmalli Z 1000:lle. ZX6R isommalla koneella myi viime kaudella hyvin ja ennakkokyselyiden perusteella uskomme, että uusi malli on 600 luokan suosituin alkavalla kaudella, Repo jatkaa.

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu
SGN Group maahantuo kahta moottoripyörämerkkiä, Kawasakia ja Harley-Davidsonia. Maahantuojan mukaan kilpailu on rehtiä ja kuluttajaa palvelevaa.
Käytettyjen moottoripyörien rinnakkaistuonti on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja tämä on väistämättä aiheuttanut paineita myös maahantuoja puolelle. Kuluttajien kesken on liikkunut hurjia huhuja siitä, että toiset maahantuojat suhtautuvat nuivasti näihin itse tuotuihin moottoripyöriin. Bajahillin toimittaja kysyi Revon kantaa rinnakkaistuotuihin pyöriin.

- On asiakkaan pyörä tullut joko omatoimisena tuontina tai virallisen organisaation kautta, on meille aivan yhdentekevää. Asiakas on aina asiakas ja häntä palvellaan niin hyvin kun vain voimme. Sumeko myy varaosia kaikille, itse asiassa katsomme että käytetyn Kawasakin tuonut harrastaja on potentiaalinen uuden Kawasakin ostaja joskus tulevaisuudessa, vastaa Repo.

Miksi Sumeko ei myös itse tuo käytettyjä moottoripyöriä?
- Syyt miksi, Sumeko ei itse tuo käytettyjä moottoripyöriä Euroopasta ovat hyvin yksinkertaiset. Autopuolella Veho esimerkiksi itse tuo käytettyjä autoja Saksasta ja heillä on siihen hyvät edellytykset, iso organisaatio Saksassa on heidän tukenaan. Mutta me emme voi tietää käytetyn pyörän historiaa ja esimerkiksi kilometrien paikkansa pitävyyttä. Myös käytetyille myönnettävä takuu aiheuttaa mainituista syistä ongelmia. Keskitymme siihen minkä parhaiten osaamme, uusien Kawasaki moottoripyörien ja varaosien myyntiin.


13.2.2003 (SA)
Autoverolain muutosehdotus ulos valtionvarainvaliokunnasta

Eduskunnalle on toimitettu valiokuntatyöskentelyn tuloksena tehty uusi autoverolakiesitys. Esityksessä entisen, kauppiaan maksamaan CIF-hintaan perustuvan, 20%–70% verojakauman sijasta esitetään 8%–20% jakaumaa saman kuutiotilavuustaulukon mukaan sillä erotuksella, että nyt vero lasketaan kuluttajahinnan mukaan. Jos ehdotus hyväksytään ehdotetussa muodossa moottoripyörien vero alenee karkeasti laskien noin 10%–20 %, joidenkin pyörien kohdalla jopa lähes 30%. Lain todellinen vaikutus nähdään kuitenkin vasta sitten, kun tulli alkaa soveltamaan sitä.

Tätä voidaan pitää jonkinasteisena verotuksellisena vastaantulona valtion puolesta. Ehdotus ei kuitenkaan poista niitä lainsäädännöllisiä epäkohtia, jotka tekevät moottoripyörien verotuksesta joilktakin osin kansalaisten oikeustajun vastaisen sekä EU-oikeuden osalta syrjivää. Suomen Motoristit r.y:n (SMOTO) veroasiantuntijat tulevat tutkimaan tämän esityksen sisällön tarkasti ja seuraamaan eduskuntatyöskentelyä tiiviisti.

Vuonna 2002 Suomeen maahantuotiin uutena 4920 ja käytettynä 8173, yhteensä yli 13000 kappaletta. Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin rekisteröity vuodessa näin paljon moottoripyöriä.

Jos esitetty veronalennus toteutuu, on kysymyksessä jo merkittävä edistysaskel kohti lopullista tavoitetta: autoveron poistamista moottoripyöriltä.

Tähän asti verokampanjassa tapahtunutta

SMOTO käynnisti syksyllä 2001 työryhmän tutkimaan moottoripyörien verotuksen uudistustarpeita. Työryhmä päätyi keväällä kannalle, jonka mukaan ainoastaan erillisveron nollalinja voi taata harastajien oikeusturvan ja moottoripyörien verottamisen Eurooppa-oikeudenmukaisuuden. Loppukesästä 2002 SMOTO julkaisi kantansa ja teki asiasta aloitteen liikenneministeriölle.

Yhteisöjen tuomioistuimen annettua tuomionsa viime syksynä lainvalmistelutyön tiedettiin olevan hektisessä vaiheessa. SMOTO tiedotti kansanedustajille tavoitteista ja teki misteriölle pyynnön saada osallistua lainvalmistelutyöhön. Lausuntoa ei tässä vaiheessa lopulta voitu antaa. Taustalla aloitettiin hienovarainen mutta samalla jatkuva lobbaus päättäjien, median ja harrastajien suuntaan kaikkia käytettävissä olevissa kanavia pitkin.

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen
Moottoripyörämessujen alla käynnistetty nimienkeruukampanja kokosi yli 8000 allekirjoitusta vain reilun viikon aikana. Nimiä kerättiinkin ahkerasti useilla esi osastoilla.
Uusi lakiehdotus tuli välittömästi ennen vuodenvaihdetta eduskunnan käsiteltäväksi ja se todettiin välittömästi täysin kestämättömäksi torsoksi. Käynistettiin massiivinen sähköpostikampanja joka muutaman päivän mittaisena yllätti menestyksellään niin järjestäjät, kansanedustajat kuin kansanedustajien postipalvelimien ylläpitäjätkin. Viesti meni perille. Eduskunnan valtionvarainvaliokunta pyysi SMOTOlta lausuntoa lakiehdotuksesta.

Moottoripyörien erillisverotuksen ongelmat ja syrjivyys saatiin FEMA:n agendalle: FEMA on Eurooppalaisten, kansallisten edunvalvontajärjestöjen kattojärjestö jonka takana on toista miljoonaa Eurooppalaista motoristia. FEMA aloittaa asian aktiivisen lobbaamisen Komission suuntaan, asian tiimoilta nähtäneen tuloksia kevään aikana.

Moottoripyörämessujen alla käynnistetty nimienkeruukampanja kokosi yli 8000 allekirjoitusta vain reilun viikon aikana. Tuloksena syntynyt nimiluettelo luovutetaan sopivaksi katsottuna ajankohtana joko eduskunnan tai hallituksen edustajille moottoripyöräverotuksessa ilmenevien epäkohtien korjaamiseksi.

Kampanjointi ja lobbaus jatkuu, nyt esitetty autoverolain ehdotus on motoristeille työvoitto ja välietappi kohti lopullista tavoitetta jossa moottoripyöräharrastusta voidaan jatkaa ja kehittää EU-oikeuden asettamien raamien ja kansalaisten oikeustajun puitteissa.

Lisätietoa ja taustoja

BH:n artikkelit aikaisemmin: Harrastajajärjestöjen lausunnot autoverolain muutosehdotuksesta (15.1.2003). Miksi erillisverotus on vaikeaa huumorin muodossa: http://www.mmaf.fi/ Hallituksen esitys uudeksi alkoholiverolaiksi. Lisätietoa: http://www.smoto.fi/


8.2.2003 (SA)
Messujen wanhin iskulause - "Saaks sut tohon lisävarusteena?"

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
Salima kertoo mitä hän tekee vapaa-ajallaan. Tiedosto (.avi) vaatii DivX kooderin, 750kb.
Miespuolinen messukävijä huomasi messuilla muutakin katseltavaa kuin moottoripyörät. BajaHillin tarkkasilmäinen toimittajakunta oli bongannut tämän tumman kaunottaren Yammujen päällä jo parina viime vuotena. Kypsyi ajatus messujutusta sen tavallisen karvaisen katsantokannan sijasta hiukan kurvikkaammasta näkökulmasta katsoen.

Syntyjään kanadalainen Salima oli messuilla Yamahan messuedustajana nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Messupäivistä perjantai ja sunnuntai ovat väljyytensä puolesta mukavia, mutta lauantain tolkuton tungos änkyräisine vieraineen ei ole kenellekään herkkua. Salima kertoikin, että lauantaina yleisimpiä keskustelun avaus-lopetuksia ovat "saaks sut tohon lisävarusteena?", "onko hyvä mopo?" ja "smiKÄ!!shiish khuunthleMUA prrkl HEI tschekkaa tisSssit!"...

Salima tekee satunnaisesti myös mallintöitä ja toimittajamme ei voi kuin polvet notkuen todeta, että tämähän on vähintäänkin ymmärrettävää. Silloin kun Yamahamallimme ei ole esimerkiksi messuilla pyörien päällä hän opiskelee sirkustaiteita ja pyrotekniikkaa. Keäisin Saliman voi bongata Turun seudulta ajelemassa Yamahan 250-kuutioisella pikkukustomilla.

Kysyttäessä neidon siviilisäätyä saamme vastaukseksi että "ei sellaista saa kysyä". Jäämme kaiholla odottamaan Saliman tapaamista vuoden 2004 mp-messuilla.

Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.


8.2.2003 (SA)
Ural - Venäläinen kulkupeli

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
Sportsmen-malliin saa vaikka pikakiväärin tehdaslisävarusteena jos ostajalla on asianomaiset ostoluvat kunnossa.
Ural Motorbikes Oy on reilun vuoden ajan tuonut maahan venäläisvalmisteisia Ural-moottoripyöriä. Toiminta alkoi harrastepohjalta ja yritys tekee tiivistä yhteistyössä kotimaisten Ural-kerhojen kanssa. Tällä hetkellä maahantuontivalikoimissa on seitsemän eri mallia joiden hinta rekisteröitynä asettuu 8000 euron molemmille puolille. Yhtiöstä kerrotaan, että pyöriä on tämän vuoden myyntiä varten tuotu maahan jo reilut parikymmentä kappaletta.

Kaikkien malliston Uralien moottorina toimii ilmajäähdytteinen 750-kuutioinen bokseri. Mallistossa on perinteisten pyörien ja yhden custom-mallin lisäksi kolme erilaista sivuvaunumallia. Ural onkin tällä hetkellä ainoa merkki, joka Suomen markkinoilla tarjoaa sivuvaunumallia suoraan tehtaalta. Erikoisuutena on Sportsmen-sivuvaunumalli johon saa vaikka pikakiväärin tai singon tehdaslisävarusteena, edellyttäen tietysti että ostajalla on asianomaiset ostoluvat kunnossa.

Viimeaikoina motoristipiireissä on pulistu paljon Uralin tyyppihyväksynnästä ja vaikeuksista rekisteröintien kanssa. Tämä ilmeisesti pitääkin paikkansa niiden yksityistuotujen uusien Uralien kohdalta, jotka on alunperin valmistettu Venäjän sisämarkkinoille. Tälläisiä Venäjän sisämarkkinoille tehtyjä pelejä myydään rajan takana olevilla romutoreilla jopa uutena erittäin edullisesti.
  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
Uralissa on tunnelmaa! Suomen teillä se harvinaisuutensa vuoksi herättää aina takuulla huomiota.
Maahantuojan tietojen mukaan tälläisiä sisämarkkinoille valmistettuja ongelmapyöriä on maassamme reilut 50 kappaletta ja niiden EU-kuntoon saattaminen vaatii vähintään moottori- ja sähköosien uusimisia sekä äänenvaimentimien vaihtoa, muitakin muutostarpeita voi yksiöiden laatuvaihteluiden takia olla. Sitä vastoin EU-vientiin valmistettujen Uralien kanssa ei ole ollut laatuongelmia, jopa maalaus on nykyään korkeatasoista. Ural sai EU-kelpoisen tyyppihyväksynnän vientimalleilleen Saksan TÜV:lta vuoden 2002 alussa.

Uralin ostajana tyyppiasiakas on pitkän linjan moottoripyöräharrastaja, erityisesti veteraani- tai BMW-harrastaja. Uralin ostaja yleensä tuntee tekniikan ja haluaa helpon ja edullisen pyörän jossa on omaa luonnetta. Uralissa on tunnelmaa ja Suomen teillä se harvinaisuutensa vuoksi herättää aina takuulla huomiota.

Yhteystiedot: Ural Motorbikes Oy, Pietarinkatu 6 D 90, 00140 Helsinki, puhelin +358-40-7446644, uralmoto@welho.com
 

 
 

 

  
8.2.2003 (SA, CP ja TMu)
Messujen kuvagalleria - Customeita ja rakennettuja pyöriä

Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu.
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.
Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu.
 
 

 

  
5.2.2003 (SA)
SMOTOn toiminnanjohtajalla hilipakka aloitus

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
SMOTOn toiminnanjohtaja Pirkko Heiäng toteaa, että vaikka kaikki aika palaa motoristien asioiden ajamisessa tämä on motoristin unelmatyö.
Pirkko Heiäng aloitti täysipäiväisen työn Suomen Motoristit r.y:n eli SMOTOn toiminnanjohtajana vajaa vuosi sitten. BajaHillin toimittaja kysyi Pirkolta, miten alku järjestön keulilla on mennyt.

Pirkko kertoo työkentän olevan paljon laajempi kuin hän odotti. Tällä hetkellä aika kuluu lähinnä varainhankinnassa ja vakuutusprojektin kanssa. Myös muut SMOTOn ajankohtaiset aktiviteetit kuten yleinen tiedotus, veroprojekti, lähestyvä vuosikokous, hymyilevän motoristin kevätpäivä ja kansainväliset asiat vievät aikaa. Pirkko saa myös paljon suoria kysymyksiä kentältä ja hän pyrkii myös vastaamaan niihin päivittäin.

Varainhankinta on tärkeää paitsi SMOTOn toiminnan kehittämisen kannalta niin myös siksi, että siten voidaan kattaa Pirkon oma palkka. SMOTO on perinteisesti vapaaehtoisorganisaatio, jolla ei ole aikaisemmin ollut juuri muita tuloja kuin jäsenkerhojen maksamat jäsenmaksut.

SMOTOhan ei ole ohjaava organisaatio vaan elin, joka ajaa asioita joita jäsenkerhot ovat pyytäneet sitä ajamaan. Ylintä päätäntävaltaa SMOTOssa käyttävät sen jäsenkerhot. Tänään SMOTO on Euroopan neljänneksi suurin motoristien edunvalvontaorganisaatio. Viime vuosina SMOTO onkin kasvanut valtakunnallisesti merkittäväksi kaikkien motoristien edunvalvontaorganisaatioksi ja täysipäiväisen toiminnanjohtajan palkkaaminen oli ajankohtaista.

Tue SMOTOn toimintaa - Liity henkilöjäseneksi! Vuoden 2002 uutuutena tuli yksittäisille motoristeille mahdolliseksi liittyä SMOTOon kuulumatta joihinkin jäsenkerhoista. Myös järjestäytymättömät motoristiyhteisöt voivat tukea toimintaa, nämä ovat niin sanottuja support-jäsenyyksiä. Yritykset voivat tukea SMOTOa saaden samalla omalle toiminnalleen julkisuutta esimerkiksi mainostamalla SMOTOn julkaisuissa. Ensimmäiset yhteistyöyritykset esitellään jo SMOTOn www-sivuilla http://www.smoto.fi/.

Vakuutusprojektin tavoitteena on sekä yleinen vaikuttaminen vakuutusasioihin Suomessa, sekä tuntuvan jäsenedun saaminen SMOTOn jäsenille. Kaikki nämä jäsenedut kuuluvat myös supporterjäsenille, ei vain pelkästään kerhojen kautta jäseniksi tulleille.

- Vaikka kaikki aika palaa motoristien asioiden ajamisessa, tämä on motoristin unelmatyö. Harrastamisesta maksetaan palkkaa, Pirkko toteaa.


4.2.2003 (JPK)
Sivuvaunu on herrojen harrastus

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Janne Tervola.
Nefitin valmistama vaunu sovitetaan erikseen jokaiseen veturipyörään ja maalataan sen väreihin.
Sivuvaunumoottoripyöräilyn suosio lisääntyy jatkuvasti, jos asiaa kysytään vaunujen suomalaiselta valmistajalta.
- Tyypillinen asiakas on yli viisikymppinen mies. Monen mielestä ajotuntuma on kolmen pyörän päällä turvallisempi kuin kahden, sanoo kuopiolaisen Nefiti Oy:n toimitusjohtaja Eino Juntunen.

Nefiti valmistaa yhtä vaunumallia, joka sovitetaan erikseen jokaiseen veturipyörään ja maalataan sen väreihin. Vaunun pyörässä on jarru, minkä ansiosta sen voi rekisteröidä myös kahdelle matkustajalle. Molemmilla on tällöin oltava oma turvavyö. Jarruttoman vaunun voi rekisteröidä vain yhdelle.

Juntunen suosittelee vaununsa veturiksi vähintään 750-kuutioista matkapyörää. Suosituimpia ovat BMW:t ja Honda Gold Wing. Nefiti SC -vaunun pelkkä oma paino on 125 kiloa, joten tehoa pyörästä pitää löytyä. Jawa ja IC kytkevät vaunuja jopa 350-kuutioisiin pyöriin, mutta kysymys on silloin kevyemmistä vaunutyypeistä.

Helppo muutoskatsastus

Suomeen Nefiti on viime vuosina myynyt noin kymmenen sivuvaunua vuodessa. Vaunun hinta ilman pyöräkohtaisia kiinnikkeitä ja maalausta on 7 176 euroa. Yhtiö tekee vaunuja myös vientiin, Norjaan, Hollantiin ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa olevien edustajien kautta menee kaupaksi kolmisenkymmentä vaunua vuodessa.

Jokainen uusi sivuvaunuyhdistelmä pitää käytännössä muutoskatsastaa rekisteröintiä varten. Vaatimukset eivät kuitenkaan ole kovinkaan kummoiset. Merkittävä uusi varuste on vain päälle lukittava seisontajarru.

Nefitin vaunussa on vakiona jopa kääntyvä pyörä. Veturin ohjausliike välitetään vaunun pyörään vipumekanismilla, joka kääntää pyörää muutaman sentin. Juntusen mukaan ohjaus tekee erityisesti ajamisen kaupungissa helpommaksi ja ehkäisee vaunun pyörän kulumista.

Kallis HD tai halpa Ural

  Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen.
Moottoripyörävalmistajista sivuvaunu on sydämen asia enää vain venäläiselle Uralille. Se lienee maailman ainoa kaksipyöräisten tehdas, joka valmistaa itse vaununsa. BMW ei vuosikymmeniin ole tarjonnut sivuvaunua tehtaan varusteena. Kysyntä on yhtiön näkemyksen mukaan niin pientä, että tarvittavat isot tuotekehityspanokset eivät ikinä tulisi tuotteen myynnillä takaisin. Saksassa ja myös Ruotsissa on useita itsenäisiä vaunuvalmistajia.

Harley Davidson Ultraan saa alihankkijan tekemän sivuvaunun myös tehtaan varusteena. Viimeksi tällainen yhdistelmä on myyty Suomeen joskus kymmenisen vuotta sitten. HD Ultran listahinta vaunullisena on runsaat 60 000 euroa. Summalla voisi vaihtoehtoisesti ostaa esimerkiksi neljä uutta, ilmastoitua Fiat Puntoa.

Toisaalta siistin käyttökuntoisen sivuvaunu-Uralin voi saada parilla tonnilla.


4.2.2003 (SA, CP ja TMu)
Messujen kuvagalleria - Esimakua tulevasta

Kuvia tuli nappailtua useammankin kuvaajan toimesta reilusti. Kuvien sorttailussa menee vielä muutamia päiviä, odotettu malligalleria muine kuvagallerioineen valmistunee helmikuun kuluessa. Tässä hiukan esimakua tulevasta:

Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Santtu Ahonen. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Timo Muilu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu. Helsingin moottoripyörämessut 31.1-2.2.2003. Kuva (c) 2003 Christiina Palmu.
 
 

 

  
3.2.2003 (CP)
Näyttelypäällikkö Raija Suomalainen

Bajahillin toimittaja tapasi iloisen ja energisen ja jo legendaarisen MP-messujen näyttelypäällikön keskellä vilkasta sunnuntai-iltapäivää.

  Näyttelypäällikkö Raija Suomalainen. Kuva (c) 2003 Janne Tervola.
Toimittajamme tapasi MP-messujen näyttelypäällikkö Raija Suomalaisen.
K: Olisiko Raija erilainen jos sukunimi olisi Ruotsalainen?
V: Ei olisi.

K: Mikä on mottosi?
V: Olen suomalainen.

K: Kauanko olet vetänyt MP-messuja?
V: 11 vuotta.

K: Oletko käynyt ulkomaisilla MP-messuilla ja jos olet niin miten ne eroavat suomalaisista MP-messuista?
V: Kyllä olen käynyt ja ne eivät eroa mitenkään suomalaisista; suomalaiset messut hakkaavat tasokkuudellaan ja visuaalisuudellaan ulkomaalaiset näyttelyt mennen tullen.

K: Minkälainen aikataulu messujen vetämisessä on, koska se kaikki alkaa?
V: Seuraavien messujen järjestäminen alkaa heti maaliskuussa. Ensimmäiseksi tehdään budjetti. Hektisimmät vaiheet eletään loka-marraskuussa kun suunnitellaan tilat, sitten joulu-tammikuussa tehdään läheisesti töitä näyttelyasettajien kanssa.

K: Onko työsi palkkatyö vai harrastus?
V: [Raijaa naurattaa toimittajan kysymys] Tuntuu että työ on harrastus. Tässä hommassa on hyvä olla hieman vinksahtanut.

K: Onko jokin messu jäänyt erityisesti mieleen vuosien varrella? Mikä ja milloin?
V: Eka messu vuonna 1993. En edes tiennyt MP-messujen olemassa olosta ja kovin kuvio oli kun sai sen pystyyn. Siihen aikaan oli todella omituista, että nainen vetää moottoripyörä-näyttelyä! Vuosi näyttelyn jälkeen All Rightin pojat kommentoivat että eivät oikein tahtoneet uskoa sen onnistuvan naiselta, sittemmin kukaan ei ole kyseenalaistanut.

K: Vedätkö myös muita näyttelyitä kuin Mp-messuja?
V: En. MP-messut imee multa kaikki mehut, vieroitusoireet kestävät pari kuukautta. Moni luulee että näyttelyn järjestäminen menee jo rutiinilla, mutta joka vuosi järjestäminen on erilaista. Kun näyttely on valmis, on tunne kuin synnyttäisi lapsen jonka laskettu aika on perjantaina tasan klo 10.00.

K: Mikä on työssäsi haastavinta?
V: Skitsofrenia.
Toimittaja hätkähtää, mutta selitys tulee Raijalta heti: On kolme aluetta, jotka täytyy saada tyytyväisiksi. Media, näytteilleasettajat sekä yleisö. Yhdeltä ihmiseltä repeää paikat...

K: Mikä on kivointa työssäsi?
V: Kaikki edellämainittujen osapuolien ihmiset. Hienoa on tunne, mikä tulee siitä kun on antanut kaikkensa ja ihmisiltä tulee iloista palautetta. Ja paras palaute on kun samat ihmiset tulevat näyttelyyn joka vuosi.

K: Vaihtelevatko MP-messujen teemat eri vuosina?
V: Kyllä.

K: Mistä ideat tulevat?
V: Yleisöltä. Tänä vuonna olevat koulutuskuviotkin ovat tulleet kävijöiden tarpeesta. Infossa saa hyvän kuvan siitä mitä ilmassa liikkuu kun on koko ajan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

K: Mitä on tapahtunut jos heräät Jögevatreffeissä Risto Kuisman ja Antti Piipon välistä?
V: Olen juonut tseni juovuksiin!

K: Onko Raijalla moottoripyörää?
V: Ei ole.

K: Kuinka lujaa olet ajanut moottoripyörällä?
V: Olen ajanut vain tunturimopolla.

K: Mitä mieltä olet harmaatuonnista?
V: En tee kauppaa alalla, joten on vaikea ottaa kantaa. Toisaalta on hyvä että asiakkaat voivat valita. Jos miettii puhtaasti näyttelyn kannalta asiaa, niin kävijöiden määrä kasvaa rekisteröityjen pyörien mukana.

K: Mitä mieltä olet MP-verotuksesta?
V: En osaa ottaa kantaa.

K: Mitä meinaat tehdä kun messut ovat ohitse?
V: Nukkua!

K: Luetko usein BajaHilliä?
V: En seuraa aktiivisesti, mutta silloin tällöin käyn vilkaisemassa sivuja.

Luulisi että näyttelypäällikkö voisi jo ottaa rennommin sunnuntaina pitkien työpäivien sekä lauantai-bileiden jälkeen, mutta Raijalla ei ole aikaa levätä lakereillaan: aamuvarhaisella ennen ovien aukeamista yleisölle hän on kuvannut joka ikisen osaston. Kaikki ständit kuvataan jotta Raija saa tietoa mitä tuotteita messuilla on ollut tarjolla. Lisäksi Raija haluaa varmistaa että näyttelyn taso säilyy korkeana jatkossakin: vaikka pääasiassa osastot ovat hienoja ja joista hän on ylpeä, niin joskus näyttelyyn eksyy näytteilleasettaja joka ei tasosta piittaa. Huonoille osastoille annetaan palautetta sekä ohjeita onnistuneeseen ständiin.


1.2.2003 (SA)
Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste

  Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste. Kuva (c)
Micyclen Mikko kertoi, että tämän pyörän rakentamiseen meni useita satoja tunteja.
Moottoripyörien yksittäiskappaleita valmistavia yrityksiä ei valtakuntaamme mahdu kovin montaa. Forssassa talliansa pitävä Mikko on yksi harvalukuisista alan yrittäjistä. Mikko valmistaa yrityksensa kautta Micycle-merkkisiä moottoripyöriä käsityönä. Näitä käsityönä tehtyjä, osittain valmisosista koottuja ja aina ainutlaatuisia Micyclejä valmistuu vuodessa vain muutamia kappaleita.

Valmiille yksittäisvalmistemoottoripyörille ei ole olemassa hintalistaa. Yksittäiskappaleena kootun pyörän hinta muodostuu asiakkaan tekemistä valinnoista rungon ja alustan, moottorin, jarrujen, vanteiden, maalauksen ja kaikkien muiden yksityiskohtien suhteen. Periaatteessa mitä tahansa voidaan rakentaa asiakkaan lompakon ja lainlaatijan asettamien raamien puitteissa.

Mikko kertoi, että tämän pyörän valmistamiseen on mennyt kaikkineen useita satoja työtunteja. Pyörässä on paljon herkullisia yksityiskohtia joista ensimäisenä silmään osuvat tankkiin upotetut heijastimet, etuvalot ja erityisesti pyörän peräosassa leiskuva liekkiteema.

Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste. Kuva (c) Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste. Kuva (c) Timo Muilu Micycle - Kotimainen yksittäisvalmiste. Kuva (c) Timo Muilu
Pyörässä on paljon mielenkiintoisia ja harkittuja yksityiskohtia. Kotimaassa valmistettuja uniikkeja moottoripyöriä, jotka on saatu täällä myös rekisteröityä, ei tule vastaan ihan joka päivä.

Nykyisen byrokratian, lakipykälien ja teknisten vaatimusten valossa Mikon ammatinvalintaa ei voi pitää kovinkaan rationaalisena. Pyörän rekisteröimiseen ja teknisten vaatimusten täyttämisen osoittamiseksi tarvitaan monumenaalinen paperisota, hyvät suhteet asioista päättäviin virkahenkilöihin ja pitkää pinnaa. Mutta jokaiseen valtakuntaan tarvitaan oma kylähullu joka kaikista järkevistä perusteluista huolimatta jaksaa uida vastavirtaan ja puskea päätänsä virkamieskunnan betonipöytiin.

Paikallisia kylähulluja pitää jo ihan perinteen ylläpitämisen vuoksi tukea, pitäähän jonkun avata latua muille. BajaHill toivottaa Mikolle menestystä ja onnea hienojen pyörien rakentamisen saralla. Toivottavasti saamme joskus maahamme useampia alan yrittäjiä.

Yhteystiedot: Micycle Unique Motorcycles, puhelin 044-5013501, http://www.micycle.fi/
 

 

Muistathan, että myös www-sivuja, julkaistuja tekstejä ja valokuvia suojaa tekijänoikeus.

© webmaster@bajahill.net http://www.bajahill.net/
ISSN 1458-5170
These pages are powered by Microsoft Notepad ® - These pages are sponsored by ComPart
See site statistics