UUTISET
			OHJEITA
			TURVALLISUUS
			HUPIA
			MATKAILU
			LINKIT
			BajaHill MC
			IN ENGLISH

 [Sivukartta]

	Etusivulle		Heinä- ja elokuu 2001		Huhti, touko ja kesäkuu 2001		Maaliskuu 2001		Arkisto

Söhmin vakiokaarti kävi koeajamassa Uudenmaan pikkuteitä...

Tokyo - Suzuki Motor Corporation ja Kawasaki Heavy Industries, Ltd. julkistivat tänään sopineensa strategisesta yhteistyöstä koskien tuotekehittelyä, suunnittelua sekä moottoripyörien ja maastonelikoiden valmistusta ja komponenttien ostoja. Yhteistyö perustuu molemminpuolisuuteen ja samanarvoisuuteen.

Sopimuksen tarkoituksena on kehittää Suzukin ja Kawasakin liiketoimia kannattavammaksi yhdistämällä molempien yhtiöiden tuotannolliset voimavarat alalla vallitsevan jatkuvan globalisoitumisen ja yhä intensiivisemmän kilpailun painostuksessa.

Yhtiöt tulevat toimimaan yhteistyössä tuotekehittelyssä, valmistuksessa, osien ja komponenttien hankinnassa ja niiden yhdenmukaistamisessa kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista silmälläpitäen. Ensimmäisessä vaiheessa yhteistyö koskee isoja skoottereita, motocross-pyöriä ja maastonelikoita. Suzuki ja Kawasaki jatkavat kuitenkin molemmat itsenäisesti omien tuotteidensa myyntiä ja markkinointia omilla tuotemerkeillään ja myyntiorganisaatioillaan.

Sekä Suzuki että Kawasaki uskovat tällä sopimuksella voivansa vastata paremmin asiakkaidensa vaatimuksiin sekä luoda molemmille yhtiöille paremmat toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

29.8.2001 (JT) Lisää nopeutta Suzukin osilla Lauantaina Kiikalan Burn Out Partyssa tuli todistetuksi, kuinka Suzukin osat nopeuttavat myös muun merkkistä pyörää. Kuvassa näkyvään naistenmallin Kawasakiin on asennettu Suzuki-tekstillä varustetut välitangot takaiskunvaimentimen niveliin. Jo näin pienellä virityksellä saatiin vajaakuutioinen kulkemaan varttimaililla 10.778 loppunopeuden ollessa 208,09. Lopputuloksissa heltisi viides sija, joka oli 600-kuutioisten paras. Osanottajia oli noin kolmekymmentä, samassa luokassa kilpailivat vapaastihengittävät ja turbot. 21.8.2001 (SA) EU tuomioistuimen aikataulu autoveroasioiden käsittelylle EU tuomioistuimessa odottaa Korkeimman Hallinto-oikeuden (KHO) ennakkoratkaisupyyntö käytettyjen tuontiautojen- sekä arvonlisäverotusta koskevassa asiassa. Kysehän on siitä saako arvonlisäveroa kantaa autoverosta ja onko käytettynä maahantuotavien autojen ja moottoripyörien verotus syrjivää. Asian suullinen käsittely alkaa Luxemburgissa keskiviikkona 12.9.2001. Ratkaisuehdotus on valmiina viimeistään 12.11.2001 ja tuomioistuimen ratkaisu saataneen viimeistään ensivuoden tammi-helmikuun vaihteessa eli heti vuoden 2002 alussa. EU tuomioistuin on itseasiassa jo tehnyt asian tiimoilta linjauksen ns. Portugalin-tapauksen yhteydessä jossa todettiin, että veroa ei saa kantaa verosta ja että käytettynä maahantuodun ajoneuvon veron määrä ei saa olla suurempi kuin mitä samanlaisessa, jo maassa olevassa wanhassa ajoneuvossa olisi. Liikenne- ja viestintäministeriö on jo tiettävästi aloittanut ajoneuvoverotuksen kokonaisuudistuksen jonka valmistumisen takaraja nyt siis on selvillä. Perusteellisia taustatietoja näistä verotuskuvioista löytyy Modified Motorcycle Association of Finland r.t:n (MMAF) www-sivuilta: http://www.mmaf.fi/ 19.8.2001 (SA) Ihmeellinen internet järjestää polttarivarusteet MC BajaHill:n toimittajan kaveri oli menossa naimisiin ja polttareihin piti keksiä jotain jäynää. Motoristien kiero mieli kehitti juonen jossa polttarisankari ajelee naurettavassa nahkapuvussa mopolla Keimolasta Hyvinkäälle mutta mistä mopo ja nahat? Aktiivisena söhmiläisenä (sfnet.harrastus.mp uutisryhmä) toimittaja kääntyi ongelmineen muiden virtuaalipärtsäilijöiden puoleen ja johan rupesi mopoa ja nahkapukua löytymään! Lopputuloksena oli muodinmukainen Sinisalo Racing:n nahkapuku joka sini-puna-valkoisena istui kuin nakutettu sini-valkoisen pappamopon väreihin. Ajoasun kruunasi huoltoasemalta ostettu wunderbaum ja ikiwanha Nolanin avopotta. Polttarisankarin raju motoristi-look villitsi Hyvinkään tytöt! Polttarit olivat onnistuneet ja tuleva aviomies joutui mopoilukärpäsen puraisemaksi. Valitettavasti varusteet piti palauttaa joten nyt sankari on ilman kunnon ajoneuvoa ja nahka-asua. Ainakaan tätä ajoneuvo-ongelmaa ei tiettävästi vielä ole ratkaistu... ;-) Vielä kerran suurkiitokset sekä mopon että ajoasun lainanneille kanssamotoristeille!

21.8.2001 (EH/Söhmi) Haluatko nähdä RR-kauden finaalin? Road Racingin viimeinen SM-osakilpailu ajetaan tänä vuonna syyskuun ekana viikonloppuna 1.-2.9. Motoparkissa. Kaikki luokat ovat radalla, myös klassikkopyörät sekä lajin uusin villitys, minibiket minimiehineen ja -naisineen. Lisäksi näytösluonteisesti radalla vierailevat SUPERMOTO-kuskit pyörineen. Kisan järjestää niinkuin perinteisiin kuuluu Helsinki Racing Club eli tuttavallisemmin HelRC, toimitsijoita kisoissa on noin 90. Koska kisat kasataan talkootyönä, on mukana aina uusia naamoja. Nyt niitä uusia naamoja tarvitaan taas kipeästi, kyllä vanhatkin kelpuutetaan mukaan! Kisa on kauden juhlava päätös - usein mestaruudet ratkeavat vasta Motoparkin "finaalissa". Radalla käydään kovia taistoja. Haluatko nähdä ne läheltä? Lähinnä on pulaa silmäpareista ja niiden moottoripyörähenkisistä kantajista, jotka uskaltavat mennä mahdollisimman lähelle tapahtumia - radan varteen ratatuomaripisteisiin. Muita taitoja ei tarvita kuin maalaisjärkeä ja tarvittaessa kyky taluttaa pyörä radan sivuun ja heiluttaa varoituslippua muille. Nämäkin asiat opetetaan tarvittaessa paikan päällä... Toimitsijoille ei makseta palkkaa - vaan jotain ehkä sitäkin parempaa. Majoitus järjestetään ellei halua telttailla, ruokapuolesta huolehtii HelRC ja lauantai-iltana porukka saunotetaan ja juhlitetaan, viinit on porisemassa. Toimitsijoille on myös varattu palkkioksi oma rataharjoitteluaika lauantaina Motoparkin moottoriradalla. Jos vähänkään kiinnostuit, ilmoittaudu Tattarisuolla tiistaina 21.8. pidettävään toimitsijakoulutukseen. Koulutuspaikkana on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen uudet tilat Tattarisuon mikroautoradan vieressä. Ilmoittaudu mukaan, sähköposti (Osallistuminen koulutukseen ei edellytä osallistumista kisaan eikä toisinpäin, koulutus on myöskin maksuton!). Lisätietoja sekä toimitsijan hommista, koulutuksesta sekä ilmoittautumiset: Rabbe Storgårdsille 0505985762 rabbe.storgards@turkuamk.fi tai Tapio Nevalalle 0988701997 tapio.nevala@kolumbus.fi, http://koti.mbnet.fi/helrc/ 14.8.2001 (SA) SMOTO: Hirvimaalauksille etsittävä parempi vaihtoehto Suomen Motoristit r.y. (SMOTO) on antanut lausunnon tienpinnan hirvimaalauksista: Tienpinnan hirvimerkkimaalus on tarpeeton ja mahdollisesti jopa vaarallinen. Kaikki tiemaalaukset ovat erityisesti märkinä vaarallisia motoristeille ja merkintöjen kohdalla huomio kiinnittyy tiemaalauksiin sen sijaan, että tarkkailtaisiin pientareita. Tienpinnan hirvimerkintöjen sijaan olisi käytettävä ja tehostettava jo käytössä olevia turvallisuusmetodeja, esimerkiksi hirvimerkintöjä ja riista-aitauksia. Myös hirvikantaa on tarpeen vaatiessa harvennettava. Lisätietoa: Tielaitoksen tiedote http://www.tieh.fi/tied/2001/hirvimaal.htm ja SMOTOn lausunto http://www.smoto.fi/uutiset-2001.html#hirvimerk 14.8.2001 (JU) Pärinää ja savua Pyynikin valokuvanäyttelyssä Tamperelaisen kameraseuran Inspiraatio 2001:n valokuvanäyttely MOTORDREAMS on esillä Pyynikin näkötornin kahviossa elokuun loppuun asti. Kahviossa on erilaisia näyttelyitä pitkin vuotta ja vaikka esilläolevien kuvien ottajista juuri kukaan ei harrasta moottoripyöräilyä huomasivat he aihepiirin mielenkiintoiseksi motoristien kokoontuessa Pyynikille sankoin joukoin. Näyttelyssä esillä kaikkiaan parikymmentä työtä, kaikki kuvat liittyvät moottoripyöriin. Mukana on yksityiskohtia ja yleiskuvia, mustaa nahkaa, kromin loistoa ja hevosvoimia. Kaikki kuvat on kuvattu Pyynikillä. Näyttely on avoinna klo 9:00-20:00 aina 31.8. 2001 asti. Näkötornin motoristitapaamisesta lisätietoa: http://www.jarge.net/private/pyynikki.htm

Tekniikan museossa järjestetään vuosittain kahdesta kolmeen vaihtuvaa näyttelyä, joista 13.6.2001 avattu "Kaksipyöräisten historia Suomessa - polkupyörästä moottoripyörään" on yksi. Pyörien kehityskulkuun voi käydä tutustumassa aina vuoden loppuun asti. Suurin osa vanhoista moottoripyöristä on saatu näyttelyyn lainaksi Veteraanimoottoripyörä -klubin jäseniltä.

Näyttelyssä on 35 polkupyörän lisäksi esillä moottoripyörien tyypillisimpiä malleja eri vuosikymmeniltä. Ensimmäiset moottoripyörät olivat lähinnä moottoreilla varustettuja polkupyöriä. Maailman ensimmäisen moottoripyörän rakensi vuonna 1885 Gottlieb Daimler. Se oli puurunkoinen pyörä, joka oli varustettu 0,5 hv:n polttomoottorilla. Vuonna 1895 tulivat ensimmäiset moottoripyörät Suomeen. Näistä ainakin yksi oli Hildebrandt & Wolfmiller, joka oli maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen moottoripyörä.

Vuodet 1895 - 1939

Näyttelyn vanhin moottoripyörä on 1000 kuutioinen Harley-Davidson Model F vm 1918 (vasemmalla). Esillä on myös entisöity Indian Scout vuodelta 1925 (oikealla). Pyörä on 596 kuutioinen ja 13 heppainen. Indianin valmistus lopetettiin vuonna 1953.

Näyttelyn vanhin moottoripyörä on 1000 kuutioinen Harley-Davidson Model F vm 1918, joka on alkuperäinen maalipintaa myöten. Pyörässä on, kuten uusissakin malleissa, kaksi sylinteriä ja neljä tahtia. Tässä HD:ssä käytetään kytkintä vasemmalla jalalla, kuten kaikissa isoissa Harrikoissa vuoteen 1951 asti. Vaihteet vaihdetaan tankin vasemmalla puolella olevasta vivusta kädellä. Pyörässä on ketjuveto ja tehoa 16 hv.

Alkuvuosien (1895 - 1930) suosituimmat moottoripyörät olivat Wanderer, HD, Humber, NSU ja Indian. Mielenkiintoisia tarinoita löytyy pyörien takaa, vuoden 1938 Norton Type 18 on toiminut alusta 50-luvun loppuun asti poliisiajoneuvona. Tämän jälkeen ajokki on siirtynyt riistanvalvojan työajokiksi.

Vuodet 1940 - 2001

Vuonna 1947 tuotiin maahan kymmenen uutuuspyörää, Jawaa. Virallisesti maahantuonti aloitettiin vasta vuonna kaksi vuotta myöhemmin. Royal Enfield, Norton, Ariel ja BSA ovat näyttelyn brittiklassikoita, esillä on esimerkiksi Royal Enfield Bullet 1950-luvulta. Käyttöpyöriä edustavat Jawa, Vespa ja "Pappatunturi". Vuosimallia 1957 oleva 124 kuutioinen Vespa on ollut Halikon kunnan kätilön käytössä. Tänä päivänäkin pyörä on rekisterissä ja käytössä -tosin ei enää kätilöllä.

Rekisteritilastot

Ensimmäinen rekisteritilasto on vuodelta 1922, jolloin Suomessa oli 837 moottoripyörää. Nopeasta määrän lisäyksestä kertovat tilastot: vuonna 1923 mp:iä oli 2389 kpl, vuonna 1929 jo 5234 kpl. Vuoden 1929 suosituimmat merkit olivat HD 946, Indian 702, Raleigh 516.

Vuonna 1939 moottoripyöriä oli 7480, joista suosituimmat merkit olivat HD 828, Raleigh 653, BSA 469.

40-luvulla armeija takavarikoi kaikki moottoripyörät, mikä tietenkin näkyi rekisteröityjen pyörien määrässä, vuonna 1949 vain 7863 kappaletta. Suosituimmat merkit DKW 661, Tähti 632 ja BMW 594.

Rekisteritilastoja ei pidetty vuosina 1955 - 1985. Viimeinen tilasto ennen taukoa vuodelta 1954 kertoo moottoripyörien suosituimmuudesta: Jawa 7026, CZ 5265, IFA 2891. 50 -luvun lopussa moottoripyöriä oli 95789 kappaletta.

Vuonna 1961 saavutettiin toistaiseksi kaikkien aikojen huippu rekisteröityjen moottoripyörien määrässä, 109496 kappaletta. Autojen yleistyminen näkyi kuitenkin heti vuosikymmenen lopussa, moottoripyöriä oli vuonna 1969 vain 46458 kappaletta. 1960 -luvun yleisimmät merkit sen mukaan, mitkä ovat vielä rekisterissä, olivat Vespa, Jawa ja HD. Hondan maahantuonti alkoi ensimmäisenä Euroopassa Suomessa vuonna 1960.

70-luvulla muutettiin moottoripyöräverotusta suhteessa autoon radikaalisti. Tämäkin näkyi heti moottoripyörien määrässä, suosituimmat merkit olivat Honda, Suzuki ja Yamaha.

1980 -luvulla moottoripyöriä käyttivät lähinnä viranomaiset työajoneuvoinaan. Vuoden 1980 alussa saavutettiin pohjalukemat, moottoripyöriä oli vain hieman yli 40000 kpl. Suosituimmat merkit olivat Honda, Yamaha ja Suzuki.

Vuoden 2000 lopussa moottoripyöriä oli jälleen yli 90000 kpl, suosituimmat Honda 20516, Yamaha 18998 ja Suzuki 13736.

Näyttelyn tiedot

Näyttely on avoinna 13.6.-31.12.2001. Aukioloajat: 13.6.-31.8. ti-su klo 11:00-17:00 ja 1.9.-31.12. ti-su klo 12:00-16:00. Pääsymaksut: aikuiset 30 mk, lapset 5 mk ja opiskelijat 10 mk. Osoite: Tekniikan museo, Viikintie 1, Helsinki. http://www.tekniikanmuseo.fi/

2.8.2001 (SA) Kehäkessa remonttiin loppukesän ajaksi Pääkaupunkiseudun motoristien suosima "kehäkessa" alias "kiitäjäbaari" eli Kehä 3:n Motorest meni remonttiin loppukesän ajaksi. Kehäkessa on ollut suosittu kokoontumispaikka jo 80-luvulta lähtien, ehkä jo aikaisemminkin. Haikeita jäähyväisiä vietettiin hartaudella 25.7 yli sadan pyöräkunnan voimin. Paikka pysyy Motorestina ja aukeaa remontin jälkeen 3.10.2001.

2.8.2001 (SA) Motoristit ajeluttivat Euroopan parlamentin edustajia Federation of European Motorcyclists' Associations (FEMA) järjesti heinäkuun alussa MEP Ride-tapahtuman jossa ajelutetaan Euroopan parlamentin edustajia (Member of European Parliament, MEP). Tilaisuus järjestettiin nyt viidennen kerran ja noin 200 moottoripyörän letka oli kaikkien aikojen menestys. Tilaisuuden tavoitteena on nostaa motoristien näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia positiivisella tavalla. Lisätietoa on SMOTO:n www-sivuilla http://www.smoto.fi/.

Päätinpä lähteä Villen organisoimalle @-kesäajelulle, joka järjestettiin 3.6. Aamulla oli ensin ajettava Tampereelta Kehäkessalle, johon ajelulle lähtijöiden oli määrä kokoontua. Pienen moottoritien laidassa tapahtuneen ajotapakoulutuksen jälkeen pääsinkin perille, vieläpä ajoissa. Kello oli tuolloin varttia yli kymmenen ja lähdön oli määrä tapahtua 10:30. Kartat jaettiin, kerrottiin reitistä ja selitettiin vielä lyhyesti isommassa ryhmässä ajon niksejä joita ovat ajaminen lomittain, toisten jonossa ajajien ohittamisen välttäminen sekä risteyksessä takana tulevan oikealle tielle kääntymisestä huolehtiminen.

Alussa matka sujui takerrellen koska aika ajoin liikennevalot katkaisivat noin 40 pyörää käsittävän letkamme. Tuolloin etupää hidasti tai pysähtyi odottamaan, kunnes takaosakin joukosta pääsi risteyksestä läpi. Alkupää reitistä kulki Hyrylän kautta Tuusulan tietä, jolta käännyttiin kohti Jokelaa. Jokelan jälkeen olivat liikennevalot ja -ympyrät jo taakse jääneitä ja ajelimme rauhassa pitkässä jonossa eteenpäin kohti Hausjärveä ja Turenkia. Turengissa oli määrä pitää lyhyt tankkaustauko ensimmäisen sadan kilometrin pyrähdyksen jälkeen.

Turengissa väki vielä aavistuksen lisääntyi unisempien ja pidemmältä paikalle saapuneiden liittyessä joukkoon. Tauko sujui perinteisin menoin: pyöriä tankkailtiin, ketjuja rasvattiin, kehuttiin oman pyörän erinomaisuutta sekä voimareservejä joita pyörä sisällään pitää.

Matkareitti ensimmäiseltä taukopaikalta jatkui Lammin, Putulan, Hämmennyksen, Kärkölän ja Luhtikylän kautta Orimattilaan. Turengista lähdettäessä ryhmä jaettiin kahtia ajokokemuksen ja asenteen mukaisesti jotta kumpikin ryhmä pääsisi nauttimaan mieleisestään ajotavasta. Tällä jaolla matkaa jatkettiin muutamia kymmeniä kilometreja eteenpäin. Ryhmä kerättiin jälleen kokoon ja suunniteltua ajoreittiä jatkettiin kohti seuraavaa Orimattilan taukopaikkaa käyttäen edelleen vain pieniä maalaisteitä. Tauolla olisi tarkoitus viipyä sen verran pidempään, että halukkaat ehtisivät myös ruokailla normaalien seurustelukuvioiden lisäksi. Matkan varrella pienehköt tienpinnan kastelleet sadekuurot haittasivat muutoin mukavaa matkantekoa.

Tauolle ilmestyi myös sfnetissä vaikuttava turbo-Suzukin kuljettaja mustanpuhuvalla pyörällään. Turbo näytti olevan yleisen mielenkiinnon kohteena muillakin kuin paikalla olevalla motoristijoukolla. Monenlaisia asiantuntijoita näytti pyörän tehovaroja huoltoaseman pihamaalla arvioivan.

Taukopaikalta joukko jatkoi ajoaan yhden lisävahvistuksensa kera Artjärven, Myrskylän, Juornaankylän, Porvoon, Hinthaaran, Nikkilän ja Lahdentien kautta Kaivopuiston Kompassikioskille. Päätimme kuitenkin jo tässä vaiheessa kurvata takaisin kohti Tamperetta kahden hengen ja pyörän voimin. Ajoimme ensin Lahteen. Kumpikaan meistä ei siellä ollut aiemmin ajanut läpiajoa kummemmin. Siksipä ajattelimme tutkia kaupungin pintapuolisella puolen tunnin mittaisella ajelulla ristiin rastiin kaupunkia. Uusi Sibeliustalo näytti ainakin hienolta. Muutoinkin kaupunki vaikutti odotuksiamme suuremmalta.

Lahdesta ei kartan mukaan näyttänyt ilman suurta kiertolenkkiä pääsevän Tampereelle muuta reittiä kuin viivasuoraa valtatietä. Toisaalta kelikin näytti siltä että sadekuurokin saattaisi jossakin välissä iltapäivää yllättää. Siksipä päätimmekin tällä kerralla tyytyä perin ikävään valtatiehen. Sadetta ei kuitenkaan onneksemme matkalla vastaan sattunut ennenkuin 20 kilometriä ennen kotiovea jolloin hanat aukenivatkin apposen auki.

Kaikenkaikkiaan ajoretken kokemussaldo jäi rankasti positiivisen puolelle. Opimme itsekukin tuntemaan monta uutta s.h.mp:n lukijaa sieltä kuvaputkien takaa. Ville on alustavasti luvannut järjestää syksyllä vastaavan ajoretken käyttäen reittinä salaperäiseltä kuulostavaa länsireittiä.

Yamaha TD2B vuodelta 1971. 250 ccm3 ja 47 hv. Yamaha oli erittäin suosittu tuotantokilpapyörä. jolla kilpailivat yksityiskuljettajat ja -tallit tehdastallin vetäydyttyä kilpailuista. Jarno "Paroni" Saarinen ja Teuvo "Tepi" Länsivuori ajoivat suomalaisen maahantuojan "Arwidsson Yamahoilla".

Auto- ja tiealan valtakunnallisessa museossa Mobiliassa vuoden 2001 näyttelyn teemana on moottoriurheilu. Näyttelyssä esitellään suomalaisen moottoriurheilun menestyjiä ja menestyksen syitä. Näyttely on totutusta poiketen henkilökeskeinen ja kertoo myös moottoriurheilun taustavaikuttajista.

Näyttelyssä on edustettuina ovat lähes kaikki moottoriurheilun lajit. Ralli on ollut suomalaisille menestyksekkäin laji, Suomi johtaa muuta maailmaa maailmanmestaruustilastoissa 12-11. Kaksipyöräpuolella endurosta on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana rallin kaltainen menestyslaji. Vuosina 1998-2001 suomalaiset ovat saaneet 34 MM-mitalia. Tänä vuonna tuli kuusi mitalia lisää. Esimerkiksi Juha Salminen on varmistanut maailmanmestaruutensa jo ennen viimeistä osakilpailua.

Neliömetreissä mitattuna autot vievät suurimman osan, mutta ihan mukavasti on edustettuna myös eri kilpalajit, joihin suomalaiset moottoriurheilijat ovat osallistuneet moottoripyörillään. Nähtävillä on kilpakalustoa alkaen 60-luvun puolivälistä 90-luvulle asti.

Mobilia sijaitsee Kangasalla Tampere-Lahti tien välittömässä läheisyydessä. Näyttely on avoinna touko-elokuussa joka päivä klo 10-20 ja syyskuussa joka päivä 10-16. Lisää tietoa ja ajo-ohjeet museon kotisivuilta http://www.mobilia.fi/

5.7.2001 (SA) Komissio pyytää SMOTOlta lisätietoja rekisteröinnin ja maahantuonnin vaikeuksista EU:n komissio on pyytänyt SMOTOlta lisätietoja maahantuonnin ja rekisteröinnin vaikeuksista. Nyt on aika toimia, oletko tuonut maahan mp:n viimeisten 36kk aikana? Mitä enemmän esimerkkitapauksia saadaan kerättyä, sitä parempi näyttö meillä tulee olemaan asian käsittelyssä. Tapauskohtaisia kuitteja ja muuta taustamateriaalia kerää SMOTOn hallituksen jäsen Hannu Virta. Lisätietoa on luettavissa SMOTOn www-sivuilta http://www.smoto.fi/uutiset.html

5.7.2001 (SA) Jarno "Paroni" Saariselle oma muistotie Legendaarinen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarimme Jarno "Paroni" Saarinen on vihdoin saanut nimikkotien entisen Ruissalon kuuluisa TT-Radan yhteyteen. Jarno Saarisen tien avajaiset ovat maanantaina 30.7.2001 ja paikalle toivotaan runsasta osanottoa. Moottoripyöräparaati ko. tilaisuuteen lähtee Turkuhallilta kello 17:30. Paraati kiertää legendaarisen Ruissalon TT-radan. Kaikki motoristit ovat tervetulleita! Lisätietoja muistoajosta: Jarmo Saarinen 02-2396766, Kalevi Kankaansyrjä kalevi.kankaansyrja@nic.fi 02-2383990/040-7775364 tai Heikki Nieminen 0400-532636.

Tämä on kertomuksen muotoon kirjoitettu selostus siitä, miten tuoda pyörä onnistuneesti Suomeen. Onnistuneesti toivottavasti, sillä tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, onnistuuko kotiin vienti ja rekisteröinti.

Saksasta kesänä 2000 haettu Intruder 750 -90 odotti kesää ja kovaa ajoo. Pyörä myytiin ennen lähtöä. Lähes korvaamaton apu oli läppäri ja siinä Microsoft MapPoint Europe Muita pyöriä joita kävin katsomassa: -88 Full power, Canadian import. £2100, yksityinen. Ei ollu edes kypärää mukana, että ois voinu koittaa.Pyörä oli aika piestyn näköinen läheltä ja jamppa joka sitä myi asui asuntovaunupuistossa. Olin eka, joka olin kattomassa sitä perjantaina, mutta epäröin ja viikonloppuna se oli jo myyty. Ois ollu kyllä halpa peli. ~90 Full power, Japanese import. £3200, firma. Pyörä oli Japanin tuontitavaraa, ei kilvissä ja ainoo paperi, joka myyjällä oli, oli japanin kielinen kuormakirja, jossa oli ilmeisesti ensimmäinen rekisteröintiajankohta merkitty jonkinlaisella keisarin syntymäpäivän monikerralla. En tohtinu ostaa ja kalliskin oli. -90 Full Power, American Import. £3500, firma. Amerikasta, vähän hapettumaa, pihalla seisseen näkönen. Täällä kuitenkin suostuivat antaan sen mulle ajoon mun ajokorttia vastaan (??). Tässä kohtaa päätin, että ostaisinkin sitten Intruder 1400:en. Ei meinannu Full Power V-Max pysyä näpeissä. Vinkki: Ei kannata lähtee vähän ennen kello 16:sta "äkkiä" kattoon jotain pyörää M25 (Lontoon kehätie) Heathrown toiselle puolelle. -94, 27tml, rumat suorat putket, £2600, firma. Kävin ajamassa, hirveä meteli, kromit hilseili, kulki kivasti. Lupasin myyjälle, että otan sen jos se hommaa mulle vaatimuksenmukaisuustodistuksen. Se lupas yrittää, mutta seuraavalla viikolla sitten soittelin ja sanoin, että antaa olla, kun se on niin vaikeeta. Tässä kohtaa päätin, että se pyörä on vuodelta 90 tai vanhempi, ettei tarvii ronata niiden vaatimuksenmukaisuustodistusten kanssa. Nehän on ihan suoraa vittuilua Valtiolta sulle. Hinta suomessa olis ollu noin 50000mk (verot 23000 + rekist. 1000) -88, 4500ml, japanista tuotu kanadan import, £2700, yksityinen. Kävin ajamassa, kulki mukavasti, tukeva. Tuli heti fiilis, että tosta vakioputkesta pitää saada sisukset pois, sehän ahistaa niin pirusti. Tankki kolhuilla, vanha mutta jarrulevyt yms viittas siihen, ettei sillä tosiaan olis kovin paljon ajettu. Papereina oli taas japanin lakana ja sitten tietty paikallinen rekisteriote, jossa mainittiin alkuperäiseks käyttöönottovuodeks 1988, rekisteröity englantiin -98. Lupasin taas, että otan tän, jos sen saa suomessa kilpiin. Kyselin söhmistä, että miten semmosten papereiden kanssa on tullissa toimittu ja sitten vielä soitin tullin autoverotusasiantuntijalle Tampereelle. Jos ei pysytä tarkemmin määritteleen, kuin vuoden tarkkuudella, niin sitten lasketaan verot sen vuoden tai peräti valmistusvuoden joulukuun mukaan (selviää sarjanumeron 10:stä digitistä). Harmi, että äijä halusi rahat suoraan käteen, pitää mennä hakeen pankista MasterCardilla 27000. Luottoyhtiö ottaa siitä 2.25% ja 12,5 mk/transaktio. Vaihtoehto olis ollu suora siirto äijän tilille, olis maksanu Osuuspankissa 40,-. Arvioitu lopullinen hinta suomen kilvissä noin 40000 (verot 11000 + rek. 1000)

Tarina alkaa siitä, kun sain esimieheltäni tarjouksen 3kk kesätöistä Englannissa, Camberleyssa. Se on pieni kaupunki Lontoon lounaispuolella, jossa ainakin paikallisten mielestä on paljon IT-yrityksiä. Minun mielestäni tätä ei ainakaan miksikään piilaaksoksi voi kutsua, mutta asiaan. Varoaikaa lähtöön oli aikaa noin kolme viikkoa, talviloma pitämättä ja velkarahalla Saksasta kesänä 2000 haettu Intruder 750 -90 odotti kesää ja kovaa ajoo. Hyvä pyörä ja olin sitä hieman kromiosilla "kustomoinut", mutta ei sitä kannata kesää tallissa pitää, eikä todellakaan ajaa englantiin, joten pyörä myyntiin keltaiseen pörssiin ja nyysseihin. Sitten vaan kelkkalomalle lappiin.

Lomalta paltessani tuli nuori kaveri veljensä kanssa ylöjärveltä ilman kypärää, istui päälle, laitto käymään ja sano, että "Mää otan tän. Saisko tähän jollain lisää ääntä." Neuvoin poraamaan äänenvaimentajaan reikiä periaatteella- "Enemmän reikiä, enemmän ääntä, isompi reikä, isompi ääni." Unohdin kyllä mainita, että kaasarit tulee säätää, kun pakopuolelle kajotaan. Kuinkahan siellä pakoputket sinertää. Pojilla oli keltanen pörssi kädessä ja toinen veli oli myöhemmin samalla reissulla ostanu Savagen. Noh, pääasia oli, että rahat tuli ja sain velat maksettua.

Pyörän etsintään työkaluja

Suunnittelin välittömästi päässäni, kuinka hankin saavuttuani V-Max:in, ajan sillä kesän ja tuon sen sitten syksyllä ajamalla ranskan ja saksan kautta Suomeen. Nopea vilkaisu tiekarttaan ja muistot pitkistä yksinäisistä siirtymätaipaleista suomessa muuttivat suunnitelmaa nopeasti ajoa minimoiden reitiksi Camberley-Ipswitch-Laivalla Göteborgin-Tukholma-Turku-Tampere. Kilometrejä alle tuhat ja pari rentouttavaa laivamatkaa mukana. Nahoissa tosin ei ole kiva matkustaa muuten kuin pyörän selässä.

Saavuttuani sitten Camberleyhyn kyselin tietty toimistolla naapuripöydässä istuvalta kaverilta, jolla oli kypärä pöydällä, että mistä niitä pyöriä saa. Sain heti pari lehtivinkkiä, Motorcyclenews ja Bike Trader. Jälkimmäinen on paikallinen Keltainen Pörssi, mutta keskittynyt pelkästään pyöriin. Erikseen on sitten Auto Trader, Truck trader ja Farmers Trader. Pyörät löytyy myös Internetistä: http://www.autotrader.co.uk/ -> Bikes .... . Se ei varmaan ole ainoo, mutta paras, jonka minä löysin. Näppärä ominaisuus on etäisyysmittari, jolla voi määrittää, kuinka kaukana omasta postinumerostasi pyörä on. Täällä postinumerolla (kuten myös pubissa pöydän numerolla) on huomattavasti suurempi merkitys ja se on myös informatiivisempi.

Kävin kattomassa muutamaa pyörää. Tässä kohtaa lähes korvaamaton apu oli läppäri ja siinä Microsoft MapPoint Europe. Muitakin karttasoftia kai on, mutta tuo sattu löytyyn MSDN rompuilta lähtiessä. Tietty paperikartallakin olis pärjänny, mutta reitin suunnittelu on helpompaa ja kone kertoo mm. monennestako exitistä missäkin liikenneympyrässä pitää mennä ulos. Mukana oli tietysti myös Bajahillin käytetyn ostajan opas.

Vääränpuoleinen liikenne

Käytössäni oli vuokra-auto ja olin tässä vaiheessa ajanut jo noin 1000 mailia väärällä puolen tietä. Ajaminen alkoi mielestäni jo sujua ihan hyvin. Muutaman kerran ekalla viikolla kalahti vanne rotvalliin, kun valitsin liian jyrkän ajolinjan ulos liikenneympyrästä. Mutta kun lähdin pyörällä liikkeelle, lähdin ajamaan automaattisesti oikeanpuoleista kaistaa ja tajusin vasta, että jokin mättää, kun vastaantuleva maasturi soitti torvea samalla kaistalla. Kun kerroin kokemuksesta työkaverilleni jonka kanssa olemme tällä komennuksella, hän kertoi ihan samaa ekasta pyöräreissustaan, tosin polkupyörällä. On siis varsin todennäköistä, että autolla ja pyörällä ajaminen ovat _täysin_ eri asioita, eikä toisen muuntaminen muuta toista. Ole siis huolellinen, kun lähdet koeajolle.

Huomioitavaa katsastuksista ja paikallisista veroista

Kuten saksassa, on pyörillä englannissa vuosittainen katsastuspakko. Tarkastusta niinkuin myös siitä seuraavaa lupaa ajaa ajonevolla kutsutaan MOT:ksi. Niitä tekevät saksasta poiketen mitä moninaisemmat nyrkkipajat ja garaget ympäri maata. Mm. pyörälleni on tehty harmaamaahantuonnin jälkeinen MOT samassa pyöräfirmassa, joka sen on tuonut maahan.

Suur-Britanniassa vuotuista ajoneuvoveroa peritään myös moottoripyöristä. Veron voi maksaa yhdessä tai kahdessa osassa, joista jälkimmäinen on kalliimpi vaihtoehto. Merkkinä maksetusta verosta on pyörään kiinnitetty hassu kilpi. Kun on ostamassa pyörää, on syytä varmistua, että MOT ja vero ovat kunnossa, varsinkin, jos aikoo ajaa paikanpäällä enemmänkin kuin lautalle. Oman pyöräni MOT on voimassa syyskuuhun ja verot hoidettu helmikuun alkuun. Koko vuoden vero näyttää olevan £65.

Pyörän vakuuttaminen saarivaltakunnan alueelle

Vakuutuskäytäntö on täällä vääräkätisten maassa hieman erilainen kuin siellä pohjolassa. Vakuutusyhtiöitä on tietenkin olemassa, mutta vain harvat niistä markkinoivat tuotteitaan suoraan. Sen sijaan on olemassa x+1 kappaletta toinen toistaan mystisempiä puhelinmyyntipuljuja "Insurance Broker"-termin alla. Nämä brokerit trokaa useamman vakuutusyhtiön vakuutuksia. Ne kyselee puhelimitse asiakkaan detaljit, täyttää jonkun formin, jonka perusteella vakuutusyhtiöt antaa niille tarjouksensa. Puhelimessa ne sitten ilmottaa edullisimman tarjouksen.

Soittettaessa ne kysyy suurinpiirtein näitä asioita: syntymäajan, postikoodin, pyörän mallin ja vuoden, ajatko sillä töihin (commuting), missä pidät sitä yöllä, pihalla, tiellä vai autotallissa sekä osoite, onko datasirua, ajonestoo, hälytintä, ootko ajanu kolaria tai saanu sakkoja tai tuomioita 5 vuoden sisään _millään_ moottoriajoneuvolla, millanen kortti sulla on ja kauanko se on sulla ollu, onko ennen ollu pyörää ja kauanko, ja millaisen vakuutuksen haluat: (a) 3rd Party (liikennevakuutus), (b) 3rd Party+Fire And Theft (lv + Palo&varkaus) vai (c) Comprehensive (lv + kasko).

Puhelinmyyjä hakkaa tiedot koneeseen ja antaa sulle hinnan ja mystisen alphanumeerisen koodin, jolla voit myöhemmin (30 pv sisään) viitata tähän annettuun tarjoukseen, nimeltään quote. Tämä quote ei velvoita soittajaa vielä mihinkään (mitä en aluksi tiennyt ja epäröin ilmoittaa tietojani), vaan niillä voi kilpailuttaa eri brokereita. Se todellakin kannattaa, sain useita tarjouksia liikennevakuutus+palo&varkauspaketista. (Tietty mulla on kolareita ja sakkoja tililläni ;) Crowthorne Insurance £722.47/12kk Tangent South West £816/12kk. Sitten yksi pyöräilevä työkaveri kertoi omasta brokeristaan Bridge Road Motorcycles £443/12kk http://www.brmc.co.uk/carol.htm joka on nyt myös minun brokerini.

Vaikka ei olisikaan viipymässä kovin pitkään, kuten minä, ei juurikaan kannata alkaa penään lyhyttä sopimusta. Niitä ei jaeta isoille pyörille ja muutenkin vaan osa firmoita tekee niitä. Ratkaisuni tähän ongelmaan oli ottaa 12kk vakuutus ja vaatia maksun jakamista useaan osaan. Lasku saatiin pilkottua 3:een osaan, joten maksan kesästä £115 ja siis saan takaisin tästä puolet, koska mulla on lusittavaa täällä jäljellä 2kk.

Toinen asia, mikä pitää muistaa on se, että kaikki firmat ei palvele non-UK kansalaisia lainkaan ja jotkut haluaa kuningattaren allekirjoittaman UK-pyöräkortin. Asia kannattaa ottaa esille quotea suoritettaessa. Osa brokereista on myös internetissä, mutta mailia niille on turha lähettää. Mailasin melkein kymmeneen yritykseen, että tässä on mun detaljit, oon täällä 3kk ja pyörällä pitäs pystyä ajaan ruotsin läpi kotiin. Yksikään ei vastannut! Uskomatonta paskaa.

Saatuani lopulta Carol Nash:ilta vakuutuspaperit kotiini, selvisi minulle, että broker oli toimittanut vajaat tiedot vakuutusyhtiölle. Kirjeessä ne oli listattu ja siinä pyydettiin korjaamaan ne ASAP jos niissä on jotain virheitä. Vaikka olin nimenomaa kysynyt brokerilta, että onhan se OK, että olen ulkomaalainen, kimalteli ruksi UK Citizen ruudussa. Lisäksi oli muutama muu virhe, kuten esim. sakot ja kolarit. Soittaessani brokerille sanoin, etten ole ajanut _pyörällä_ kolaria tai saanut sakkoa, mutta autolla joo. Tarkistuslomakkeessa luki nimenomaa _millään_ moottoriajoneuvolla. Brokeri saa tietenkin myytyä paremmin halvemman vakuutuksen ja hinta on sitä alhaisempi, mitä vähemmän raskauttavia asioita lomakkeelle merkataan.

Lisäksi tässä vaiheessa olin muuttanut hotellista rivitaloasuntoon, jolloin ilmoitin yösäilytyspaikaksi uuden osoitteeni. Lähinnä tästä, mutta myös muista muutoksista johtuen liikennevakuutus+tuli&varkaus-vakuutusmaksuni nousi £89, ollen nyt noin £532 vuodessa. Ei kuulosta hurjalta, mutta paikallisilla työkavereillani on summat luokkaa £100/kasko ja £150/kaks pyörää kasko.

Muistan lukeneeni jotain suomalaista sivua tms. kirjoitusta, jossa mainittiin, että englannissa pyöräily on vanhojen äijien harrastus. Maantiellä ja pysähdyspaikoilla näkemäni perusteella uskon tämän olevan ihan totta. Suurin vakuutusmaksuun vaikuttava tekijä on käsittääkseni ajajan ikä ja tämä laskee nuorten intoa aloittaa harrastus.

Tarina jatkuu...

Tarina jatkuu toisessa osassa, joka käsittelee ajamista Brittein saarilla, aavistuksen ajokulttuuria ja matkaa Camberleystä Tampereelle. Tässä vaiheessa tiedän jo, että lautat saksasta suomeen on aika täynnä näin kesäaikaan, saas nähdä, miten täältä pääsee pois. Kolmannessa osassa pyörä sitten tullataan ja rekisteröidään...