keskiviikko 30. heinäkuuta 2003

Kirja-arvostelu: Matka

(JK)
Kuulin sattumalta, että Mika Mannermaa on kirjoittanut moottoripyöräilystä kirjan, joten lähdin etsimään sitä Akateemisesta. Kirjaa ei löytynyt moottoripyöriä käsittelevän kirjallisuuden osastolta, joten myyjältä kysymään löytyykö Mannermaan teosta. Akateemisen atk-arkisto kertoi, että Mannermaalta löytyy yksi kirja nimeltä Matka. " Se on kuitenkin tuolla filosofian, moraalin ja uskonnon osastolla"; sanoi myyjä, "mahtaako olla oikea". No katsomaan. Sieltähän se löytyi - Matka. Kannesta selviää, että kirja kuuluu Ihmisen Ääni -sarjaan, nro 32.

Mika Mannermaa: Matka, WSOY, Helsinki 2002, 445 sivua, ISBN 951-0-27085-7, 29,60€Edellisen kerran vastaavaan kirjasarjaan törmäsin muistaakseni 1980-luvun puolessa välissä, kun luin Esa Saarisen Epäihmisen Ääni -teoksen, jossa Saarinen rusikoi kyseistä kirjasarjaa ja siihen kirjoittaneiden tekstejä. Pari muuta 1980-luvulla lukemaani teosta, joihin sain mielleyhtymän Matka-kirjasta, ovat M.A. Nummisen 'Baarien mies' ja jo 1950-luvulla Jack Kerouachin kirjoittama Matkalla.

Nummisen 'baarien mies' kiertää ympäri Suomenniemeä tutustumassa keskiolutbaareihin. Moottoripyöräilystä kirjassa ei puhuta juuri nimeksikään. Mutta kirjasta henkii matkalla, liikkeellä olemisen tunnelma ja siihen on saatu kirjattua myös osa suomalaista maaseudun ja kaupunkien "kulttuurihistoriaa" ennen kuin se ehti kokonaan kadota.

Mannermaan Matkan soisi kuluvan jokaisen motoristin käsissä. Vastaavaa moottoripyöräilyyn liittyvää kirjaa ei ole Suomessa eikä luultavasti muuallakaan kirjoitettu, jos ei oteta huomioon Robert M. Pirsigin kulttikirjaa 'Zen ja moottoripyörän kunnossapito', johon myös Mannermaa kirjassaan viittaa.

Yksinäinen motoristi
'Matka' on sujuvasti kirjoitettu, mielenkiintoinen kirja. 'Matka' kertoo yksinäisen motoristin matkasta tässä ajassa ja paikassa. Kirjassa kerrotaan päähenkilön kahdesta matkasta, joista ensimmäinen suuntautuu toukokuussa Välimerelle ja toinen heinäkuussa Lappiin, pohjoiselle Jäämerelle, Nordkappiin. Tapahtuma-ajankohta lienee vuosi 2000.

Mannermaa on moottoripyöräilijä, tulevaisuudentutkija, tohtori, siis samaa sarjaa Esa Saarisen kanssa. Jotakin yhteistä molempien pohdiskelusta löytyy, joskin Saarinen on enemmän rock ja vähemmän lonely rider. Molemmat käyvät kirjassaan rock-konsertissa. Saarinen fiilistelee M.A Nummisen kanssa Rolling Stonesin konsertissa Göteborgissa, Mannermaa Ruisrockissa, Turussa. Molemmat kelaavat kirjassaan samoja teemoja, esim. Bukowskia ei unohda mainita kumpikaan. Tohtorit puhuvat samasta asiasta - henkilökohtaisen kokemisen tärkeydestä, rakkaudesta…matkasta jonnekin - siitä, mikä loppujen lopuksi on elämässä tärkeää.

Mannermaan nimetön sankari on 'Lonely Rider', joka kiertää Kööpenhaminan Christianian, Hampurin St. Paulin ja Amsterdamin huorapaikat. Muistelee Irwiniä, polttaa hashista, rakastelee naisia...ajaa ylinopeutta.

Mannermaan teksti on sujuvaa, jokainen motoristi löytää kirjasta osan itseään. Yksin moottoripyörällä ajaminen on useimmiten hauskaa. Voi ajaa miten ja minkälaisen aikataulun mukaan itse haluaa. Minne haluaa ja minkälaisella vauhdilla haluaa. Saa ajatella mitä haluaa! Ei Mannermaan ajosta vauhtia puutu, mutta on se matkan teko myös välillä tuskallisen yksinäistä. Mannermaa kulkee paikasta toiseen ja lähes poikkeuksetta löytää itsensä illalla paikallisesta juomapaikasta - yleensä yksin istumasta, oluelta ja pizzalta. Pohdiskelemasta. Näinhän se on. Baarien mies.

Mielenkiintoisinta kirjassa kuitenkin on itse matkalla olemisen lisäksi päähenkilön harrastama filosofointi', oman elämänsä pohdiskelu. Päähenkilön muistelee nuoruuden idealismiaan, ihmissuhdesotkujaan, professorin harrastamaan aivotyön riistoa, sosiaalisia verkostoja ja niiden menettämistä, rakkauden kaipuuta ja sen puutetta. Tulevaisuuden tutkijana Mannermaata kiinnostaa yhteiskunnan kehitys, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa. Tästä käydään 'keskustelua' mm. lappilaisten kunnanvaltuutettujen kanssa. Moottoripyörä, Blackbird, "vie kulkijan henkisen ja fyysisen äärirajoille, matkalle alastomiin kysymyksiin olemisesta ja elämisestä". Lopullisia vastauksia ei ole. Kannattaa ottaa matkalle mukaan!

Mika Mannermaa: Matka, WSOY, Helsinki 2002, 445 sivua, ISBN 951-0-27085-7, 29,60€.

tiistai 15. heinäkuuta 2003

Kymmenen kuollutta

Vuoden 2003 mp-kuolonkolarit, tähän asti...

Tähän on koottu lyhyet yhteenvedot vuoden 2003 kuolemaan johtaneiden moottoripyöräonnettomuuksien tapahtumista. Lähde: Moto Survival http://www.motosurvival.com/ onnettomuuskoosteet.

Iisalmi 19.4.2003 - Kevään ensimmäinen kuolemaan johtanut mp-onnettomuus tapahtui Iisalmessa. Paikkakuntalainen motoristi ajautui loivassa kaarteessa ulos tieltä ja osui siltarumpuun. Pyörä oli Honda VTR 1000 F. Syynä ulosajoon oli kilvanajotilanne.

Oulu 3.5.2003 - Nuorehko mies sai surmansa, kun vasemmalle kääntymässä ollut auto ajoi suoraan tulleen moottoripyöräilijän päälle. Auton kuljettaja kertoi poliisikuulusteluissa, ettei huomannut moottoripyörää. Onnettomuuspaikalla on 50 km/h nopeusrajoitus. Ajoneuvojen nopeuksista törmäyshetkellä ei ole varmuutta.

Halikko 24.5.2003 - 45-vuotias moottoripyöräilijä sai surmansa Halikossa valtatie 1:llä sattuneessa moottoripyörän ja kolmen henkilöauton kolarissa. Onnettomuus sattui, kun kolmen moottoripyöräilijän edessä ajaneen pakettiauton rengas räjähti. Yksi moottoripyöräilijöistä osui renkaan jäänteisiin menettäen pyöränsä hallinnan ja törmäten vastaan tulevaan ohituskaistalla ajaneeseen henkilöautoon. Motoristi lensi törmäyksessä tielle ja jäi ohituskaistaa seuraavana tulleen maastoauton alle saaden surmansa välittömästi.

Kangasniemi 26.5.2003 - 17-vuotias mies sai surmansa, kun hän suistui tieltä väistäessään kääntymässä ollutta taksia. Mies kuoli vammoihinsa matkalla sairaalaan.

Alahärmä 1.6.2003 - Kolme traktorilla liikkeellä ollutta nuorta olivat aikeissa tehdä U-käännöksen valtatie 19:sta, kun Oulusta kotoisin oleva 1973 syntynyt motoristi lähti ohittamaan traktoria ja törmäsi kääntyvään traktoriin. Motoristi lensi törmäyksen voimasta noin 15 metriä ja menehtyi välittömästi.

Helsinki 5.6.2003 - Keski-ikäinen helsinkiläismies kuoli Vuosaaressa törmättyään parkkipaikalta eteen ajaneeseen henkilöautoon. Motoristi kuoli välittömästi saamiinsa vammoihin. Poliisi ei kommentoinut onnettomuusiltana onnettomuuden syytä.

Helsinki 11.6.2003 - Keski-ikäinen miespuolinen moottoripyöräilijä oli kääntymässä Vihdintieltä itään Kehä I:lle, kun ruuhka-ajan autoletka hänen edessään jarrutti yhtäkkiä. Motoristi kaatui ja liukui vasemmalle kaistalle, jolloin takaa tullut rekka-auto ajoi hänen ylitseen. Motoristi kuoli ilmeisesti heti.

Jämsä 19.6.2003 - 13- ja 14-vuotiaat pojat ajoivat crossipyörillä yhteen Jämsässä klo 21 aikoihin. 13-vuotias menehtyi heti. Kumpikaan nuorista ei käyttänyt kypärää. Onnetomuuten liittyivät mutka ja mäennyppylä.

Helsinki 8.7.2003 - Vuonna 1977 syntynyt mies kaatui kiihdytyksen jälkeen ja törmäsi henkilöautoon Ruoholahdessa, Itämerenkadun ja Loistokadun kulmassa. Honda CBR 600F pysähtyi vasta kahden korttelin päähän Ruoholahden metroaseman eteen. Tilanteeseen liittyi reiluhko ylinopeus. Kuljettajalla oli tiettävästi vähän ajokokemusta. Tutkinta on kesken.

Helsinki 8.7.2003 - Moottoripyörää koeajamassa ollut 1980 syntynyt mies menetti ajokkinsa hallinnan ja törmäsi kaiteeseen Lauttasaaressa. Mies ajoi Lemissaarentietä Länsiväylää kohti. Poliisin mukaan onnettomuutta edelsi voimakas kiihdytys liikennevaloista. Tilanteeseen liittyi reiluhko ylinopeus. Kuljettajalla oli tiettävästi vähän ajokokemusta. Tutkinta on kesken.
Moottoripyöräilyn suosio on kasvussa. Valitettavasti myös moottoripyöräonnettomuuksien määrä on kasvanut ajosuoritteen kasvun myötä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2002 menehtyi tieliikenteessä 22 moottoripyöräilijää ja kuluvan ajokauden aikana EMPY:n jäsenkirjan on luovuttanut jo 10 motoristia.

Rekisteröintitilastojen mukaan Suomessa on moottoripyöriä nyt yli 115000, enemmän kuin koskaan aiemmin. Toistaiseksi onnettomuuksien määrä ei ole noussut samassa suhteessa moottoripyörien lukumääräisen nousun kanssa.

Joka kolmas olisi voinut jäädä henkiin?

Tyypillisimmät syyt onnettomuuksille olivat tieltä suistuminen sekä kohtaamisonnettomuudet. Tutkimusten valossa noin joka kolmas kuolemaan tai vahinkoon johtanut onnettomuus olisi vältetty tai seuraukset olisivat olleet lievemmät jos moottoripyörän kuljettaja olisi hallinnut ajoneuvonsa ajamisen perusteet, tilanteesta olisi ainakin nopeuden ja pyörän kykyjen suhteen pitänyt selvitä.

Tehokkaan jarrutuksen ja oikean ohjaamisen hyödyntäminen olisi vuonna 2002 todennäköisesti pelastanut 12 motoristia. Vastaohjaus tuntuisi olevan monelle motoristille tuntematon käsite.

Tyyppionnettomuus on jokaisen vähänkin moottoripyöräilleen tunnistama "huikauhea mikä mutka" eli suistuminen kaarteessa. Kaarteeseen tullaan liian suurella tilannenopeudella tai kaarreajosta saatetaan hakea nopeuden tuomaa jännitystä. Vuosien 1995-2002 onnettomuustilastojen mukaan 34 moottoripyöräilijää on menehtynyt joko oikealle tai vasemmalle kääntyvässä kaarteessa suistumalla ulos tieltä.

- Hallintataidoissa tehokas jarrutus ja vastaohjauksen hyödyntäminen kaarteissa olisi pelastanut noin kolmekymmentäkolme prosenttia uhreista, toteaa Mikko Paaso tekemässään tutkimuksessa (onnettomuudet 1996-2000).

Motoristien omaehtoinen koulutus

Motoristien etujärjestöt ja paikalliset moottorikerhot eivät ole olleet toimettomina, ensimmäiset Ennakoivan Ajon Kurssit (EAK) aloitettiin jo 1970-luvulla ja järjestelmällinen kouluttajakoulutus on ollut käynnissä jo muutamia vuosia. Pelkästään viime vuonna koulutettiin yli 60 uutta motoristikouluttajaa.

Tänä päivänä koulutusta on tarjolla useiden eri kurssien ja harjoitustilaisuuksien muodossa, siltikään tarjonta ei tahdo riittää kysynnän kattamiseen. Myös ammattimaiseen, autokoulujen kautta saatavaan jatkokoulutukseen ollaan tiettävästi tekemässä vakioitua koulutusohjelmaa.

Koulutuksessa ja harjoituksissa pyritään vaikuttamaan juuri niihin asioihin, jotka ovat pitkäaikaisen kokemuksen sekä tutkimusten kautta havaittu riskitekijöiksi. Suurimpana ogelmana on kuitenkin tavoittaa ne motoristit jotka asenteidensa ja taitojensa puolesta koulutusta eniten tarvitsisivat.

Tukihenkilö- ja kriisiaputoimintaa sureville

Suomen Motoristit ry. (SMOTO) on käynnissä projekti tukihenkilö- ja kriisiaputoimintasta. Projektin tavoitteina ovat muun muassa traumatisoivan tapahtuman jälkeisen tunnereaktion lieventäminen sekä esimerkiksi jatkohoidon neuvonta.

Tämä MoTukka-palvelu on tarkoitettu
motoristeille, jotka ovat kokeneet jonkin traumatisoivan tapahtuman eli vaikkapa joutuneet moottoripyörällä läheltä piti -tilanteisiin tai onnettomuuteen, joutuneet väkivallan uhreiksi tai menettäneet läheisen ihmisen. Toisin sanoen; kun kyseessä ovat erilaiset ruumiilliset ja/tai henkiset stressireaktiot eikä avun tarvitsijalla ole läheistä ihmistä, jonka kanssa purkaa tapahtumia tai jolta saada tietoa avun hakemiseen.

Tukihenkilöt ovat pääsääntöisesti alan ammattilaisia eri ovat toimineet kukin omassa työssään tukihenkilönä tai kriisiauttajana. Toimintaan valitut henkilöt ovat myös itse motoristeja. Lisätietoa ja yhteyshenkilöiden osoitteet: http://www.smoto.fi/uutiset/motukka1.htm





Lisätietoa ja tilastoja:

Lisätietoa motoristien jatkokoulutuksesta ja tilaisuuksista:
Älä ajattele, että elämä on lyhyt.
Ajattele: Miten erikoinen kokemus.
Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan,
vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän.
                                        (Eeva Kilpi)

tiistai 8. heinäkuuta 2003

Enduroleiri naisille 23-24.8.2003


Elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna (23.-24.8.2003) järjestetään jälleen kesäinen enduroleirille naisille Kangasalla Kaanaan montulla. Leirille ovat tervetulleita kaikentasoiset endurosta kiinnostuneet naiset ja tytöt. Leirille kannattaa siis tulla mukaan vaikka takana olisi vain muutama mopolla-ajokerta.

Osallistuja tarvitsee mukaansa enduro- tai motocrosspyörän ja ajovarusteet. Leiri alkaa lauantaina klo 12 ja päättyy sunnuntaina noin klo 15. Osallistujat jaetaan ryhmiin tason mukaan ja ohjelmassa on muun muassa erilaisia tekniikkaharjoituksia.
Lisätietoja/ilmoittautumisia: Reijo Kivelä, puh. 041-5821 429. Tervetuloa!

Big Wheels -harrasteajoneuvotapaaminen Pieksämäellä 19-20.7.2003


Imatran moottorikerhoa edustava ratamoottoripyörien sivuvaunuluokassa ajava Tero Karttiala saa uuden matkustajan. Ruotsalainen Peter Wall korvaa kaudella 2004 Timo Karttialan, joka haluaa vetää henkeä ja keskittyä välillä työntekoon. Karttialat ajoivat viime vuonna sivuvaunuluokan eli Supersiden MM-sarjaa. Kausi päättyi kesken pahaan ulosajoon Saksan Oscherslebenissä, jossa kilpailukalusto tuhoutui törmäyksessä suoja-aitaan ja paloi pahoin.

Uuden kilpailuvälineen rakentaminen on käynnissä ja sitä päästäneen kokeilemaan ensimmäisen kerran elokuussa. Tästä syystä Karttialan veljeksiä ei ole nähty radoilla tänä vuonna. Syksyn testeissä Tero Karttialan kyydissä on jo 23-vuotias Peter Wall, jolla on nuoresta iästä huolimatta runsaasti kokemusta sivuvaunullisen matkustajana. Hän on ollut isänsä Jörgen Wallin kyydissä jo yli viiden vuoden ajan ja osallistunut Ruotsin mestaruussarjan ohella myös EM-sarjan muutamaan osakilpailuun.

Jos uudella sivuvaunullisella tehtävät testit onnistuvat, saattavat Tero Karttiala ja Peter Wall ajaa syksyllä pari kansainvälistä kilpailua Euroopassa.

Ruotsalainen Peter Wall Tero Karttialan kyytiin

Imatran moottorikerhoa edustava ratamoottoripyörien sivuvaunuluokassa ajava Tero Karttiala saa uuden matkustajan. Ruotsalainen Peter Wall korvaa kaudella 2004 Timo Karttialan, joka haluaa vetää henkeä ja keskittyä välillä työntekoon. Karttialat ajoivat viime vuonna sivuvaunuluokan eli Supersiden MM-sarjaa. Kausi päättyi kesken pahaan ulosajoon Saksan Oscherslebenissä, jossa kilpailukalusto tuhoutui törmäyksessä suoja-aitaan ja paloi pahoin.

Uuden kilpailuvälineen rakentaminen on käynnissä ja sitä päästäneen kokeilemaan ensimmäisen kerran elokuussa. Tästä syystä Karttialan veljeksiä ei ole nähty radoilla tänä vuonna. Syksyn testeissä Tero Karttialan kyydissä on jo 23-vuotias Peter Wall, jolla on nuoresta iästä huolimatta runsaasti kokemusta sivuvaunullisen matkustajana. Hän on ollut isänsä Jörgen Wallin kyydissä jo yli viiden vuoden ajan ja osallistunut Ruotsin mestaruussarjan ohella myös EM-sarjan muutamaan osakilpailuun.

Jos uudella sivuvaunullisella tehtävät testit onnistuvat, saattavat Tero Karttiala ja Peter Wall ajaa syksyllä pari kansainvälistä kilpailua Euroopassa.

Yhteenveto eri kaupunkien mp-parkkitilanteesta ja -paikoista

SMOTO eli Suomen Motoristit r.y. on julkaissut yhteenvedon eri kaupunkien ja kylien moottoripyöräparkkitilanteesta ja -paikoista. Käytännöt moottoripyörien pysäköinnin suhteen vaihtelevat erittäin myönteisestä suhtautumisesta ahtaaseen ja kielteiseen.

Yhteenveto löytyy osoitteesta http://www.smoto.fi/uutiset/mpparkit.htm

MMAF - Esitys omavalmisteiden arvosta


MMAF eli Modified Motorcycle Association of Finland on antanut tullin arviointilautakunnalle esityksen oma- tai piensarjavalmisteisen moottoripyörän verotusarvon määrittelemiseksi.

MMAF:n mukaan verotusarvoksi tulee ottaa arvo joko (a) kuitin perusteella osto- ja valmistushinnasta tai (b) arviointilautakunnan kautta vertailemalla sarjavalmisteisten (huomaa monikko) hintakoriin jolloin verotusarvo on enintään 75% vastaavien sarjavalmisteiden arvosta.

Lue koko juttu: http://www.mmaf.fi/toimintaajauutisia.html#omavalmarvo