Metelin mittauksia tien päällä

Poliisi on mediasta ja kentältä kantautuneiden tietojen mukaan aktivoitunut moottoripyörien metelin mittaamisessa. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut kopterilaki määrittelee käytönaikaiset rajat paikallaan tehtävälle eli staattiselle mittaukselle.Tätä aikaisemmin staattiselle mittaukselle ei ollut pykäliä joten valvonta puskarysissä oli käytännössä mahdotonta. Viimeiset pari vuotta on odoteltu lain vaikutuksia ja levitetty informaatiota, aktiivinen valvonta tien päällä on nyt siis alkanut.

Hayabusa 2005 tyyppikilpi jonka mukaan metelin raja on 95 dB(A) 4900 kierroksella mitattuna. Valvontarajana on kopterilain säätämä +5 dB(A) ja poliisin puuttumiskynnys tähän vielä +3 dB(A), eli sakko napsahtaa tälle pyörälle 103 dB(A) @ 4900 rpm. Kierrosluku on oltava tarkka, jo muutaman sadan kierroksen heitto voi vaikuttaa tulokseen reilusti. Kuva (c) MMAF.

Lain valmisteluvaiheessa viime vuosikymmenellä motoristien edustajat ehdottivat pykäliin toteutuneita hiukan väljempiä valvontarajoja. Esimerkiksi uuden Ducatin tai Harrikan pelkät mekaaniset moottorin äänet ylittävät nyt säädetyt rajat jos äänet mitataan kytkimen kohdalta. Äänenvaimentimien vaimennuskyky myös heikkenee niiden vanhetessa. Pelkona oli, että valvonnassa tulee ongelmia jopa täysin vakioiden ja uudehkojen pyörien kanssa. Nyt näyttää siltä, että pelko on osittain toteutumassa.

Meteli mitataan tien varressa kierrättämällä konetta tyyppikilpeen merkityllä kierrosnopeudella tai puolella huipputehon kierrosluvusta. Pyöräkohtainen mölyraja löytyy joko tuosta mainitusta tyyppikilvestä tai se määräytyy käyttöönottoajankohdan mukaan.

Kaaviokuva staattisesta äänenmittauksesta. Jos tyyppikilvessä on mainittu oikea kierrosluku mittaukselle käytetään sitä, muuten mitataan puolella huipputehon kierroksista. Kuva (c) MMAF.

Kiista kilpien viennistä pelkän metelin perusteella

Harrastajien ja poliisin välejä hiertää tulkintaero ajoneuvolain pykälistöstä. Toisinsanoen siitä, missä tapauksessa rekisterikilvet voidaan pelkän meluvalvonnnan yhteydessä poistaa moottoripyörästä. Sakottaminen ja kilpien vienti ovat eriasioita. Kilpien vienti tarkoittaa ajoneuvon käytön välitöntä estämistä poistamalla siitä rekisterikilvet, takaisin kotiin tai korjaamolle usein sentään saa ajaa. Harrastajalle koituu isohkoja lisäkuluja ja vaivaa katsastuskonttorilla ramppaamisen takia, ja pahimmillaan kilvet saa sitten konttorilta takaisin toteamuksella 'ei tässä ollutkaan mitään vikaa'.

Harrastajien mukaan kilpien poisto on hallinnollinen turvaamistoimenpide jota ei milloinkaan saa käyttää 'lisärangaistuksena' ja joka tulee ajoneuvolain 10. luvun (84 § ja 85 §) mukaan rajata vain ja ainoastaan tapauksiin, joissa ajoneuvosta koituu vakavaa vaaraa liikenteelle tai ympäristölle. Muutoskatsastamaton äänenvaimennin tai pakoputki ei yksinään ole tällainen vaaraa tai vakavaa haittaa aiheuttava asia. Siitä pitää selvitä huomautuksella ja törkeässä tapauksessa myös sakolla, jos alla ei ole muita ongelmia. Kilpien vienti tulee kysymykseen esimerkiksi vasta, jos jo aikaisemmin saatua mölyhuomautusta ei ole noudatettu.

Poliisin mielestä pelkkä muutoskatsastuksen puute (ajoneuvolaki 8 §) riittää kilpien viennin perusteeksi. Tässä kannattaa muistaa, että äänenvaimentajan vaihtamista tarkoituksenmukaiseen e-hyväksyttyyn äänenvaimentajaan ei edes tarvitse muutoskatsastaa (kopterilaki 3 §). Jo aikaisemmin totesimme, että ihan vakiopalikoilla voi olla hankaluuksia päästä melurajoihin. Poliisilta pitää siis edellyttää tarkkuutta siitä, milloin liiallista meteliä tuottava putkimuutos ylipäätään kuuluu muutoskatsastusvelvollisuuden piiriin, ja milloin ei.

Tämän Daytonan vaimentajassa lukee E-merkinnän sijaan ”NOT FOR ROAD USE”. Meluja ei tarvitse edes mitata. Kuva (c) MMAF.

MMAF:n saaman tiedon mukaan poliisilla ei ole käytössään luotettavia ja siirrettäviä kierrolukumitareita. Tämän takia poliisi on ohjeistanut, että mittaus tulee suorittaa  'huomattavan matalilla mittauskierroksilla'. Tiedossa kuitenkin on, että ohjetta ei ole noudatettu ja on tullut tapauksia joissa konttorilla kilvet on saatu takaisin ilman, että ajoneuvoon on tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Harrastaja on siis maksanut viranomaisen opettelukuluja rahoittamalla kansainvälistä katsastuskonsortiota.

Kauppiaan vastuu ja kuluttanjasuoja?

Kalapbaliikki kilpien viennistä ja sakoista nostanee tapetille myös kysymyksen kuluttajansuojasta ja kauppiaan vastuusta tilanteessa, jossa kuluttaja on hankkinut pyöränsä valmiiksi muunneltuna kaupasta ja kauppakirjaan ei ole kirjattu mitään pyörän vaatimustenmukaisuudesta tai sen puutteesta.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettaja on vastuussa ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta. Tältä osin asia on päivänselvä. Sensijaan kuluttajansuojalaki ja -asetus edellyttää, että kuluttaja voi ostaessaan tuotteen ammattilaiselta vakuuttua siitä, että tuote on lainmukainen ja soveltuu siihen tarkoitukseen mihin se on hankittu.

Asiasta ei saatane selvyyttä ennen kuin joku vie tämänkin asian kuluttajasuoja-asiamiehelle tai jopa raastupaan. Arvaan kuitenkin, että kauppiailla tulee piakkoin kiire lisäillä kauppakirjojen ja -kuittien pieneen pränttiin muutamia pakoputkia koskevia lisälauseita, ihan varmuden vuoksi...

Linkit ja taustat

• Kopterilaki eli asetus L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja rakenteen muuttamisesta (1078/2009).
• Ajoneuvolaki (1090/2002)
• MMAF: Moottorin ja pakoputkiston muutokset kopterilaissa (16.12.2009) sekä keskustelut Mukana metelissä! (11.4.2012) ja Lisää meteliä metelistä (10.5.2012)

Melumittauksia lähiaikoina:

• Lauantaina 12.5.2012 äänten mittausta Seinäjoella
• Maanantaina 14.5.2012 .Org! melumittausilta
• Edellisten lisäksi poliisi järjestää ei-niin-vapaaehtoisia mittauksia ympäri maata, melkein lähes joka päivä.