Suomen Motoristit ry:n mukaan moottoripyörien vuosikatsastus ei ole tarpeellista. Saatavat hyödyt ovat panostukseen nähden vähäiset. SMOTO ehdottaakin, että katsastus kohdentuisi muutoskatsastuksiin, jolloin se on kustannustehokasta.
SMOTO on julkaissut kannanoton Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) pyynnöstä Suomen kannan määrittämiseksi katsastusasiassa. Kannanotto perustuu tilasto- ja tutkimustietoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin.
Ohessa muistion pääkohdat ja johtopäätökset. Koko raportin voit lukea
täältä.
Taustaa
Euroopan komissio on ehdottanut, että kaikki kaksi- ja kolmepyöräiset ajoneuvot otettaisiin määräaikaiskatsastuksen piiriin. Katsastustiheys olisi ensimmäisen kerran 4 vuoden käytön jälkeen, toisen kerran 6 vuoden käytön jälkeen ja jatkossa vuosittain eli 6+2+1+1. Komission näkemyksen mukaan katsastustoiminnalla saavutettaisiin hyötyjä liikenneturvallisuudessa ja ympäristöhyödyissä.
SMOTO:n asiantuntijat OTK Teemu S. Lindfors ja KTM Juha Tervonen esittävät muistiossaan, josta suorat lainaukset, seuraavaa:
Liikenneturvallisuus
Tätä tutkimusta varten on käyty läpi lukuisia moottoripyörien liikenneturvallisuutta käsitteleviä tutkimuksia Suomesta ja muista Euroopan maista sekä esimerkiksi Australiasta ja Pohjois-Amerikasta. Tutkimuksille voidaan nimetä yksi yhteinen tekijä: jokaisessa tutkimuksessa ajoneuvoteknisten riskien osuus kaikista moottoripyöräonnettomuuksiin vaikuttavista riskitekijöistä on erittäin pieni.
Yksityiskohtaisemmin eriteltynä havaittujen ajoneuvon tekniseen kuntoon liittyvien ongelmien jakauma on seuraava:
- renkaisiin liittyvät ongelmat (kulunut tai vaurioitunut rengas, väärä renkaan ilmanpaine) 3,7 prosenttia;
- jarrulaitteisiin liittyvät ongelmat 1,2 prosenttia; ja
- ohjaustekniikkaan ja jousitukseen liittyvät ongelmat 0,2 prosenttia kaikista tutkituista tapauksista
Tutkimuksessa tarkastelluista onnettomuuksista ajoneuvoon liittyvä tekninen riskitekijä luokiteltiin onnettomuuden välittömäksi syyksi ainoastaan 3 tapauksessa, toisin sanoen 0,3 prosentissa kaikista tutkituista 921 tapauksesta.
Tutkimusta varten pyydettiin VALT:n tutkintatiedot aikaväliltä 2001–2011. Aineisto käsittää kaikkiaan 207 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Tapauksia, joissa tutkijalautakunnat olivat havainneet jonkin ajoneuvoon liittyvän teknisen riskitekijän, sisältyi aineistoon kaikkiaan 20. Eräät päällekkäisyydet huomioon ottaen aineistossa mainitaan jokin tekninen riskitekijä kaikkiaan 26 kertaa.
VALT:n aineistosta voidaan havaita, että ajoneuvon tekninen vika on ollut onnettomuuden välitön riskitekijä ainoastaan kahdessa tapauksessa otannan aikavälillä.
Aineistosta voidaan havaita, että ajoneuvoon liittyvän teknisen vian ei ole voitu osoittaa olevan onnettomuuden aiheuttanut välitön riskitekijä yhdessäkään onnettomuudessa aikavälillä 2001–2011.
Katsastuksilla tavoiteltava hyötypotentiaali oli tapausten kokonaismäärään suhteutettuna 2/207, toisin sanoen alle 1 prosentti.
Tehdyillä oletuksilla voidaan esittää seuraavat havainnot:
- tapauksia, joissa havaittiin yksi tai useampia ajoneuvoon liittyviä teknisiä taustariskejä, oli kaikkiaan 18 kappaletta
- mainittujen tapausten osuus kaikista aineiston onnettomuuksista oli 8,5 prosenttia
- teknisten riskitekijöiden painotettu merkitys suhteessa onnettomuuden aiheutumiseen tai sen seurausten vakavuuteen oli 0,7 prosenttia.
Esitetyn perusteella voidaan todeta, että nykyisin määräaikaiskatsastamattomina käytettäviin moottori- ja kevytmoottoripyöriin liittyvien teknisten riskien esiintymistiheys tutkituissa onnettomuuksissa on tilastolliset heitot huomioon ottaen käytännössä sama kuin katsastettujen autojen.
Johtopäätös on, että määräaikaiskatsastamisen mahdollisuudet vähentää moottoripyörien onnettomuuskustannuksia ovat Suomen oloissa varsin rajalliset. Määräaikaiskatsastaminen kustannustehokkuutta voidaan pitää kyseenalaisena muihin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin (esimerkiksi kuljettajakoulutus ja yleinen liikennevalvonta) verrattuna.
Päästöt
Hiukkasissa (PM) moottoripyörien ja mopedien osuus tieliikenteen kokonaispäästöistä oli alle prosentin. Typenoksideista (NOx) osuus oli myös alle prosentin. Häkäpäästöistä (CO) osuus oli vajaat 10 prosenttia ja hiilivedyistä (HC) osuus oli 17 prosenttia. Hiilidioksidipäästöistä moottoripyörien ja mopedien osuus oli noin prosentti
Johtopäätös on ilmeinen: määräaikaiskatsastamisella ei voida vähentää moottoripyörien ja mopedien päästöjä saati päästökustannuksia Suomen oloissa niin, että sillä olisi mainittavaa yhteiskuntataloudellista merkitystä. Määräaikaiskatsastaminen ei ole kustannustehokas toimenpide moottoripyörien ja mopedien päästöjen vähentämiseksi.
Melu
Voidaan esittää, että vain murto-osa liikennemelun arvioiduista haittakustannuksista on jyvitettävissä kaksipyöräisille ajoneuvoille. Tästä huolimatta yksittäisiä häiritsevän äänekkäitä ajoneuvoja on pyrittävä vähentämään liikennevirroissa, ajoneuvon tyypistä riippumatta.
Moottoripyörien todellinen melutaso liikenteessä on normaaliolosuhteissa huomattavasti ajoneuvolainsäädännössä säädettyjä raja-arvoja pienempi. Voidaan esittää, että moottoripyörien melutaso ei keskimäärin poikkea liikenteen yleisestä melutasosta (yleisesti arvioitu liikennemelun vaihteluväli tien varressa mitattuna 70–85 dB(A)).
Se mikä yleisesti koetaan häiritseväksi moottoripyörien meluksi, liittyy ennen kaikkea kuljettajien ajotapoihin. Moottoripyörien meluntuottokyky voi olla melko suuri ilman, että moottoripyörän teknisessä rakenteessa olisi mitään lainvastaista.
Liikenteessä liikkuu myös sellaisia moottoripyöriä, joiden pakoputkia on muutettu, mutta muutoskatsastus on laiminlyöty. Tieliikenteen yleisen melutason ja melun yhteiskunnallisen haittakustannusarvioinnin kannalta kysymys on kuitenkin melko marginaalisesta osuudesta koko moottoripyöräkannasta.
Vielä on huomattava, että kuljettajien asenteisiin liittyvään meluhaittaan on jo nykyisen lainsäädännön nojalla mahdollista puuttua muutoinkin kuin määräaikaiskatsastuksella. Tieliikennelain 86 §:n mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä siten, ettei sen moottorista ja muista laitteista aiheudu kohtuutonta melua ympäristölle. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 4 §:n mukaan tarpeeton ja häiritsevä ajo taajamassa on kielletty. Rangaistus mainittujen säännösten rikkomisesta on rikesakko.
Merkittävin moottoripyörien ja mopedien katsastamisen hyötypotentiaali on henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien estämisessä. Torjuttavia onnettomuuskustannuksia todellakin on olemassa oletuksista riippuen useiden miljoonien eurojen verran. Oletettavaa kuitenkin on, ettei katsastamisella saada estettyä kuin osa onnettomuuksista, jotka aiheutuvat esimerkiksi jarrujen ja renkaiden huonosta kunnosta. Pakokaasupäästöjen hillitsemisen on myös tärkeää, mutta määräaikaiskatsastamisen mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä nähdään myös rajallisiksi varsinkin arvioitaessa asiaa päästökustannuksina, ei päästötonneina.
Johtopäätöksenä todetaan, ettei määräaikaiskatsastuksilla voida vaikuttaa moottoripyörien liikennemelun aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haittakustannuksiin merkittävässä määrin. Toisin kuin jatkuvalle melukuormitukselle, ei yksittäisille melupiikeille ole määritetty taloudellisia haittakustannusarvoja, eikä siten ole mahdollista arvioida taloudellista hyötyä joka saavutettaisiin sillä, että ajoneuvovirrasta poistetaan yksittäisiä äänekkäitä ajoneuvoja.
Kustannukset
Moottoripyörien ja mopedien määräaikaiskatsastaminen aiheuttaisi ajoneuvojen omistajille kustannuksia, joista ilmeisin on katsastusmaksu. Moottoripyörä- ja mopedikannan kasvettua merkittävästi 2000-luvulla katsastusmaksun potentiaalinen kustannusrasite on suuri. Samaan aikaan katsastusliiketoiminnan laajentamisen houkuttelevuus on kasvanut.
On mahdollista, että määräaikaiskatsastaminen leikkaa moottoripyöräharrastuksen suosiota ja siten alan yritysten liikevaihtoa ja työllistävyyttä. Pelko sääntelyn jatkuvasta lisääntymisestä joka tapauksessa aiheuttaa epävarmuutta, ja vaikuttaa yrityksiin asiakaskunnan pohtiessa harrastamisen mahdollisuuksien jatkuvuutta ja taloudellisten panostusten riskejä.
Merkittävimmät moottoripyörien ja mopedien katsastamisen kustannuserät liittyvät itse katsastustapahtumaan; katsastusmaksu sekä ajo- ja aikakustannukset. Niiden kokonaismäärä on arvion mukaan vuositasolla yhteensä noin 20,8–36,2 miljoonaa euroa.
Katsastustoimen valvonnan sekä poliisin valvonnan hallinnollisten lisäkustannusten määrää ei ole arvioitu. Alan elinkeinojen kaupankäynnin mahdollisen kutistumisen, katsastusmaksujen leikkaaman kulutuskysynnän sekä valtion verotulojen menetysten määriä ei ole myöskään arvioitu. Kaikilla näillä on kuitenkin todellinen kansantaloudellinen merkitys.
Katsastustapahtuman haasteet
Jarrut
Suomessa katsastustoimipaikoilla ei toistaiseksi ole käytettävissä moottoripyörien testaamiseen soveltuvia staattisia jarrutestauslaitteita. Näin ollen jarrujen teho on ilman lisäinvestointeja mahdollista tutkia vain koeajolla.
Jarrujen suorituskyvyn tutkimiseen katsastustoimipaikoilla koeajon avulla liittyy myös käytännön ongelmia. Jotta testi olisi luotettava, se tulee tehdä riittävän suuresta nopeudesta.
Toinen käytännön ongelma jarrujen suorituskyvyn testaamisessa liittyy katsastushenkilöstön kykyyn ja taitoon jarruttaa. Hallittu ja tehokas moottoripyörällä jarruttaminen on harjoittelua vaativa tekniikkalaji, jota ei jarrutestin suorittamista silmällä pitäen osata pelkästään autokoulun opein. Koeajoon perustuva jarrujen tehon testaaminen edellyttäisi näin ollen katsastajien kouluttamista.
Melu
On todennäköistä, että alkuperäisillä äänenvaimentimilla varustettujen moottoripyörien hylkääminen määräaikaiskatsastuksissa liiallisen melutason johdosta olisi harvinaista.
Toiseksi määräaikaiskatsastuksissa suoritettavaa melunvalvontaa vaikeuttaa se, että ennakoiva käyttäytyminen katsastusta silmällä pitäen on mahdollista ja sangen helppoa. Useimmissa moottoripyörämalleissa pakoputkiston vaihtaminen on mahdollista ilman erityistä teknistä osaamista ja käyttäen tavallisia käsityökaluja. Näin ollen ei ole perusteltua olettaa, että määräaikaiskatsastuksen kautta tavoitettaisiin suuria määriä muutoskatsastuksen laiminlyöneitä ajoneuvoja. Tehokasta, ajoneuvotekniseen lainsäädäntöön perustuvaa moottoripyörien melunvalvontaa voidaan suorittaa ainoastaan poliisin tienvarsivalvonnan kautta siten, että valvontatapahtumaan ei ole mahdollista ennalta varautua.
Voidaan olettaa, että joitakin jarrulaitteiston sekä renkaiden puutteita voidaan tavoittaa määräaikaiskatsastuksissa käytettävissä olevin menetelmin. Katsastuksen sisällöllinen teho lii-kenneturvallisuuden parantamisen näkökulmasta on kuitenkin rajallista.
Päästöjen hillintä on sidoksissa päästönormisäädöksiin sekä vastaavan tekniikan paikallaan olon ja toimivuuden valvontaan; tämä koskee toistaiseksi vain osaa moottoripyöräkantaa. Melunvalvonnan kohdalla katsastuksen tehokkuutta pienentää olennaisesti ennakoivan käyttäytymisen mahdollisuus.
Ei ole todennäköistä, että katsastuksen avulla voitaisiin tavoittaa merkittäviä määriä pakoputkiston osalta lainvastaisessa kunnossa olevia moottoripyöriä, koska tämäntyyppinen lainvastainen käyttäytyminen on tietoista toimintaa ja pakoputkiston vaihtaminen katsastuksen ajaksi yksinkertaista.
Katsastusajankohta
Yli puolen miljoonan moottoripyörän ja mopedin katsastaminen esimerkiksi maaliskuulta toukokuulle kestävänä ajanjaksona ruuhkauttaisi palveluja ja vaikeuttaisi mielekkään katsastusajankohdan valintaa. Ruuhka pahenee, jos katsastuspalveluja ei saa kaikilta toimipisteiltä.
Keski- tai loppukesälle tai syksyyn ajoittuva katsastaminen ei ehkä puoltaisi tehokkaasti katsastamiselta odotettujen turvallisuus- ja ympäristöparannusten saavuttamista, vaikka se tasaisi kysyntää. Talviaikainen katsastaminen edellyttäisi moottoripyörän tai mopedin kuljettamista katsastukseen autolla, joka ei olisi mielekästä. Kyseessä on nimenomaan tieliikenteessä käytettävän ajoneuvon toimivuuden ja kunnon tarkistamisesta. Lisäksi autolla kuljettaminen on omiaan lisäämään katsastuksen kustannuksia.
Tekijöiden johtopäätökset
Muistiota laadittaessa havaittiin, että yleisessä keskustelussa esitetyt moottoripyörien onnettomuustutkinnassa havaittuja teknisiä vikoja koskevat riskiluvut kuvaavat riskitekijöiden lukumäärää suhteessa onnettomuustutkimuksissa tarkasteltujen onnettomuustapausten kokonaismäärään. Ne eivät kuvaa havaittujen riskitekijöiden syy-yhteyttä onnettomuuksien aiheutumiseen, eivätkä siten tarjoa oikeaa pohjaa katsastamisen hyötypotentiaalin arvioimiselle.
Esitetyn nojalla on ilmeistä, että moottoripyörien ja mopedien määräaikaiskatsastamisen hyöty-kustannussuhde olisi Suomen olosuhteissa erittäin heikko. Hyötypotentiaalin vertaaminen pelkästään katsastusmaksujen kustannusrasitteeseen tuottaa h/k-suhteeksi 0,06. Muiden kustannusten huomioon ottaminen heikentää tunnuslukua edelleen.
Moottoripyörien määräaikaiskatsastaminen ei näin ollen ole kustannustehokas keino parantaa moottoripyöräilyn ja mopedien liikenneturvallisuutta tai vähentää niiden ympäristökuormitusta. Huomio täytyy kiinnittää muihin toimenpiteisiin.
Euroopan parlamentin Liikennevaliokunta on aloittanut keskustelut uudesta katsastusasetuksesta (RWT, Road Worthines Testing). Kutsutut teollisuuden sidosryhmät esittivät näkemyksensä MEPeille ja useimmat lobbasivat tiukan ja tiheästi toistuvan katsastuksen hyväksi koko Euroopassa. Vain kansainvälinen autoliitto FIA epäili laajennetun katsastuksen tehokkuutta. Motoritien edustajia tai FEMAa (Federation of European Motorcyclists Associations) ei kutsuttu kuultavaksi.
.jpg)
