maanantai 31. joulukuuta 2007

2-1 putki Super Enduroon

(Teksti & Kuvat Janne Tervola, urheilukuvat.net)



KTM 950 Super Enduro on vakiopakoputkistolla auttamattomasti takapainoinen. Painavat vaimentimet ovat ylhäällä ja takana, joten vaikutus pyörän massajakaumaan on sama kuin tavaratelineelle sijoitetussa kuormassa. Kevensimme Kotarin peräpäätä 8,5 kilolla, samalla polttoainelinjaa kuristettiin paineensäätimellä.

Kun vertailukohtana on täysverinen kilpaenduro, SE on kankea, aliohjaava ja etujousituksesta puuttuu pintaherkkyys. Varsin pienillä toimenpiteillä ajettavuus paranee huimasti.
Takapään jousitussäädöt muutettiin ohjekirjan mukaisiin comfort-säätöihin lukuun ottamatta nopeaa puristusvaimennusta, joka on ruuvattu täysin auki. Etupään vaimennukset ovat myös comfort-säädöillä. Tämän lisäksi esijännitysholkkeja on otettu pois 15 mm ja esijännityksen säätö on nollassa. Öljynä on Öhlinsin #4, samalla öljyn pintaa laskettiin 120 millimetriin. Täyttömäärä oli 600 millilitraa, teleskoopeista tuli öljyä pois 620 ja 630 millilitraa.

Näillä muutoksilla pyörä muuttui roimasti. Nyt jalkatapista painettaessa keula ja perä lähtevät liikkeelle samaan aikaan. Takapaino ja liiallinen bensanpaine haittasivat vielä ajoa.
SE:n takapainoisuus aiheuttaa alhaisissa nopeuksissa aliohjautumista. Koska pyörän satula nousee jyrkästi tankkia kohti, kuljettaja ei saa siirrettyä ajoasentoaan niin eteen, jotta rengas saisi pitoa.
Enduromaastossa ja krossiradalla takapainoisuus ongelma korostuu. Massa tekee perän liikkeistä hitaita ja lekamaisia. Perä jatkaa montuissa liikettä pitkään ja samalla keula kevenee.

Kaksi yhteen
Kotariin on saatavilla kevyempiä tarvikevaimentimia, mutta 2-1 putket ovat harvassa. Oululainen Dirtbike on tehnyt 2-1 kollektoreita Adventureen, mutta Superiin tuote on ilmeisesti vielä tulollaan.
Syy 2-1 putkiston käyttöön on painonsäästö. Vaikka twini tuottaa paremman keskikierrostehon 2-2 putkistolla, ei mahdollinen parin hevosvoiman hävikki Superin tapauksessa ole oleellista. Tehosta ei ole hyötyä, ellei sitä saa siirrettyä maahan. Käyttämällä 2-1 putkistoa vapautuu poistetun äänenvaimentimen paikka lisäpolttoainesäiliölle. KTM ei ole mikään kulutusihme, aktiivisessa ajossa kulutus on 8-9 litraa sataselle. Tämä yhdistettynä 13 litran tankkiin takaa vain noin 160 kilometrin toimintasäteen.

Purkamisen kautta liikkeelle
Ihmetys takapainoisuudesta sai luonnollisen selityksen, kun pyörästä purettiin alkuperäinen putkisto. Alkuperäiset vaimentimen massa oli kiinnityspantoineen 4830 grammaa. Koko takapään paketin massa kollektoreineen yli 11 kiloa.

Nyt piti löytää sopiva irtovaimennin, jotta kollektorin tekeminen voitaisiin aloittaa. Tarkoitukseen kävisi minkä tahansa 100-hevosvoimaisen pyörän vaimennin. Koska pyörällä ajetaan pääasiassa maastossa, vaimentimen tuli olla metallikuorinen. Moottoripyora.orgin myyntipalstalla sattuikin olemaan myynnissä käyttämätön K5 GSX-R Suzukin Akrapovicin titaanivaimennin. Vaimennin oli bolt-on tyyppiä, mistä pieni miinus. Slip-on –vaimennin olisi ollut hiukan helpompi liittää, sillä silloin ei olisi tarvinnut valmistaa vaimentimelle liitoslaippaa. Vaimennin heilautti puntarin lukemaan 1775 grammaa.

AihionmetsästystäPakosarjan ulostuloihin sopii sisähalkaisijaltaan 43 mm:n putket. Tämä oli putkikoko, jota ei haponkestävänä löytynyt kohtuullisella etsimisellä. Löytyneet aihiot olivat paksuseinäisiä ja olisivat vaatineet koneistusta. Kollektorin vaatima 90-asteinen mutka sen sijaan löytyi teräskauppiaalta.
Vaimentimen sisäänmenohalkaisija on 54 millimetriä. Putkipulaan toi helpotusta eräs italoharrastaja, jonka tallista löytyi Ducatin vakiopakosarjoja pilkottavaksi. Putkikasasta löytyi niin 54 kuin 43-milliset putket. Tyhjentämällä yksi katalysaattori saatiin sovituspala kollektorin ja 54 millin putken välille.
Koska hitsaus tehtäisiin TIGillä, suurin työ oli sahattujen pätkien sovittaminen niin, ettei suuria ilmarakoja jäänyt. Tässä oiva apuväline oli nauhahiomakone. Liitoslaippa tehtiin alumiinista.

Ensimmäisen pistehitsauksen jälkeen kollektoria sovitettiin. Osa sopi hyvin, mutta takarunko hyökkäsi ulospäin suuntautuvan kollektorin päälle. Molemmat eivät mahtuneet olemaan yhtä aikaa pyörässä kiinni. 43 mm:n pakosarjaputkia jatkettiin viisi senttiä alkuperäisestä konstruktiosta. Nyt kollektori mahtui juuri sisälokasuojan ja takarungon välistä. Sisälokasuojaa piti muotoilla hiukan kuumailmapuhaltimella, jotta se ei sula putkeen kiinni.

Nyt piti vielä suunnata loppuputken auraus vaimentimen avulla kohdalleen. Koska kollektori on yhtä osaa, vaimentimen suuntauksesta tulee lopullinen. Laittamalla vaimennin pannalla kiinni haluttuun asentoon piirrettiin kollektorin putkeen sopiva sahauskulma.
54 mm:n putki hitsattiin pirrotuksen mukaan ja toivottiin parasta. Koko paketti istui ilman väkivaltaa paikalleen. Käytetty vaimennin tulee hiukan taaemmaksi kuin alkuperäiset. Tämä johtuu pääosin vaimentimen suuremmasta pituudesta. Valmiin paketin punnitseminen varmisti alustavat mittaukset, putkiston massa aleni 8500 grammalla.

Koska vaimentimen ulostulo on hulppeat 52 mm, äänet olivat kuin vanhakoppaisessa Millessä mökäpöntöllä. Katukäyttöön äänet olivat uskottavat, mutta endurokäyttöön aivan liian kovat. Putken maahantuojalta löytyi päivän etsimisen jälkeen db-killeri, jonka ulostulo oli 32 millimetriä. Ääni vaimeni riittävästi. Tyhjäkäynnillä ääni on matalaa puhinaa, tehokierroksillakaan äänestä ei tule liian repivää.

Kevenihän se
Ajossa laihdutuskuuri tuntuu heti. Perä tuntui kovemmalta, mutta vastaavasti etupyörän pito parani. Perää ei ole vielä löysätty, koska nyt käytössä olevalla rengastuksella (Kings 80/100-21 ja 110/100-18) pito lähtee edelleen irti ensin etupäästä. Renkaissa on sivulla enduronastat ja keskellä ralliauton nastat.
Erityisen nautinnolliseksi alkuperäiseen verrattuna on patikkoiset suorat. Nyt pyörän molemmat päätä tuntuvat toimivan samaa tahtia.

Paine kuriin
Super Enduro kärsii liian suuresta bensanpaineesta. Tämä ilmenee röykkyisessä maastossa ajettaessa siten, että seos menee niin rikkaalle, että moottori tukehtuu. Kaasuttimen kohot eivät jaksa pitää neulaventtiileitä kiinni röykyissä ja bensapinta nousee liikaa. Eri harrastajat ovat mitanneet vakiopumpun tuottamaa bensapainetta, se on tyypillisesti 0,15-0,2 bar.
Matkaendurot.net –foorumilla ongelmaa oli puitu jo pitkään. Yleisimmin ongelma on ratkaistu joko bensapumpun muutoksilla tai paineensäätimellä.

Mopo-Sportista löytyi tarkoitukseen sopiva Petrol-King paineensäädin. Painemittarin ja tarvittavien liitoskappaleiden kanssa paketti maksoi 60 euroa.

Otimme pätkän letkua pois bensapumpun jälkeen, jonka tilalle tuli paineensäädin. Säätimen jälkeen asennettiin tilapäisesti t-kappale, josta lähtee letku painemittarille. Alkuperäinen pumpun paine oli 0,15 bar. Säädintä ruuvattiin auki, kunnes paine oli 0,1 bar. Moottoria ei saanut enää kivikossa tukehtumaan. Seos rikastuu kuitenkin hieman. Kun nyt vakiosuuttimilla varustettu pyörä on pintakaasulla hiukan laihalla, maastossa kaasuun vastaavuus on parempi. Koska kolmosvaihteesta eteenpäin neula-alue on laihalla, polttoaineen syöttöä ei muuteta ennen kuin neuloja on nostettu pykälällä.

perjantai 21. joulukuuta 2007

Pyrhönen motocrossin MM-sarjaan

Antti Pyrhönen, 29, ajaa ensi kaudella motocrossin MM-sarjan MX1-luokassa tshekkitiimin Suzukilla. Vuoden 2000 Euroopan mestari Pyrhösen ja Delta Racing Teamin sopimus kattaa kauden 2008. 
- Pistän kaiken peliin ja asetan tavoitteet korkealle. Aion ajaa urani parhaan kauteni MM-sarjassa, Pyrhönen kerttoo. 
Hän on sijoittunut MM-yhteispisteissä korkeimmillaan kahdeksanneksi vuonna 2003. Pyrhösellä riittää ajo- ja menestysnälkää, sillä viime kausi jäi italialaisessa Medei Kawasaki-tiimissä turhauttavan lyhyeksi. 
Hyvinkääläinen teloi molemmat ranteensa jo viidennessä  osakilpailussa toukokuun puolivälissä Teutschenthalin radan pöytähyppyrissä Saksassa ja MM-kausi päättyi hänen osaltaan tylysti leikkauspöydälle. 
- Takana on vaikea vuosi niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olen nyt motivoitunut tekemään todella lujaa töitä ja vaadin samaa myös uudelta tiimiltäni. 
MM-sarjaan vuodesta 2000 lähtien osallistuneen tshekkitiimin omistaja Ervin Krajcovic, suomalaisille motocrossareille tuttu manageri Josef Toman ja Pyrhönen löivät sopimuksesta periaatteellisesti kättä päälle jo hyvissä ajoin syksyllä. 
Jo aiempinakin vuosina Delta Racingin kanssa sopimusta sorvannut Pyrhönen halusi kuitenkin varmistaa, että paketista muotoutuu varmuudella toimiva myös käytännön tasolla. 
- Sain mitä halusinkin palatessani tavallaan ruohonjuuritasolle. Toimimme koko kauden ajan Belgiasta käsin, jossa tiimin mekaanikko on apunani. Meillä on Belgiassa käytössämme kisa- ja treenipyörä, joten pystymme testaamaan ja valmistautumaan mahdollisimman hyvin jokaiseen GP-viikonloppuun, sekä vältämme samalla turhan reissaamisen, painottaa Pyrhönen. 

Mukaan myös MX3-luokan Suomen MM-osakilpailuun 

Motocrossin MX1- ja MX2-luokkien 15 osakilpailua kattava MM-kausi käynnistyy 6. huhtikuuta Hollannin Valkenswaardista. Pyrhönen hioo sitä ennen ajovirettään ja kilpailukalustoaan Italiassa, sekä kauden kynnyksellä maaliskuussa Belgian hiekkaradoilla. 
Pyrhösen tiiviiseen kisaohjelmaan lukeutuvat myös Heinolassa 17. elokuuta ajettava MX3-luokan Suomen osakilpailu, täysipainoinen kuuden kisan kausi Hollannin mestaruussarjassa, sekä vähintään kaksi osakilpailua Italian sarjassa. 
- Vaikka en kilpailekaan Heinolassa omassa luokassani, niin odotan sitäkin kisaa innolla. Pidän kunnia-asiana ajaa kotimaassani järjestettävässä MM-osakilpailussa. 
Hollannin sarja palvelee Pyrhöstä MM-tavoitteiden toteutumisessa. 
- Se on erinomaista treeniä MM-sarjaa varten. Ajoin viimeksi Hollannin sarjan kokonaisuudessaan vuonna 2002 ja voitin sen. On kiva tehdä come back myös sinne suuntaan. 

Haasteita ja kiireitä uuden pyörän kanssa 
Pyrhönen on testannut uuden työnantajansa kilpailukalustoa viimeiset kaksi viikkoa Lommelissa, joka sijaitsee hänen Belgian asuntonsa läheisyydessä. 
- Ensimmäinen viikko sujui suunnitelmien mukaan, mutta testijakson pari viimeistä päivää jäivät vajaiksi yöpakkasten jäljiltä. Ehdin kuitenkin olla paljon radalla, mikä oli tämän testin päätarkoitus, Pyrhönen kertoo. 
Pyrhönen urakoi Belgiassa kauden 2007 pyörällä. 
- Suzuki on tuonut uudet mallinsa Eurooppaan yleensä jo syyskuun aikoihin, mutta nyt toimitukset ovat myöhässä Japanin suunnalta. Saamme vuoden 2008 kisapyörän käyttöömme vasta tammikuun lopulla, mikä tuo meille kieltämättä lisää haastetta ainakin MM-sarjan alkua ajatellen. 

www.moottoriliitto.fi 
www.motocrossmx1.com

torstai 20. joulukuuta 2007

Nuorille enduron valmennusryhmä


Suomen Moottoriliitto on valinnut kansainvälisen menestyslajinsa enduron nuorten valmennusryhmän, johon kuuluu kymmenen 16-23-vuotiasta kuljettajaa.
Enduron valmennusryhmässä ovat Chilen Sixillä MM-pronssia ajaneiden Roni Nikanderin, Antti Hellstenin, Olli Turman ja Patrick Wikmanin lisäksi Eero Remes, Jari Pulkkinen, Oskari Kantonen, Miko Mellin, Ari Jauhiainen ja Lauri Salonen. Motocrossissa enduroon siirtynyt Remes kilpaili Chilessä Suomen miesten joukkueessa.
- Enduron lisäksi meillä on jo koossa myös snowcrossin valmennusryhmä.
Vastaavat ryhmät tulevat edelleen myös motocrossiin, ratamoottoripyöräilyyn, supermotoon ja speedwayhin. Muissa ratalajeissa sekä trialissa ei koota varsinaisia valmennusryhmiä. Niissä järjestetään leirejä, jolloin valmennustietoutta pystytään jakamaan laajemmalti näiden lajien harrastajille, kertoo Suomen Moottoriliiton valmennuspäällikkö Tomi Konttinen.
Snowcrossin valmennusryhmässä ovat mukana Jussi Honka, Olli-Pekka Mäkipeura, Viktor Herten, Ville Ylianttila, Aki Pihlaja, Joonas Aikio, Juha Välikangas, Miikka Peteri, Ville-Marko Koivisto ja Olli Koskela.
Lajiryhmillä suuri merkitys
Konttinen kokoaa ryhmiä, sekä suunnittelee ja toteuttaa valmennusta yhdessä lajiryhmien kanssa.
- Valintakriteereissä painotetaan aiemman kilpailumenestyksen lisäksi liiton ajajakartoituksessa kuljettajien itsensä asettamia tavoitteita urheilu-uralleen tulevaisuudessa, Konttinen kertoo.
Valmennusryhmän keskimääräinen toiminta-aika on 1-3 vuotta.
- Esimerkiksi endurossa ryhmän koostumusta voidaan kuitenkin muokata noin yhdestä kahteen kertaan vuodessa, mikäli siihen on tarvetta.
Ryhmäkoko tulee olemaan enintään kymmenen kuljettajaa. Jollekin leirille kutsutaan myös muita kuljettajia B-ryhmään.
Enduron, kuten nuorten muidenkin valmennusryhmien toiminnan tarkempi aikataulu vuodelle 2008 muotoutuu tammikuun aikana.
- Toiminta painottuu harjoitusleireihin, harjoittelun seurantaan ja analysointiin, sekä henkilökohtaisen harjoittelun ohjeistamiseen.
Kaikkien lajien yhteistä, kauden avaavaa kuntoleiriä kaavaileva Konttinen painottaa valmennuksessa lajiryhmien tiedon ja tuen tärkeyttä.
- Sieltä nimenomaan löytyy se lajikohtainen erityisosaaminen.
Suomen Moottoriliiton valintoja nuorten valmennusryhmiin:
Enduro:
Eero Remes
Roni Nikander
Antti Hellsten
Jari Pulkkinen
Olli Turma
Oskari Kantonen
Miko Mellin
Ari Jauhiainen
Lauri Salonen
Patrick Wikman
Snowcross:
Jussi Honka
Olli-Pekka Mäkipeura
Viktor Herten
Ville Ylianttila
Aki Pihlaja
Joonas Aikio
Juha Välikangas
Miikka Peteri
Ville-Marko Koivisto
Olli Koskela
http://www.moottoriliitto.fi/

torstai 13. joulukuuta 2007

Heinolassa ajetaan MM-motocrossia


Motocrossin MX3-luokan MM-sarjassa ajetaan vuonna 2008 yhteensä 16 osakilpailua. Tämä on kaksi enemmän kuin kuluneena kautena.
Kansainvälinen moottoriliitto FIM on päättänyt laajentaa aiemmista suunnitelmista poiketen sarjaa myös Cerros de Chenassa kaasuteltavalla Chilen osakilpailulla, joka on vuorossa 3. elokuuta. Tämä tietää samalla sitä, että sarjan kesätauko lyhenee merkittävästi aiempaan MM-kalenteriversioon verrattuna.
- Minä en ainakaan pistä pahakseni tuota Chilen kisaa, päinvastoin. Se sopii kalustonkin osalta kalenteriin mainiosti ja lisäksi minä olen viihtynyt aina hyvin näissä kaukokisoissa, kertoo pronssia kuluneelta kaudelta saanut Vehviläinen.
Vehviläisen mukaan Chilen osakilpailu sijoittuu samoihin, pehmeän rantahiekan peittämiin maisemiin, joissa järjestettiin marraskuussa ajettu enduron kuuden päivän mittainen MM-joukkuekilpailu Sixi.
Chile edeltää kalenterissa Heinolassa, Komostenkylän radalla 17. elokuuta ajettavaa Suomen MM-osakilpailua. Heinolan kisan jälkeen sarjassa ajatetaan edelleen Tanskan, Sveitsin, sekä Saksan osakilpailut. Päätöskisan näyttämöksi 14. syyskuuta Saksassa on varmistunut Jauer.
MX3-luokan MM-sarja käynnistyy 6. huhtikuuta Espanjan Talavera de la Reinassa. Suomalaiskuljettajista Vehviläisen lisäksi täysipainoiseen sarjaan valmistautuu Marko Kovalainen, joka on ajanut viime kaudet MX1-luokan MM-sarjassa.
- Hienoa, että tähän luokkaan saadaan lisää kokenutta suomalaisedustusta, toteaa syksyllä suoritetuista leikkauksista hyvää vauhtia toipuva Vehviläinen.
Suomen MM-kartalle palauttavan Heinolan osakilpailun yhteydessä taistellaan myös MX2-luokan EM-pisteistä.
Motocrossin MM-sarjan MX3-luokan kilpailukalenteri kaudella 2008:
06.04. Talavera de la Reina, Espanja
13.04. Castelnau de Levis, Ranska
27.04. San Severino, Italia
04.05. Plomion, Ranska
18.05. Cortelha, Portugali
25.05. Alhama de Murcia, Espanja
08.06. Mladina, Kroatia
15.06. Samokov, Bugaria
06.07. Markelo, Hollanti
13.07. Orehova Vas, Slovenia
20.07. Sverepec, Slovakia
03.08. Cerros de Chena, Chile
17.08. Heinola, Suomi
24.08. Randers, Tanska
07.09. Roggenburg, Sveitsi
14.09. Jauer, Saksa

tiistai 11. joulukuuta 2007

Liikenneturva tehnyt aloitteen ajokokeen sisällyttämisestä mopokortin vaatimuksiin


Liikenneturva on tehnyt aloitteen liikenne- ja viestintäministeriölle mopon käsittelykokeen ja ajokokeen lisäämisestä mopokortin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaisi myös pakollista ajoharjoittelua ennen kuljettajatutkintoon menoa.

Mopoilijoille sattuvat onnettomuudet ovat pääosin suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Myös risteyksissä tapahtuu runsaasti onnettomuuksia, ja niissä ongelmia ovat aiheuttaneet puutteelliset taidot ryhmittymisessä ja kääntymisessä. Pakollisella käsittelykokeella voitaisiin vähentää tämäntyyppisiä onnettomuuksia. 

Liikenneturva esittää ministeriölle, että mopoilijoiden kasvaneen onnettomuusriskin takia mopoasioita koskevat ehdotukset käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti. Olisihan EU:n ajokorttidirektiivin toimeenpanon edellyttämät sääntömuutokset lainsäädäntöön muuten annettava vasta tammikuussa 2011.

Liikenneturvan ehdottama kuljettajantutkinto
Suoritetun teoriakokeen jälkeen mopokortin hakijalle myönnetään harjoittelulupa, joka on voimassa enintään kolme kuukautta, josta harjoittelua liikenteessä on oltava vähintään kuukausi.
Mikäli ajokortin hakija on ajanut kyseisen ajan ilman rikkomuksia, hän voi osallistua tutkinnon ajokokeeseen. Liikennerikoksiin syyllistymisestä seuraisi harjoitteluajan pidennys tai harjoitteluluvan peruuttaminen määräajaksi. Ajokokeen suoritettuaan henkilö saa varsinaisen mopokortin.

Ajokokeen tulee sisältää mopon käsittelykoe. Käsittelykokeen luontevin suorituskohta olisi ennen harjoitteluluvan myöntämistä.
Mikäli mopon käsittelykokeen, ajoharjoittelun ja ajokokeen yhdistelmällä ei saada suotuisia vaikutuksia turvallisuuteen, voitaisiin myöhemmässä vaiheessa harkita mopokortin saamisen ikärajan nostamista.

MP 08 panostaa rakenteluun ja nuoriin


Järjestyksessään 39. MP Moottoripyöränäyttely avautuu jälleen Helsingin Messukeskuksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Jo viiden hallin voimin jyräävä talven suurin kokoontumisajo on Pohjoismaiden suurin puhtaasti moottoroituja kaksipyöräisiä esittelevä tapahtuma. Vaikka tapahtuman vetovoimaisin osa ovat moottoripyörät itse, tapahtuma on myös harrastajien kohtaamispaikka sekä vuosi vuodelta tapahtumarikkaampi kokonaisuus.
Rakennetuilla pyörillä oma halli
Rakenteluteema on kasvattanut suosiotaan ja saa haltuunsa kokonaisen hallin. Jo perinteeksi muodostuneiden Bomber Hellin ja Kopteri Chopper & Custom Jamboreen lisäksi hallissa voi seurata MP-messujen oman nimikkopyörän syntymistä. Flying Choppers Custom Circus on tuotantolinja, jossa tehdasvalmisteisesta Harley Davidson matkamoottoripyörästä muovataan MP-näyttelyn persoonallinen nimikkopyörä. Valmis kaunotar juhlistaa keväällä 2009 40-vuotta täyttävää MP-näyttelyä. Pyörän modifioi Flying Choppers. Hallista löytyy myös muita työnäytöksiä sekä historiallisten pyörien näyttely, jossa on esillä brittitwinit vuosilta 1946-1983.
Kansa valitsee suosikkinsa
Suomen Messut ja MP Moottoripyöränäyttely jakavat ensi kertaa MP 08 -tapahtumassa People's Choice palkinnon, joka myönnetään messukävijöiltä eniten ääniä saaneelle rakennetulle bomber tai custom -pyörälle. Kandidaatit ovat esillä Messukeskuksen Rakennettujen pyörien hallissa ja suosikkiaan voi äänestää paikan päällä kahden päivän ajan 31.1.-2.2. Voittaja julkistetaan samassa hallissa lauantaina 2.2. kello 16. Voittanut pyörä saa tittelin MP 08 People's Choice, kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa, sekä pääsee sunnuntaiksi 3.2. kunniapaikalle Rakennettujen pyörien hallissa
Jo onkos tullut Miitti näin talven keskelle?
MP moottoripyöränäyttely ottaa vauhtia Messukeskuksen yläkerrasta, jossa on 5000 neliön nuorisolle omistettu alue, Miitti.
- Mopo- ja skootteriharrastus ovat yleistyneet ja on vain kohtuullista, että otamme tämän uuden harrastajaryhmän huomioon, kertoo MP-messujen myyntipäällikkö Antti Rapo. - Kyseessä saattaa olla talvikauden ainoa mopotapaaminen eli miitti, Rapo arvelee.
Miitissä voi pelata, katsoa leffoja, kuunnella musiikkia, tavata kavereita tai vain hengailla. Alueelta löytyvässä Comanche Motor Parkissa voi seurata mönkijäradan taitoajonäytöksiä sekä koeajaa saman radan itse.
Vauhtia Areenalla
Kunnon katsomoilla varustettu Areena on vauhdikas estradi, jossa nähdään vuorotellen radalla Supermoto -ajolähtöjä sekä FMX & Stunt X-perience -näytöksiä. Ajolähdöissä mallia näyttävät maan ykköskuskit, mm. Supermoton Suomen mestari ja tuleva MM-sarjalainen Mauno Hermunen sekä isä-poika lähdöissä Mika Kallio perheineen.
Pelkäämätön FMX & Stunt X-perience täräyttää ensimmäisenä Suomessa 23-metrisen voltin sisäradalla. Tempun suorittaa FMX-kuski Jussi "Sepy" Seljas. Streetbike freestyle -kuskit Tony Raita ja Michael Hilska näyttävät, mitä 800-kuutioisista BMW-pyöristä saadaan irti liukkaalla betonilattialla. Minimotoilla ajettavassa MiniFMX -osiossa nähdään Juha-Matti Pouta suositulla fiftyllään pää alaspäin.
Matkailukorttelin torilta tietoa
MP 07 Moottoripyöränäyttelyn kävijöistä 44 % oli kiinnostunut moottoripyörämatkailusta. Matkailun teema-alue saa jatkoa tyylikkääksi kokonaisuudeksi suunnitellulla matkailukorttelilla, jonka keskellä on tietoiskutori. Korttelin kymmenen näytteilleasettajaa esittelevät tuotteita ja palveluita matkapyöräilijöille sekä pitävät päivittäin torilla matkailuaiheisia tietoiskuja.
Tule messuille - aja uudella pyörällä kotiin!
Messuilla voi tutustua lähemmin tuliterään Derbi Mulhacén 659 -moottoripyörään, joka arvotaan kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken paikan päällä sunnuntaina 3.2. Arvontaan osallistuminen ei vaadi messulipun ostoa, vaan kilpailuun voi osallistua myös MP-näyttelyn kotisivuilla www.mpmessut.fi.
Viralliset jatkobileet messulauantaina kaupungilla
Messupäivän kruunaa ilta motoristihenkisessä seurassa MP-jatkobileissä, jotka pidetään tällä kertaa KY Klubilla Helsingin keskustassa. Bilelipun, joka sisältää alkudrinkin ja kuljetuksen paikan päälle, voi ostaa messuilta 5 euron hintaan. Iltajuhlia isännöi MP 08 Moottoripyöränäyttelyn radioyhteistyökumppani Radio Rock.
Neljä päivää pärinää
Aikaisemmin kolmipäiväinen tapahtuma avaa tällä kertaa ovensa suurelle yleisölle jo torstaina 31.1.2008. Avajaispäivänä tapahtuma on avoinna klo 16-20.
MP 08 järjestetään nyt 39. kerran. Helmikuussa 2007 järjestetyssä MP 07 -näyttelyssä vieraili lähes 73 000 kaksipyöräisten ystävää. Tapahtuman järjestää Suomen Messut.
MP 08 MoottoripyöränäyttelyHelsingin Messukeskus 31.1.-3.2.2008

Avoinna:
to 31.1.klo 16-20
pe 1.2.klo 10-20
la 2.2. klo 9-18
su 3.2.klo 10-17
Paikka: Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520, Helsinki
Sisäänpääsy: Pääsymaksu 13 ¤, opiskelijat, eläkeläiset ja lapset (7-15 v.) 9 ¤

maanantai 10. joulukuuta 2007

Moottoriliitto palkitsi mitaleisteja


Suomalaisella moottoripyöräurheilulla kulki lujaa vuonna 2007 arvokisamitaleiden määrässä mitattuna.
Suomalaiset ajoivat yhteensä kahdeksan MM-mitalia, joista ylitse muiden nousivat Juha Salmisen seitsemäs ja Mika Aholan ensimmäinen henkilökohtainen mestaruus endurossa.
Se kolmas, eli joukkuemestaruus hautautui Chilen Sixillä syvälle La Serenan rantahiekkaan Salmisen hylkäyksen seurauksena, mutta enduromiesten panos oli silti kaiken kaikkiaan jälleen kova.
Samuli Aro ja Marko Tarkkala ajoivat molemmat henkilökohtaisen MM-hopean ja Suomen nuorten kvartetti Olli Turma, Antti Hellsten, Roni Nikander ja Patrick Wikman taisteli kuuden päivän mittaisessa joukkuekisassa pronssia.
- Tällaiseen mitalimäärään täytyy olla tyytyväinen. Meillä on takana hyvä vuosi, sanoo Suomen Moottoriliiton toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist.
Ljungqvist on samalla vakuuttunut siitä, että Suomen enduromaine kestää tulevaisuudessakin maailmalla.
- Enduro on suuri laji Suomessa ja tasomme on vahva sekä laaja. Minulla on sellainen tunne, että jos joku lopettaa, niin hänen paikkaajansa kansainvälisellä tasolla tulee useimmiten juuri Suomesta.
- Motocrossista enduroon siirtyvä Eero Remes nousee onnistuessaan korkealle ja mahtavasti Sixillä ajanut Jari Mattila puolestaan osoitti, että hänessä on paljon potentiaalia.
Ahola on jahdannut henkilökohtaista mestaruutta jo 11 vuoden ajan. Muutama vuosi sitten joutui hän luopumaan kirkkaimmasta mitalista vain 0,06 sekunnin tähden.
- Voin vakuuttaa, että se söi silloin todellakin miestä. Nyt kuitenkin kivi on vierähtänyt tältäkin osin sydämeltä. Lähden ensi kauteenkin vain mestaruus mielessä, mutta tavallaan vapautuneemmin ja samalla kovemmalla itseluottamuksella, lupaa Ahola.
Vehviläisen esimerkki kannustaa muita
Vauhtivuoden ehdottomasti yhdestä kovimmasta suorituksesta vastasi ikitaistelija Jussi Vehviläinen, joka palautti pitkät ja menestyksekkäät perinteet omaavan suomalaisen motocrossin MM-mitalikantaan.
Vehviläinen venyi lukuisista loukkaantumisistaan huolimatta MX3-luuokan pronssille. Matti Seistola ehti puolestaan MX2-luokan MM-pisteissä jo kahdeksanneksi.
- Vehviläisessä kuvastuu se kuuluisa suomalainen sisu. Hänen tahtotasonsa on vähintäänkin riittävän kova. Vehviläisen mitali antaa samalla varmasti uskoa myös muille crossareillemme. Esimerkiksi Seistolan parhaat ajovuodet ovat vasta edessäpäin, painottaa Ljungqvist.
Suomi palaa ensi vuonna motocrossin MM-kartalle, kun MX3-luokan osakilpailu ajetaan elokuussa Heinolassa. Vehviläinen saa MX3:een rinnalleen Marko Kovalaisen, joka on viime vuodet kiertänyt MX1-luokan MM-sarjaa yhdessä Antti Pyrhösen kanssa.
- Heinolassa tavoitteena on tietenkin vain voitto, vakuuttaa lukuisista leikkauksista jälkeen kovaa kyytiä toipuva Vehviläinen, jolle ensi kausi on näillä näkymin viimeinen kansainvälisellä tasolla.
Vehviläisen ja Heinolan osakilpailun myötä MX3-luokan painoarvo nousee myös Suomessa.
- MX2-luokkaa on pidetty väliportaana MX1:een. Suomalaiskuljettajien kannattaisi ehkä jatkossa harkita myös MX3:a ponnahduslautana kohti terävintä huippua, vinkkaa Ljungqvist.
MM-hopeaa maa-ja asvalttiradoilta
Ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan suurin suomalaistähti, 250-kuutioisten luokassa tulokaskautensa ajanut Mika Kallio jäi tällä kertaa mitalien ulkopuolelle tavallaan odotetustikin.
Kallion kaksi osakilpailuvoittoa, joista toinen osui kauden päätöskisaan Valenciaan, kertovat kuitenkin siitä, että suomalainen lukeutuu ensi vuonna varttilitraisten suurimpiin mestariehdokkaisiiin matkalla kohti sitä suurta unelmaa, eli lajin kuninkuusluokkaa.
Kallion lisäksi radalla on totuttu sivuvaunupari Pekka Päivärinta-Timo Karttiala menestykseen. Päättynyt kausi ei tuonut muutosta mitalinhohtoiseen tahtiin, kun kaksikko sijoittui MM-sarjassa toiseksi.
- Hopeaa tuli taas. Yritetään sitten ensi kaudella kirkastaa tuota mitalia, suunnittelee Päivärinta.
MM-hopeasta vastasi myös Joonas Kylmäkorpi, joka juhli suurelle yleisölle vähän tuntemattomammalla maaradalla.
- Tämä oli Kylmäkorvelle jo toinen peräkkäinen hopea. Hänellä on edessään vielä seuraava kehitysaskel samoin kuin speedwaykuljettaja Kaj Laukkasella, toteaa Ljungqvist, joka näkisi mielellään Suomen uuden tulemisen myös takavuosien menestyslaji trialissa.
- Trialin osalta kansainvälinen menestys lepää Henri Himmasen harteilla. Trialiin pitäisi löytyä sellaisia nuoria, jotka ovat valmiita asettamaan tavoitteensa EM- ja MM-tasolle.
Lumella EM-menestystä
Moottorikelkka- eli snowcrossin MM-kausi ei tuonut suomalaisille sitä, mitä uskallettiin odottaa.
Aktiiviuransa lopettaneen kelkkakuningas Janne Tapion kausi kaatui loukkaantumiseen, eikä Tomi Ahmasalon vauhti riittänyt aivan mitaleille asti.
Suomalaiset snowcrossarit tekivät toisaalta täysosumatyötä EM-lumilla. Ahmasalo uusi mestaruutensa Janne Jurvelinin ja Ville Ylianttilan korjatessa talteen himmeämmät mitalit.
Arvokisamitalistit 2007 / Suomen Moottoriliitto ry
MM-mitalistit:
Road racing:
Sivuvaunut:
MM-hopea, Pekka Päivärinta ja Timo Karttiala.
Motocross:
MX3-luokka:
MM-pronssi, Jussi Vehviläinen.
Enduro:
Enduro 1-luokka:
MM-kulta, Juha Salminen.
Enduro 2-luokka:
MM-kulta, Mika Ahola. MM-hopea, Samuli Aro.
Enduro 3-luokka:
MM-hopea, Marko Tarkkala.
Joukkuekilpailu, Six Days Enduro:
MM-pronssi, nuorten maajoukkue Olli Turma, Antti Hellsten, Roni Nikander, Patrick Wikman. Joukkueenjohtaja Pekka Kulju.
Maarata:
MM-hopea, Joonas Kylmäkorpi.
EM-mitalistit:
Snowcross (Euroopan cup):
Kulta, Tomi Ahmasalo.
Hopea, Janne Jurvelin.
Pronssi, Ville Ylianttila.
Classic:
RR Classic 1 Pre-47 cc:
Hopea, Tapio Rautalammi.
RR Classic 2 alle 175 cc:
Hopea, Kaarlo Salonen.
RR Classic 3 250 cc:
Kulta, Risto Salovaara.
Pronssi, Jorma Korhonen.
RR Classic 4 350 cc:
Kulta, Pentti Elo.
Hopea, Juha Tiilikka.
Pronssi, Kari Saarinen.
RR Classic 5 500 cc:
Kulta, Pentti Elo.
RR Classic 7A:
Kulta, Jussi Luoma.
Hopea, Seppo Järvinen.
RR Classic 7B:
Hopea, Seppo Järvinen.
Classic 8A SV:
Kulta, Anssi Krank/Raija Krank
Classic 8B SV:
Kulta, Tapio Myllymäki/Hannele Myllymäki.
Hopea, Teemu Töyriluoma/Pekka Käryävä .
PM-mitalistit:
Road racing:
GP 125:
PM-pronssi, Kirsi Kainulainen.
250 cc:
PM-pronssi, Juha Kallio.
Supermoto:
SM 1:
PM-hopea, Kalle Toronen.
SM 2:
PM-kulta, Tuukka Heinäaho.
PM-pronssi, Ville Jauhiainen.
Trial:
Henkilökohtainen:
PM-pronssi, Jussi Haapanen.
Maajoukkue:
PM-hopea, Henri Himmanen, Mika Kivelä, Jussi Jokinen, Jussi Haapanen. Joukkueenjohtaja Staffan Floessel.
Maajoukkue (nuoret):
PM-pronssi, Riku Ilvessuo, Pilke Oja, Jere Karjalainen. Joukkueenjohtaja Vesa Ilvessuo.
Maarata:
Henkilökohtainen:
PM-kulta, Rene Lehtinen.
Snowcross:
Pro 600:
PM-kulta, Hannu Toppala.
440 ksm:
PM-kulta, Risto Juujärvi. PM-hopea, Jari Käkelä.
MK-drag racing:
Vakio 800:
PM-kulta, Hannu Keski-Korpi.
Pro Stock:
PM-kulta, Marko Timonen.
SM- ja Suomen Cup-voittajat:
Road racing:
GP 125 SM:
Antti Soitiala, Tampereen Motocross.
Supersport SM:
Sami Penna, MC Muoviluoti.
Superstock 600 SM:
Tatu Lauslehto, Tuusulan Moottorikerho.
Superbike SM:
Kari Vehniäinen, Konneveden Moottorikerho/UA.
250 ksm Suomen Cup:
Juha Kallio, Imatran Moottorikerho.
Supersport B Suomen Cup:
Aku Uusikari, Helsinki Racing Club.
Superbike B Suomen Cup:
Staffan Söderström, Handcuff Team Police Finland.
Sivuvaunut:
Pekka Päivärinta Keravan Moottorikerho/Timo Karttiala Imatran Moottorikerho.
Minimoto:
Junior B Suomen Cup:
Valter Patronen, Turun Moottorikerho.
Drag racing:
Street Bike SM:
Risto Outavaara, Finnish Drag Bike Association.
Super Pro Street Bike SM:
Kai Selkämaa, Finnish Drag Bike Association.
Pro Street Bike SM:
Markku Hirviniitty, Finnish Drag Bike Association.
Super Gas Bike SM:
Jani Kumpulainen, Finnish Drag Bike Association.
Pro Harley Drags SM:
Ismo Mäenpää, Finnish Drag Bike Association.
Street Harley Drags Suomen Cup:
Jarmo Malinen, Forssan Moottoriseura.
Motocross:
MX2-luokka SM:
Tommi Lehmusvirta, Salon Moottorikerho.
MX1-luokka SM:
Jussi Vehviläinen, Siilinjärven Vesa.
SM nuoret:
Niko Koskela, Orimattilan Moottorikerho.
Sivuvaunut SM:
Marko Dammert Orimattilan Toive/Mika Hietala Orimattilan Toive.
Kerhojoukkueiden SM:
Vantaan Moottorikerho I, Mikko Jumppanen, Harri Kullas, Juha Salminen. Joukkueenjohtaja Erkki Heikkinen.
Sivuvaunulliset SM:
Jani Aronen KTM Cross Country Club/Kristian Selenius Helsingin Moottorikerho.
C/A 80 ksm Suomen Cup:
Joonas Heimonen, Vantaan Moottorikerho.
Veteraanit Suomen Cup:
Kari Rantanen, Tampereen Motocross.
ATV Suomen Cup:
Jani Saarinen, Vantaan Moottorikerho.
Supermoto:
Open SMK:
Mauno Hermunen, Helsingin Moottorikerho.
ATV Suomen Cup:
Markus Huttunen , Kaakkoisrajan Kelkkateam.
Trial:
Henkilökohtainen SM:
Henri Himmanen, Helsingin Moottorikerho.
C Suomen Cup:
Jere Karjalainen, Jyväskylän Moottoriurheilijat.
Kerhojoukkueiden SM:
MP-Taito I, Jussi Jokinen, Saku Suvanto, Mika Kivelä, Ossi Nurminen.
Enduro:
Alle 125 ksm SM:
Leif Holm, Orimattilan Moottorikerho.
Yli 175 ksm SM:
Heikki Timonen, Salpausselän Moottorikerho.
4-tahti SM:
Marko Tarkkala, Riihimäen MPK Kahvakopla.
SM nuoret:
Roni Nikander, Nummelan Moottorikerho.
Kerhojoukkueiden SM:
Jämsän-Seudun Moottorikerho, Petteri Silvan, Janne Suominen, Veli Halttunen.
Veteraanit Suomen Cup:
Marko Laaksonen, Sipoon Moottorikerho.
Speedway:
Henkilökohtainen SM:
Juha Hautamäki, Kuusankosken Moottorimieskerho.
Nuorten alle 21 v. SM:
Jari Mäkinen, Pirkan Moottorimiehet.
Pariajo:
Kuusankosken Moottorimieskerho, Juha Hautamäki, Teemu Lahti, Juha Mäkelä. Joukkueejohtaja. Jorma Mäkikunnas.
Kerhojoukkueiden SM:
Kuusankosken Moottorimieskerho, Juha Hautamäki, Andreas Messing, Tero Aarnio, Juha Mäkelä, Teemu Lahti. Joukkueenjohtaja. Jorma Mäkikunnas.
80 ksm Suomen Cup:
Jarkko Palmi, Seinäjoen Moottorikerho.
Maarata:
Henkilökohtainen SM:
Rene Lehtinen, Seinäjoen Moottorikerho.
Jäärata:
125 ksm SM:
Timo Immonen, Varkaus Racing Team.
250 ksm SM:
Kari Vehniäinen, Konneveden Moottorikerho/UA.
500 ksm SM:
Kari Vehniäinen, Konneveden Moottorikerho/UA.
Sivuvaunulliset SM:
Jani Aronen KTM Cross Country Club/Kristian Selenius Helsingin Moottorikerho.
ATV Suomen Cup:
Jouko Pollari, Suomenselän Moottorikelkkailijat.
FIM Meritumit:
Supreme (osallistunut FIM-Rallyyn 30 kertaa):
Mauri Parkkonen.
Excellent (osallistunut FIM-Rallyyn 25 kertaa):
Alpo Erlin.
Grand (osallistunut FIM-Rallyyn 20 kertaa):
Juha-Pekka Moisio.
Kulta (osallistunut FIM-Rallyyn 15 kertaa):
Vesa Väyrynen, Pekka Mustonen.
Hopea (osallistunut FIM-Rallyyn 10 kertaa):
Petteri Räsänen, Matti Ranta, Timo Valjakka, Timo Tirkkonen, Co-Meritum / Saija Tirkkonen, Simo Ahtiainen, Esko Karppanen.