Ei sada, mutta ilma on sakeanaan tien pinnasta noussutta vettä ja ajopuvun "vedenpitävä" kerros joutuu jälleen koetukselle. Olen hieman myöhässä ja sujuttelen moottoritietä lauantain aamuvarhaisella mukavaa vauhtia koti Tampereen Hervantaa ja Poliisikoulua. Edessä on viikonloppu ajoharjoittelua ja teorian opettelua, tavoitteena turvallisempi ja ehkä mukavampikin kurvailu jatkossa.
Saavun Hervantaan juuri sopivasti ajoissa ja ehdin vielä tankata ennen koululle ajoa. Koulun pihalla on jo kohtuullinen rivi erilaisia pyöriä - siihen viereen vaan parkkiin muiden jatkoksi. Vastassa oleva kouluttaja kertoo mihin mennä.
Tervetuloa kurssille
Kurssi alkaa hyvällä infopaketilla käytännön asioista ja toistemme esittelyllä. Kurssilla on osallistujia noin 35 motoristia, ajokokemusta noin viikosta muutamiin vuosiin. Keskimääräinen osallistuja on ajanut ehkä noin vuoden päivät, ajaa ensimmäisellä pyörällään. Yleisin pyörätyyppi on ehkä 900-1000 matkapyörä, mutta joukossa on kaikenlaisia pyöriä aina custom-piikistä naku-Ducatiin, isoista matkapyöristä reiluihin customeihin.
Kurssin kouluttajat ovat erittäin kokeneita motoristeja ja kouluttajia, miltei kaikki ovat on autokoulussa moottoripyöräkouluttajina ja pitkän linjan kouluttajia muutoinkin - ainakin kaikilla esittäytymässä olevilla on Suomen Moottoripyöräkouluttajien auktorisointi osoittamassa asiantuntemusta ja osaamista näissä hommissa.
Info-osuuden lopuksi esitellään kurssiryhmät - meidät oppia hakemaan tulleet on jaettu neljään ryhmään jollakin mystisellä matematiikalla. Näissä ryhmissä teemme kaikki ajoharjoitukset ja samasta ryhmästä myös löydämme huonekaverimme kun hieman myöhemmin majoitumme.
Tämän vuoksi motoristi kuolee
Varsinainen kurssin oppiosuus alkaa mainiolla motivoimisella. Moottoripyöräonnettomuuksien perustyyppi on vaihtunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana ja yhä yleistyvä syy motoristin kuolemaan on "ajotaidottomuus". Suoraan ajaminen ei niin monimutkaista ole, mutta kurvit, jarrutukset ja väistöt ovat toisinaan hieman hankalampia - erityisesti yllättävissä tilanteissa. Itse saan sellaisen käsityksen, että kovin moni motoristikuolema olisi voitu välttää, jos jokainen motoristi harjoittelisi pyörän teknistä käsittelyä säännöllisesti. Tunnettu seikkahan on kuitenkin se, että vaikka ajaisikin aina tarkalleen liikennesääntöjen mukaan, niin liikenteessä on myös muita tekemässä virheitä.Paras liikennevakuutus tuntuu olevan reilu ennakointi liikenteessä ja hätätilanteiden harjoittelu.
Ennen ajoharjoittelua käsitellään vielä teoriassa pyörän liikkumista ja liikuttamista. Etujättö, keskipakosvoima ja kartionmuotoinen etypyörä tulevat tutuiksi tai vähemmän tutuiksi kurssilla. Osaan asioista keskitytään enemmän, osa sivuutetaan pienemmällä hyvästä PowerPoint-materiaalista huolimatta. Huomaan, että olisin itse kaivannut näytettyä materiaalia myös kurssin jälkeen asioiden muistiin palauttamiseksi. Moottoripyörän ohjaamisen seikkaperäisesti näyttävä video on toki tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta paljon teoriaa jää aluksi vain lyhyen selityksen varaan.
Radalle harjoittelemaan
Iltapäivällä siirrytään sitten "itse asiaan" eli soveltamaan opittua asiaa käytäntöön. Kaikki harjoittelu tapahtuu ryhmissä. Ryhmissä on noin kahdeksan motoristia ja kaksi kouluttajaa, joten ajoharjoittelut sujuvat ilman pitkiä odottelutaukoja.Aloitamme perusasioista. Miten istut pyörän päällä, miten löydät hyvän ajoasennon. Miten matkustaja istuu. Miten saat isonkin pyörän keskituelle ja miten pyöräytät pyöräsi ympäri ahtaassa paikassa sivutukea hyödyntäen. Opin, että homofobiset matkustajat putoavat ensimmäisinä pyörän kyydistä ja omaa painavaa customiani ei kannata edes haaveilla käännettäväksi pitkän sivujalan varassa.
Ja vihdoin ajamaan - mutta miten! Ajamisen perusteita kun käydään läpi, niin ajaminen aloitetaan hidasajosta. "Ajakaa tätä kapeaa käytävää niin hiljaa kuin vain pystytte koskematta maahan". Omaa ajoani korjataan monta kertaa ja tuntuu siltä että valvovan silmän alla keskittyessä yhteen virheeseen unohtaa pian edelliset neuvot. Kehosta 7 pistettä pyörässä tukevasti kiinni, sitokaa jarrulla välykset pois, luistattakaa kytkintä, antakaa kaasua, pitäkää katse pitkällä... onpa aika monta asiaa samaan aikaan tehtävänä. Kuitenkin huomaan jo tässä harjoituksessa, että kahden kouluttajan antama välitön palaute ja jatkuva toisto ja lukuisat harjoittelut parantavat suoritustani selvästi. On mukavaa olla kurssilla, jossa saa todella huomata oppivansa!
Seuraava, lähes yhtä vaikealta tuntuva harjoitus on porttiradan suorittaminen. Pyöräni tangon levyisistä ja täysin sattumanvaraisesti asetelluista porteista pitää kääntää pitkä custompyörä läpi tolppia kaatamatta. Katseen oikeaan paikkaan joudun käyttämään huomattavasti energiaa tai huomaan tuijottavani jalan viereessä olevaa tolppaa - kun katseen olisi pitänyt jo tovin olla seuraavalla portilla. Hetkittäin olen valmis poistamaan pyörän perää leventävät isot sivulaukut pois, ennen kuin opin ottamaan riittävästi ennakkoa tiukkoihin mutkiin porttiradalla. Tuntuu kovasti siltä, että kovaa vauhtia ajaminen on paljon helpompaa kuin hitaasti ajelu. Toisaalta järkeenkäypää kiitos hyrrävoimien, toisaalta taasen hyvin nurinkurista.
Tiukka väistö
Harjoittelun jälkeen saamme esityksen siitä, miten pyörällä jarrutetaan tehokkaasti ja miten suoritetaan elämää halveksivan näköinen eteen aukeavan autonoven väistö. Oma pelkoni etupyörän lukkojarrutuksen pyörän katuun heittävästä vaikutuksesta saa kyytiä, kun kouluttaja jarruttaa kummankin pyörän lukkojarrutuksella 60 km vauhdista pitkän viivan asfalttiin - kyllä se näköjään on sittenkin mahdollista. Myös hätäväistöliike näyttää hurjalta, tuntuu siltä että oma pyöräni ei varmasti taivu vastaavaan liikkeeseen! Ja nopeuden vaikutuksesta näyttävä havainnollistaminen on, kun näytetään nopeuden lisääntymisen aiheuttaman reaktiomatkan ja jarrutusmatkan lisääntymisten yhteisvaikutus pysähtymiseen menevään matkaan - bussin perässä ajaessa oltaisiin 10 km/h nopeuden lisäyksellä pian bussin moottoritilan puolella hätäjarrutuksessa, kun hitaammalla nopeudella kerkiää vielä pysähtyä.Kurssiin kuuluva vapaaehtoinen kahdeksikkoradalla kaartelu muuttuu päivällisen jälkeen "vapaaehtoiseksi" ja kaikki osallistuvat. Radalla harjoitellaan kaarreajoa ja katseen käyttämistä ajamista ohjaavana elementtinä. Saan kuulla useita kertoja, kuinka katson liian lähelle kaarteessa. Itse ajaminen radalla on kuitenkin päivän harjoituksista itselleni selvästi helpoin.
Illalla vielä ennen saunomista pohdiskellaan ryhmissä sekä motoristin matkailua, että myös onnettomuustilannetta ja sen erityispiirteitä kun kyseessä on motoristionnettomuus. Ryhmätyöt puretaan seuraavana aamuna.
Illan saunominen sujuu hyvin pienoisista tilasekaannuksista huolimatta. Aamulla huomataan, että osalla saunominen ja sen jälkeinen Hervannan yöelämään tutustuminen on mennyt hyvinkin myöhään ja olleen hyvinkin kostea - kaikki eivät selviä aamulla luokkaan. Erikoista, kun ollaan kuitenkin ajon turvallisuuden kurssilla.
Lisää ahaa-elämyksiä ja uuden oppimista
Sunnuntaina puretaan edellisen illan ryhmätyöt ja päästään harjoittelemaan sitä jarrutusta ja väistöä, joita edellisenä iltapäivänä ihmeteltiin. Kuten ajaminenkin, myös jarruttaminen aloitetaan hitaasta vauhdista, jotta perusasiat saadaan korjattua. Taas ne seitsemän kosketuskohtaa pyörään, tukeva ote, katse, tasainen puristus jarrusta ja ehdottomasti kummankin jarrun käyttö alustasta riippumatta. Ja ihmeiden ihme - muutaman jarrutusharjoituksen jälkeen saan itsekin aikaan asfalttiin useamman metrin pituisen mustan viivan etupyörästäni! Harjoittelemalla ja välitöntä palautetta hyödyntämällä saan jarrutusmatkastani ainakin kolmanneksen pois rataharjoittelussa. Tämän kurssin pitäisi olla pakollinen kaikille!Toinen sunnuntain rataharjoittelusta on hätäväistöliikkeen harjoittelu, jossa isoa customia kääntäessä tuntuu erinomaiselta saada väistö onnistumaan. Ja kuten edellisenä päivän uumoilinkin - omat kallistusvarat loppuvat kesken ja änkkäreiden tuki kirahtaa asfalttiin väistöliikkeen aikana. Taisivat pyörän fyysiset rajat löytyä...
Vielä viimeisenä harjoitellaan tallikäännöstä, jossa pyörä pitää saada kääntymään hitaassa vauhdissa parin autonleveyden levyisellä alueella tasaisesti ja maahan jaloilla koskematta. Harjoituksessa kaikki hidas- ja kaarreajon opit joutuvat koetukselle ja se tuntuukin varsin hankalalta vaikka onnistuukin. Kotiin viemisiksi jääkin rataharjoittelusta useita erilaisia harjoituksia, joita harjoitella kurssin jälkeen ja jatkossa aina keväisin.
Vielä ennen viimeistä ruokailua käydään kurssin kanssa ajelemassa maantiellä ja harjoittelemassa ryhmäajoa. Ajelemme myös hiekkatiellä ja pienemmillä mutkateillä ja käymme taukokahvilla läheisessä automuseossa.Kurssin lopuksi saamme kotiin vietäväksi video-cd:n, jota voi katsella ja muistella kurssin tärkeimpiä anteja. Sinänsä harmillista, että oma dvd-soittimeni ei kyseistä kiekkoa tunnista soittokiekoksi.
Kotimatkalla huomaan muutoksen ajotavoissani
Kokonaisuutena kurssi on erittäin antoisa ja hyvä kokonaisuus. Teaoriaosan tiedot löytyvät suureksi osaksi netistä (mm. BajaHillistä), mutta kurssin tärkein osuus onkin ehdottomasti radalla tapahtuva ammattitaitoisesti ohjattu harjoittelu. Ainoat asiat jota jäin kaipaamaan ovat kokeneiden kouluttajien katsaus moottoripyörävarusteisiin (nahkan ja tekstiili edut, kenkien valinta yms. lyhyttä infoa) ja mukaan annettava tiivistelmä tehdyistä harjoitteista, esim. väistöharjoituksen käytävän leveys, pituus, nopeudet ja muu tekninen tieto. Kotiin ajaessa ajelin kurssin väistö- ja jarrutusharjoitusten herättämänä tarkemmin nopeusrajoitusten mukaan kuin kurssille tullessa, ehdottomasti hyvällä mielellä ja kurssin antia mielessä kerraten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti