(Teksti: Juha-Pekka Kervinen)
Turun Ural-motoristien MC Hehku -Perheralli Kiskon Kurkelassa kokosi elokuun viimeisenä viikonloppuna 85 pyöräkuntaa, joista 51 itäpyörien päällä. Enimmillään yhdellä sivuvaunupyörällä oli liikkeellä neljä henkeä, aivan laillisesti.
Uralismin leppoisa aate tuntuu purevan lähes kaikkien merkkien kannattajiin, vaikka juhlien yhteen roskikseen oli lajitteluohjeeksi merkitty "japsipyörät". Enimmäkseen sivuvaunullisten Ural-boksereitten ympärille kertyi Hondia, Suzukeja ja Bemareita. Heikoin oli italialaisten edustus. Plastiikkapyörillä paikalle uskaltaneet parkkeerasivat suosiolla sivummalle.
Uraleja sytkytteli Kurkelan vanhalle kansakoululle eri aikakausilta 1950-luvulta lähtien, uusimmat aivan tuliteriä. Muita itämerkkejä edustivat Jawat, IC:t ja Uralin Kiinassa valmistetut veljespyörät. Niitä ovat tuoneet Suomeen muun muassa Nokian Pekingissä töissä olleet työntekijät. Näiden pyörien huolto siellä toimii kuulemma paljon paremmin kuin Suomessa.
Uralilla on toissa vuodesta lähtien ollut Suomessa virallinen maahantuoja, Ural Motorbikes Oy, joka esitteli mallistoaan Kiskon kokoontumisajossa. Tuontiohjelmassa on viisi mallia sivuvaunullisesta Touristista ja vetävällä sivuvaunulla varustetusta Gear-Upista Wolfiin, joka on tehtaan custom-henkinen lippulaivamalli.
Jo muutama vuosi sitten kotimaassaan esiteltyä Wolfia on myyty Suomeen vain yksi kappale. Asiakas sai sen pari viikkoa sitten puolen vuoden odotuksen jälkeen. Maahantuojalla on kuitenkin nyt varastossa kaksi vapaata Wolfia. Wolf maksaa 8500 euroa, muuta mallit 8450 - 8700 euroa.
Neuvostotekniikka valloittaa
Uralia valmistava Irbitskin moottoripyörätehdas on Venajän ainoa raskaita moottoripyöriä valmistava tuotantolaitos. Neuvostoliiton aikaan tehdas toimitti tuotteitaan enimmäkseen kaiken nieleville kotimarkkinoille, mutta myös vientiä oli kaikkiaan 64 maahan. Ural on maailman suosituin sivuvaunumoottoripyörä. Tehdas on tähän mennessä myynyt kaikkiaan 3,2 miljoonaa kappaletta.
Nykyisin tuotannosta vientiin menee 90 prosenttia. Vilkasta kerhotoimintaa Uralin ympärillä harrastetaan useimmissa Euroopan maissa sekä ainakin USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Australiassa.
Venäjällä Uralit eivät ole nykyään oikein suosittuja. Sellaiset harrastajat, joilla on rahaa, ostavat mieluummin Harrikoita tai japsimerkkejä. Arkisena liikkumavälineenä sivuvaunullisen moottoripyörän taas on korvannut auto. Moskovassa toimii kuitenkin kansallishenkinen moottoripyöräkerho, jonka jäsenet pidättyvät ajamasta muilla merkeillä kuin Uralilla. Useimpien ajokki on Wolf, muilla perus-Uralista itse kustomoitu malli samaan tyyliin. Uralin tekniikkaan perehtymällä saa nopeasti kiinni uralismin perimmäisestä ajatuksesta. Kysymys on enemmänkin elämänfilosofiasta ja aatteen palosta kuin moottoripyöräilystä.
Vastakkaista näkemystä edustaa se Kiskossa palkittu motoristi, joka oli kerännyt Uralinsa (soolomalli) mittariin yli 1500 mailia eli 2300 kilometriä alle 30 tunnissa. Keskinopeus siis yli 80km/h. Juhlaväki riemuitsi Urren maineen tällä sankariteolla lopullisesti pelastetuksi.
Kuvia rallista: http://kotisivu.mtv3.fi/m72/Hehku2002_kuvia.html
Ural Motorbikes Oy: http://www.uralmotorbikes.com/
Turun Ural-motoristien MC Hehku -Perheralli Kiskon Kurkelassa kokosi elokuun viimeisenä viikonloppuna 85 pyöräkuntaa, joista 51 itäpyörien päällä. Enimmillään yhdellä sivuvaunupyörällä oli liikkeellä neljä henkeä, aivan laillisesti.
Turun Ural-motoristien MC Hehku -Perheralli Kiskon Kurkelassa kokosi elokuun viimeisenä viikonloppuna 85 pyöräkuntaa.
Uralismin leppoisa aate tuntuu purevan lähes kaikkien merkkien kannattajiin, vaikka juhlien yhteen roskikseen oli lajitteluohjeeksi merkitty "japsipyörät". Enimmäkseen sivuvaunullisten Ural-boksereitten ympärille kertyi Hondia, Suzukeja ja Bemareita. Heikoin oli italialaisten edustus. Plastiikkapyörillä paikalle uskaltaneet parkkeerasivat suosiolla sivummalle.
Uraleja sytkytteli Kurkelan vanhalle kansakoululle eri aikakausilta 1950-luvulta lähtien, uusimmat aivan tuliteriä. Muita itämerkkejä edustivat Jawat, IC:t ja Uralin Kiinassa valmistetut veljespyörät. Niitä ovat tuoneet Suomeen muun muassa Nokian Pekingissä töissä olleet työntekijät. Näiden pyörien huolto siellä toimii kuulemma paljon paremmin kuin Suomessa.
Uralilla on toissa vuodesta lähtien ollut Suomessa virallinen maahantuoja, Ural Motorbikes Oy, joka esitteli mallistoaan Kiskon kokoontumisajossa. Tuontiohjelmassa on viisi mallia sivuvaunullisesta Touristista ja vetävällä sivuvaunulla varustetusta Gear-Upista Wolfiin, joka on tehtaan custom-henkinen lippulaivamalli.
Jo muutama vuosi sitten kotimaassaan esiteltyä Wolfia on myyty Suomeen vain yksi kappale. Asiakas sai sen pari viikkoa sitten puolen vuoden odotuksen jälkeen. Maahantuojalla on kuitenkin nyt varastossa kaksi vapaata Wolfia. Wolf maksaa 8500 euroa, muuta mallit 8450 - 8700 euroa.
Neuvostotekniikka valloittaa
Uralia valmistava Irbitskin moottoripyörätehdas on Venajän ainoa raskaita moottoripyöriä valmistava tuotantolaitos. Neuvostoliiton aikaan tehdas toimitti tuotteitaan enimmäkseen kaiken nieleville kotimarkkinoille, mutta myös vientiä oli kaikkiaan 64 maahan. Ural on maailman suosituin sivuvaunumoottoripyörä. Tehdas on tähän mennessä myynyt kaikkiaan 3,2 miljoonaa kappaletta.
Ural Wolf on tehtaan custom-henkinen lippulaivamalli. Wolfia on toistaiseksi myyty Suomeen vain yksi kappale, maahantuojalla on kuitenkin muutama varastossa.
Nykyisin tuotannosta vientiin menee 90 prosenttia. Vilkasta kerhotoimintaa Uralin ympärillä harrastetaan useimmissa Euroopan maissa sekä ainakin USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Australiassa.
Venäjällä Uralit eivät ole nykyään oikein suosittuja. Sellaiset harrastajat, joilla on rahaa, ostavat mieluummin Harrikoita tai japsimerkkejä. Arkisena liikkumavälineenä sivuvaunullisen moottoripyörän taas on korvannut auto. Moskovassa toimii kuitenkin kansallishenkinen moottoripyöräkerho, jonka jäsenet pidättyvät ajamasta muilla merkeillä kuin Uralilla. Useimpien ajokki on Wolf, muilla perus-Uralista itse kustomoitu malli samaan tyyliin. Uralin tekniikkaan perehtymällä saa nopeasti kiinni uralismin perimmäisestä ajatuksesta. Kysymys on enemmänkin elämänfilosofiasta ja aatteen palosta kuin moottoripyöräilystä.
Vastakkaista näkemystä edustaa se Kiskossa palkittu motoristi, joka oli kerännyt Uralinsa (soolomalli) mittariin yli 1500 mailia eli 2300 kilometriä alle 30 tunnissa. Keskinopeus siis yli 80km/h. Juhlaväki riemuitsi Urren maineen tällä sankariteolla lopullisesti pelastetuksi.
Kuvia rallista: http://kotisivu.mtv3.fi/m72/Hehku2002_kuvia.html
Ural Motorbikes Oy: http://www.uralmotorbikes.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti