Valtionvarainministeriö on valmistellut ehdotuksen autoverolain muuttamiseksi (HE 212/2004). Muutoksen pitäisi jatkaa väliaikaisten ajolupien myöntämisaikoja vuoden 2005 loppuun, mahdollistaa ulkomaisen työnantajan myöntämän työsuhdeauton käyttö rajaseutujen asukkaille ja korjata niin sanottua "uusien käytettyjen" kuuden kuukauden sääntöä. Kaikki ehdotetut muutokset ovat loogisia ja päällepäin katsottuna oikeaan suuntaan meneviä. Ehdotus ei selvennä verotusta, vaan tuo siihen takaisin vanhoja ja jo kerran syrjiviksi todettuja elementtejä. Komissio käy jo nyt oikeutta Suomea vastaan siirtoluvista ja työsuhdeautoista. Lakiehdotus ei korjaa konfliktia eurooppaoikeuden kanssa, vaan lähinnä lisää epäselvyyttä ja viivästyttää asioiden kuntoon saattamista. Tämä panee ihmettelemään lainvalmistelutyön tavoitteita ja motiiveja.
Miksi autojen verolait kiinnostavat motoristeja?
Moottoripyöristä maksetaan autoverolaissa säädettyä veroa. Niistä maksettava autovero on suurin yksittäinen moottoripyörän hintaan vaikuttava menoerä. Prätkien hintojen lisäksi vero vaikuttaa välillisesti muun muassa vakuutusmaksuihin, yleiseen kustannustasoon ja alan palveluiden hintoihin, siis harrastuksen kokonaiskustannuksiin.
Suomessa ei tiettävästi juuri ole työsuhdemoottoripyöriä, ainakaan leasing-sopimuksella. Jos ulkomaisen työsuhdeauton käyttö tulee eurooppaoikeuden myötä mahdolliseksi, voidaan samaa käytäntöä soveltaa myös moottoripyöriin. Koska prätkät ovat verotuksen rakenteiden erilaisuuden takia erittäin edullisia Suomen ulkopuolella, tulee tällaisen työsuhdemoottoripyörän hankkiminen erittäin houkuttelevaksi.
Muutokset autoverolaissa ja autojen verotuskäytännöissä kiinnostavat motoristeja niin kauan, kuin moottoripyörien korkeasta erillisverosta ei luovuta ja kyseisestä verosta säädetään autoverolaissa.
Lisätietoa: MMAF: Autoverolain muutosehdotus: Kuuden kuukauden sääntö, siirtokilvet ja naapurimaasta työsuhdeauto (05-11-04)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti