sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Jawan juuret ovat Saksassa

(25.01.2009 MotoMatti)



Yleisin moottoripyörämerkki 60-luvun Suomessa, Jawa on tuttu, varsinkin suurille ikäluokille, edullisena ja vaatimattomana käyttöpyöränä. Ehkä siitä johtunee ,että merkillä on varsin heikko maine kansan keskuudessa ja käytössä rikkoutuneet tai loppuun kuluneet yksilöt ovat saaneet pääosin maatua rauhassa latojen ja pihasaunojen seinustoilla.

Toki muutamia asianharrastajiakin löytyy, jotka innolla keräilevät ja entisöivät näitä jopa parempaan kuntoon kuin tehtaalta alun perin lähtiessään olivat. Varsinainen syy siihen, miksi näitä kaksitahtisia Jawoja Suomessa oli aikanaan niin paljon, löytyy kansan köyhyydestä ja sodan jälkeen, aina kuusikymmenluvulle asti vaikuttaneen, tuontisäännöstelylain määräykset. Vain Itä-Euroopasta sai tuoda ylellisyyshyödykkeitä, kuten moottoripyöriä, kohtuullisen vapaasti.

Jawalla on kuitenkin myös toinen historia menestyksekkäitten kilpapyörien ja niiden moottorien rakentajana. Speedway-kisoja seuranneet ovat varmaan huomanneet että Jawa-merkkisellä kalustolla on merkittävä osa tässä moottoriurheilumuodossa. Eikä ollenkaan vaatimaton. Myös maastossa ja asfalttiradoilla menestystä on ollut. Jawa elää merkkinä edelleen.

Pyörämerkin juuret pesivät Saksassa. 1902 valmistuivat Wanderedin tehtaalta ensimmäiset yksisylinteriset 300 – 400 cm3 nelitahtimoottoripyörät ja myöhemmin hieman isommat V-twinit. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuotanto jatkui vuoteen 1929 asti Saksassa, jolloin Tsekkiläinen asetehtailija F. Janecek osti valmistuslisenssin ja tuotantolaitteet. Wanderedin valmistus Saksassa päättyi tähän mutta jatkui Janecekin tehtaalla Prahassa. Jonkin ajan kuluttua tuotteelle tuli nimiyhdistelmä  Jawa.

Aluksi Jawan pääsuunnittelijana toimi englantilainen G-W Patchett, joka saikin aikaan menestyksekkäitä kilvanajopyöriä. Myös Villiersin lisenssillä valmistui kaksitahtisia pyöriä. Tehdas siirtyi vähitellen omaan suunnitteluun myös moottoreiden osalta, kun tsekkiläinen suunnittelija V. Sklenar suunnitteli kilpakäyttöön tarkoitetut mekaanisesti ahdetut 348 ja 498 -kuutioiset moottorit. Myös ahtamattomat versiot valmistettiin.

1945 Jawan tehtaat kansallistettiin ja siihen samalla sulautettiin myös muita merkkejä. Siviilipuolelle ei juurikaan valmistettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muita kuin pienitilavuuksia kaksitahtipyöriä. Kilpailupuolella sen sijaan nelitahtitekniikan kehitys jatkui menestyksekkäästi.

Lähdetiedot: Tekniikan Maailma, E. Tragatsch: Encyclopedia of Motorcycles, VMPK: Huimapyörä ja Motomatin omat arkistot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti