Viritetyllä mopolla ajaminen liikenteessä on turvallisuusriski

29.05.2007 (Liikenneturva)

Viritys on ollut riskitekijänä joka neljännessä kuolemaan johtaneessa mopo-onnettomuudessa vuosina 1992 - 2003. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan mopoja viritetään ahkerasti. Tutkimukseen osallistuneista ammattikoululaisista yli 80 % ja lukiolaisistakin lähes 70 % vastasi, että mopot olivat viritettyjä. Haastattelussa ilmeni, että nuoret tiesivät, ettei mopoa saa virittää ja olivat hyvin tietoisia myös virittämisen mahdollisista seuraamuksista.

Mopot oli viritetty yleensä itse. Tyypillisesti pakoputkistoa, kaasutinta ja välityksiä oli muutettu. Mopojen virittäminen oli lähinnä poikien mopoiluun liittyvä seikka.  Koska mopot olivat viritettyjä, alle 50 km/h kulkevia mopoja oli harvassa, esimerkiksi ammattikoululaisten mopoista alle 10 %. Heistä lähes puolet vastasi mopon kulkevan yli 80 km/h. Haastattelussa esiintuotujen mopojen nopeuksien keskiarvo oli 72 km/h.

Taajamissa nopeusrajoitukset 40 tai 30 km /t

Ylinopeudella ajaminen on hyvin tavallista.  Vain viidennes vastaajista sanoo, ettei aja ylinopeutta.  Haastatteluissa ilmeni, että pieni joukko kertoi ajavansa koko ajan ylinopeutta.
- Mopoilun yleisimmät onnettomuustyypit ovat risteyskolarit ja suistumiset, joiden riskiä lisäävät kovat nopeudet. 15-vuotias juuri mopokortin saanut kuljettaja on vielä kokematon liikenteessä. Mopokortin kuljettajantutkinto sisältää vain tietopohjaisen kokeen. Lisäksi mopoilijoilta vaaditaan vain 15 vuoden ikä eikä koulutusvaatimusta ole, huomauttaa kehittämispäällikkö Mika Hatakka Liikenneturvasta.

Taajamissa on porrastetut nopeudet useimmiten 40 ja 30 kilometriin tunnissa. Mopot kykenevät keskusta-alueilla normaaliin liikenteen rytmiin. Ulosmenoväylillä on kovemmat nopeudet, mutta niillä on myös tyypillisesti kevyen liikenteen väylät, joilla mopoilijat saavat ajaa.

Viritetty mopo ei sovi liikenteeseen

Mopoon ei saa tehdä muutoksia, jotka suurentavat sen rakenteellista nopeutta. Jos rakenteellista nopeutta keinolla tai toisella suurennetaan, niin mopoa voidaan pitää moottoripyöränä.

Esimerkki tyypillisistä viritysseuraamuksista

• autovero arvonlisäveroineen 277 euroa
• sakot 100 euroa (ajo-oikeudetta ajo, muutoskatsastamattoman ajoneuvon kuljettaminen)
• muutoskustannukset takaisin mopoksi
• korotettu liikennevakuutusmaksu (jopa seitsenkertainen)
• katsastus 50 euroa
• ajokielto, jos kuljettajalla ei ole moottoripyörän ajokorttia
• ajokortin saaminen saattaa lykkääntyä vuodella
• mahdollinen luottotietojen menetys, jos veroa ei makseta.

Mopoilijoille vuosittain sattuneet loukkaantumiset ovat lisääntyneet reilusta 300 vajaaseen 800 viimeisen viiden vuoden aikana. Etenkin nuorille 15 - 17-vuotiaille sattuu onnettomuuksia mopoillessa. Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan 15-vuotiaille mopoilijoille sattui enemmän henkilövahinkoja kuin 18-vuotiaille autoilijoille. Liikenneturvalla on meneillään kampanja mopoturvallisuuden edistämiseksi.

Tällä viikolla Liikenneturva ja Liikkuva poliisi järjestävät yhdessä tiedotus- ja valvontaiskuja mopoilijoille eri puolilla Suomea.  

Lisätietoja

kehittämispäällikkö Mika Hatakka, Liikenneturva
puh. 0207 282 318

koulutusohjaaja Ilkka Valkama, Liikenneturva
puh. 0207 282 342

ylikomisario Marko Törmänen, Liikkuva poliisi
puh. 07 18 782 710

Mopon ajamiseen tiellä tarvitaan ajokortti. M-luokan ajokortti on pakollinen 1.1.1985 tai sen jälkeen syntyneille mopoilijoille, jos heillä ei jo ole moottoripyörän tai auton ajamiseen oikeuttavaa ajokorttia.

Liikenneturvan mopotutkimuksen alustavat tulokset antavat tuntuman moponuorten tilanteesta. Tutkimuksessa on Turun seudulla koululuokissa jaettu nuorille kyselylomakkeita yhteensä 122. Kyselyyn vastasi
- ammattikoululaisia 28 oppilasta. Lähes kaikilla 23:lla oli mopo.
- lukiolaisia 58 oppilasta, joista reilu kolmannes (21) omisti  mopon
- peruskoululaisia  36 oppilasta, joista 8:lla oli mopo.  Vastaajista tyttöjä oli 57 % ja poikia 43 %.

Mopokampanja